Linux

[markoj]

Mulla ei ole kokemuksia noista ulkoisista usb-levyistä, notta en osaa niistä mitään sanoa. Luultavasti moinen onnistuu kuitenki. Mandraken ohjeissa varmaan on tosta osionnista ja niiden muuttelusta.

Yleisesti ongelmaksi voi tulla Windowsin ja Linuxin erilainen osioiden näyttämistapa. Niissä on mahdollista sekoilla.

Tuolla on paljon sellaisia yleisiä tietoja Linuxista. Osa tiedoista voi olla jo hieman vanhaa, mutta toi levyjen nimeäminen toki pätee.
http://sal-faq.sourceforge.net/html/book1.html

 

[markoj]

http://doc.mandrakelinux.com/MandrakeLinux/91/en/Quick_Startup.html/drakxid-doPartitionDisks.html

Ton mukaan kait fat-osioiden koon muuttelu kävis päinsä.

Se mainitseman fips -ohjelma taitaa olla menneen talven lumia ja tohon hommaan on kait kehittyneempiä työkaluja. En kyllä ainakaan vielä tiedä mitä.

Edit: Tommonen tuli vastaan http://mlf.linux.rulez.org/mlf/ezaz/ntfsresize.html

Edit2: Edellisestä pastea:

"Feb 3, 2003: MandrakeSoft is the first Linux vendor who developed and integrated exclusively open source tools (one of the integrated ones is ntfsresize) into their easy to use graphical installer to resize an NTFS partition without data loss. Mandrake Linux 9.1 is freely available to the public."

Eli Mandrakessa on toi softa kait mukana.

 

[OoPee]

Ei niitä osiota välttämättä tartte ku sen yhden. Swap on olla samalla osiolla filenä eikä /boot -osioita välttämättä tartte. Eli pelkkä juuriosio riittää. Kooksi riittää jokunen giga, mutta Windowsin kans tietojen vaihtoon voi laittaa toisen FAT-osion. NTFS-kirjoitus on muistaakseni 2.6 -kerneleissä vakiona, mutta se on edelleen "dangerous". Eli sitä ei oikeen suositella käytettäväksi. Tosin moni sanoo, että se toimii ihan okei. Tiedä sitte...

Boottaus vois tapahtua multibootilla (grub ja lilo on moisia ohjelmistoja), mutta Linuxin voi laittaa XP:n valikkoonkin. Silloin pitää lilo asentaa linux-osion alkuun (ellen ihan väärin muista). Sitte korpulta onnistuu toki kans ja luultavasti usb-tikulta tai vastaavalta. Korppu välttää ihan hyvin, mutta kannattaa tehdä kaks varalle. Mulla on tossa toisessa koneessa ollu jotain vuoden verran korpulta boottaus ku lilo ei kerralla asentunu. En jaksanu sitte värkätä sen kans. Hyvinhän toi on bootannu ne kerrat ku on bootata pitäny.

Toi osionti sitten, niin eikös noista nykyisistä osioistas voi jotain pienentää ja tehdä tilaa linux-osiolle? fips -niminen ohjelma oli ainaki ennen, joka teki tota. Se tuli Linuxien mukana ja pienensi varsin ongelmitta fat-levyjä. Uskoisin sen tukevan ntfs:ää kans.

No kyllähän toi pienennys sujuu Partition Magicillä, joka multa löytyy niin himasta kuin duunistakin, joten ton suhteen ei toki olis ongelmia.

Pitänee pohtia asiaa. Tiedän että kysymyksene on suhtkoht vaikee vastata, kosk avastaus riippuu hieman käyttötarpeesta, mutta silti riskeeraan kysymällä etta kuinka suurta partitiota suosittelette Linuxille? Siis tarkoitan, onko tuo muutama giga tosiaan riittävä?

 

[OoPee]

Firman serveriltä löytyis Suse 9.1 Professional. Näyttäis olevan kaksi DVD:tä. Olisko tosta mihinkään?

 

[OoPee]

Toinen vaihtoehtohan olisi ollut se, että hankin ulkoisen usb-kovalevyn ja laitan Linuxin pyörimään käytössä olevalle koneelle. Mutta tämän onnistumisesta en saanut täällä mitään vinkkejä...?

