Lisäksi yo. tekstiä ennen Lisätietoja/Perusteluja.
juurikin näin.
(alleviivaukset allekirjoittaneen tekemiä)
Sattui silmään heti ekalta riviltä kun