Tuo olisi musta se kaikkein kivuttomin tapa aloitella hommat. Jos ei miellytä, niin tosta pääsee näpäärimmin eroon.

Mutta pitäis tosiaan selvittää, että onnistuuko se boottaaminen USB-levyltä vaikkapa korpun avulla.

 

[markoj]

Kattelin tossa mitä mun levyllä ite käyttis ja ohjelmat vie tilaa, niin jotain 5 gigaa. Luultavasti tossa on jotain sälää jota en hoksannu laskee pois, mutta jos ton verran varaa niin pitäs mahtua normaali distron kaikki softat. Mulla on asennettuna kaiketi lähes koko Fedora Core 3 distro (3 cd:tä) ja lisäksi muuta sontaa. Paljon turhaa mitä en oo jaksanu ottaa pois. Muu tilatarve sitte riippuu siitä mihin sitä käyttää.

 

[OoPee]

Kattelin tossa mitä mun levyllä ite käyttis ja ohjelmat vie tilaa, niin jotain 5 gigaa. Luultavasti tossa on jotain sälää jota en hoksannu laskee pois, mutta jos ton verran varaa niin pitäs mahtua normaali distron kaikki softat. Mulla on asennettuna kaiketi lähes koko Fedora Core 3 distro (3 cd:tä) ja lisäksi muuta sontaa. Paljon turhaa mitä en oo jaksanu ottaa pois. Muu tilatarve sitte riippuu siitä mihin sitä käyttää.

Ok, eli jos nyt 10 gigaa varaisin niin pitäisi kaiketi riittää

Jos nyt jossain vaiheessa tosiaan innostun asentamaan sitä ihan tolle tietsikan sisällä olevalle levylle, niin vielä yksi kysymys. Ei kai se, että kyseessä olis SATA-levy, tuota ongelmia?

 

[markoj]

Ok, eli jos nyt 10 gigaa varaisin niin pitäisi kaiketi riittää

Jos nyt jossain vaiheessa tosiaan innostun asentamaan sitä ihan tolle tietsikan sisällä olevalle levylle, niin vielä yksi kysymys. Ei kai se, että kyseessä olis SATA-levy, tuota ongelmia?

Sen ku tietäs... Aika paljon kuukletuksen mukaan on ollu noiden kans ongelmia, mutta sitä en tiedä miten on uusilla distroilla. Itellä ku ei ole vielä moisia levyjä. Jos se Knoppix tunnisti sun SATA-levys niin mahdollisuudet on melkoisen hyvät sen suhteen.

 

[Asko S.]

Saattaa aiheuttaa, jos asennat liian vanhan distron. Mut Mandrake ainakin asentuu, kuten varmasti useimmat muutkin uudet distrot. Voisin sanoa että toi Susekin tukee, ja on varmaan muutenkin hyvä vaihtoehto, mitä olen kuullut/lukenut.

 

[Formulanomi]

Huh Mun vanhan koneen kovalevy on 6-7 gigaa...

 

[markoj]

Eihän toi toki VAADI moista tilaa, mutta alussa on vaan paljon helpompi asentaa paljon kamaa ja sitte poistella sitä ku huomaa miten turhaa suurin osa on. Saa sen toki reilusti alle gigaan aika helposti.

Edit: Swappi on sitte lukunsa. Helpoin on tietysti pelkkä swappifile, mutta oma osio kaiketi ois tehokkaapi vaihtoehto. Osion koon muuttaminen on vaikeempaa ja site toi vois olla filenä parempi. Sen koko on sitte taas eräs luku, johon ei liene yhtä vastausta. Jotku sanoo, että tuplat muistin määrästä, mutta se voi olla monelle liikaa nykysillä koneilla. Mulla on 512 muistia ja tuplat swappia, eikä tää normaalikäytössä pahemmin sitä käytä. Laittakaa sillee sopivasti tai vähä yli.

 

[OoPee]

Eihän toi toki VAADI moista tilaa, mutta alussa on vaan paljon helpompi asentaa paljon kamaa ja sitte poistella sitä ku huomaa miten turhaa suurin osa on. Saa sen toki reilusti alle gigaan aika helposti.

Edit: Swappi on sitte lukunsa. Helpoin on tietysti pelkkä swappifile, mutta oma osio kaiketi ois tehokkaapi vaihtoehto. Osion koon muuttaminen on vaikeempaa ja site toi vois olla filenä parempi. Sen koko on sitte taas eräs luku, johon ei liene yhtä vastausta. Jotku sanoo, että tuplat muistin määrästä, mutta se voi olla monelle liikaa nykysillä koneilla. Mulla on 512 muistia ja tuplat swappia, eikä tää normaalikäytössä pahemmin sitä käytä. Laittakaa sillee sopivasti tai vähä yli.

Ainakin Windowsissa toi tuplamäärä swappia on nykykoneilla ylimitoitettua, mulla on giga muistia ja muistaakseni 1.5 gigaa swappia, tosin jaettuna kahdelle eri levylle. Linuxista en tiedä, mutta ainakaan Windowsissa ei sulla ole juurikaan hirveesti etua siitä, että pistät swappitiedoston eri partiotiolle kuin systeemin ellei se partitio sitten ole fyysisesti eri kovalevyllä. Ehkä ainoa etu sille, että sulla olis ihan oma partitio swappitiedostolle olis se, että systeemilevy ei turhaan Fragmentoidu. Tosin jos sulla on määriteltynä swappitiedoston kooksi vakio, niin eipä tuokaan sitten mihinkään Fragmentoidu.

Mites muuten toi Linuxin tiedostosysteemi? Fragmentoituuko kovin helposti?

 

[gnz]

Mites muuten toi Linuxin tiedostosysteemi? Fragmentoituuko kovin helposti?

En ole koskaan defragannu. En ole huomannut hidastumista.

Mutta koska defrag-työkalut ext2:sta (linuxin natiivi tiedostojärjestelmä) varten ovat olemasa, kai sitä sitten jossain määrin tapahtuu.

 

[markoj]

Ainakin Windowsissa toi tuplamäärä swappia on nykykoneilla ylimitoitettua, mulla on giga muistia ja muistaakseni 1.5 gigaa swappia, tosin jaettuna kahdelle eri levylle. Linuxista en tiedä, mutta ainakaan Windowsissa ei sulla ole juurikaan hirveesti etua siitä, että pistät swappitiedoston eri partiotiolle kuin systeemin ellei se partitio sitten ole fyysisesti eri kovalevyllä. Ehkä ainoa etu sille, että sulla olis ihan oma partitio swappitiedostolle olis se, että systeemilevy ei turhaan Fragmentoidu. Tosin jos sulla on määriteltynä swappitiedoston kooksi vakio, niin eipä tuokaan sitten mihinkään Fragmentoidu.

Mites muuten toi Linuxin tiedostosysteemi? Fragmentoituuko kovin helposti?

Juu, nussimistahan noi eri swappien nopeuserot on kotikäytössä. Eri asia sitte jossain oikeessa raskaassa käytössä, jossa sitten on rautaki jotain muuta.

Mulla on se käsitys, että toi fragmentoituminen ois selvästi vähäisempää linuxissa käytetyissä filesysteemeissä. Mitään faktaa mulla ei ole siitä heittää, mutta varmasti sitäkin netistä löytyy.

Käytännössä tosta sen verra, että en ole koskaan ns. eheyttänyt mitään Linuxin levyä enkä tiedä onko siitä mitään etua. Muutamia vuosia käytössä olevia kotikoneen levyjä mulla on itellä ollu eikä varsinaista tarvetta siihen ole ilmenny. Mutta en tosiaan tiedä ku en ole testannu. Virheiden tarkistus mulla on vakioasetuksilla, eli olikohan 22 bootin (tai päivän?) välein. Ainoot mainittavat virheet mitä on ollu, tuli kellotuskokeilujen kans kun ei pysyny joku vekotin enää mukana ja kiintolevy vähä sekos.

Noi filesysteemit on sitte monia, mutta yleisin lienee ext3 nykysi. Ext2 oli tota ennen ja noiden merkittävin ero on kait se, että kolmonen on journaloiva fs. RaiserFS on kait varsin käytetty kans ja tulee useimpien distrojen mukana vaihtoehtona ext3:lle. Mandrakessa on oletuksena melko varmasti tuo ext3, eikä mun mielestä sitä kannata vaihtaa ellei ole jotain perusteltua syytä.

 

[OoPee]

Windowsin puolellahan on tilanne se, että fat fragmentoituu huomattavasti nopeammin kuin ntfs. Itsellä on ntfs ja kyllä mä sitä silloin tällöin olen defragmentoinnut, mutta fragmentoitumisprosentti on ollut aina luokkaa muutama prosentti, joten eipä tuo nyt kovin paha ongelma ole sielläkään. Wintoosaanhan sais työkaluja, jotka pyörivät jaktuvasti taustalla ja pitävät huolta, että levy ei pääse fragmentoitumaan lainkaan (ts. defragmentoituminen tapahtuu lennosta), mutta toisaalta itse ainakin yritän pitää noiden taustalla pyörivien hilavitkuttimien määrän edes jotenkuten kurissa, joten olen tyytynyt siihen, että defragmentoin levyn kerran pari vuodessa.

 

[markoj]

Jotta tätä asiaa ei sivuutettaisi näin vähin kommentein...

Filesystems HOWTO joka on hieman vanha mutta vielä pätee monelta osin.
http://www.tldp.org/HOWTO/Filesystems-HOWTO.html

Wikipedian vertailu tiedostojärjestelmistä. (Tuolla on nykysi muutenki vaikka mitä hassua ja alkaa vaikuttamaan ihan tietosanakirjalta.)
http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_file_systems

Freshmeatin artikkeli journaloivista systeemeistä.
http://freshmeat.net/articles/view/212/

En muuten löytäny omasta koneesta koko defragia, eikä sitä taida olla ext3:lle edes tarjolla. Ainakaan vielä. Ext2:sen aikoina joskus sitä kokeilin käynnistää, mutta meinas ettei kannata tehdä mitään.

 

[Tane]

hmmm, löysin tämmösen ajurin winblowssille jolla pääsee kaattomaan linuxin ext2 -osioita.

edit: pystyy käsittääkseni toimimaan myös ext3-osioilla kun se on vaan ext2 journal-datalla ryyditettynä, journalointi menee sit ajan tasalle kun käynnistää linuxin.

edit2: Ehkä parasta olla käyttämättä jos tärkeitä tiedostoja levyllä, ainakaan osiolle kirjoittamiseen.

Kun kysyttiin aikaisemmin miten annetaan ip-osoite koneelle niin se onnistuu esimerkiksi näin: "ifconfig eth0 192.168.0.1 netmask 255.255.255.0 up" netmask ja up eivät ole välttämättömiä itse antaa.

X-servun sallimia resoja saa määriteltyä sen conffi-filussa, etsikää tämmönen osio siitä:
Subsection "Display"
Depth 24
Modes "1280x1024" "1024x768" "800x600"
ViewPort 0 0 # initial origin if mode is smaller than desktop
# Virtual 1280 1024
EndSubsection

defaultti on tuossa 1280x1024-reso. Ja käyttäkää hyvänen aika muuta kuin vesa-ajuria sen x-servun kanssa, Knoppix 3.6 käytti vesa-ajuria mun koneella, vaikka radeon-ajuri ois paljon parempi antaen perus 2d-kiihdytykset minun radeon 9600-kortille.

 

[Dj Ankka]

Asensin kokeeksi läppäriini (HP NC6000) mandraken 10.1 version, ja petyin edelleenkin pahasti. Kun yrittää saada WLAN korttia toimimaan, niin omilla linux taidoilla ei toivoakaan. Pari ehdokasta (MADWifi ja NDISWrapper) löytyi, mutta ohjeet linux aloittelijalle on aivan hepreaa.

Itse olen enemmän "windows" mies, ja pysyn sellaisena niin pitkään, kunnes linuxin käyttöönotto helpottuu nykyisestään huomattavasti. Lisälaitteita en edes unelmoi tähän koneeseen asentavani. Jotta linuxilla on toivoakaan päästä desktop käyttöön, niin ihan oikeast:
- bluetooth
- wlan
- usb laitteet
- tulostimet
saisi olla tuettu hieman helpommin / paremmin kuin nykyään. Jos otan koneen paketista, lyön sisään XP cd:n, niin se, että kaikki ajurit ja lisälaitteet on koneeseen asennettu, vie kaikenkaikkiaan aikaa noin 2 tuntia. Linuxiin ei löydä siinä ajassa edes tietoa siitä, saako kyseiselle konemallille mitään ajureita edes koneen omille laitteille. Olisi myös mielenkiintoista tietää, miten tässä linuxissa (jolla tätäkin postia kirjoittelen) saa tuon sisäisen SD korttilukijan käyttöön.

Yrittänyttä ei laiteta, seuraavaksi täytyy kokeilla saisiko fedoralla parempaa tulosta aikaan.

Muuten en valita. Kun käyttis on asentunut valittuine ohjelmapaketteineen, on kone (kuitenkin ilman tarvittavia lisälaitteita) varsin käyttökelpoisen oloinen, ja vakaan tuntuinen.

Ehkä asennusmukavuudessa laittteden osalta päästään MS:n tasolle jo seuraavan kolmen / neljän vuoden aikana. Niin kauan käytän kuitenkin vielä Winukkaa.

Niin ja tää Linuxin oletusfontti (ainakin KDEssä) on kyllä todella syvältä, nettisivujen lukeminen saa päänsärkemään melko nopeaan.

 

[markoj]

Ankalle ja ehkäpä muillekki pari linkki alkuun.

Tuolla miten ois hyvä kysyä apua ongelmiin.
http://www.flug.fi/ohjeita/kysymys.html

Tuolla sitten tiedonetsinnästä.
http://www.flug.fi/ohjeita/tiedonetsinta.html

Sen verran noista vaatimuksistas, että kyllä kaikkia noita laitteita saa toimimaan linuxissa. Ei toki aina helposti, mutta saa. Yleisemmin noihin sun vaatimuksiin KAIKKIEN lisälaitteiden toimimisesta parissa tunnissa sen verran, että ei se ole mitenkään mahdollista niin pitkään kun laitevalmistajat eivät tee linuxille ajureita vaan niiden tekeminen jää muiden tehtäväksi ja vieläpä usein ilman minkäänlaista apua laitevalmistajilta. Eikä toi onnistu noin windowsissakaan juuri koskaan.

Ericssonin ohjelmisto tietokoneelle ei löytänyt koskaan kaapelin päässä ollutta Ericssonin puhelinta. Linux löysi. Mitään syytä ei osattu valmistajalla sanoa. Bluetoothin saaminen toimimaan ton puhelimen kans vei windowsissa melkeen kolme päivää (Linuxissa tunnin) ja se kaataa vieläkin koneen ehkä joka neljäs käyttökerta.

Usb-laitteista mulla on toiminu kaikki muu paitsi kympin weppikamera ja linux on ne löytänyt ihna värkkäämättä.

Neuvoja en varsinaisesti osaa antaa koska et kertonut juuri mitään siitä mitä laitteita sulla on ja miten niitä yritit saada toimaan.

 

[jaska]

mun mielestä Linukka-hypetys on mennyt liian pitkälle. En välttämättä usko edes siihen, että se on kotikäyttiksenä kilpaileva Windowsin kanssa, edes 4-5 v tähtäimellä.

Syitä tähän on useita:
- Linuxista on useita distroja, jotka eivät käyttäydy samalla lailla keskenään -> jos todella halutaan koteihin, pitäisi levittää yhtä ja samaa distroa, jolloin sen käyttö on mahdollista oppia
- Ohjelma tarjonta. Kovin moneen versioon tuskin tullaan tekemään esim. pelejä. Ja ennen kun niitä on tarjolla, niin linuxit ei kotona yleisty. Se on kuitenkin yksi tietokoneen tärkeimmistä käyttötarkoituksista. Enkä puhu mistään "peleistä" vaan niistä hitti-peleistä, mitkä löytyy top25 -hyllystä.
- Ohjelmien, lisälaitteiden ja itse linuxin asentamisen vaikeus. Josta löytyy tietoa tästäkin toikista. Ennen kun tuo on Windowsin tasolla, niin ... tavallinen kotikäyttäjä ottaa sen helpoimman, hälle ei riitä vaihtoehdoksi "etsi vastaus netistä"

en kiistä Linuxin mahdollisuuksia servereissä, tai esim. säännöstellyissä yritys-ympäristöissä, jossa käyttö on kuitenkin valvottua ja kaikki tarvittavat ohjelmat tiedetään... mutta ei kotona :nope: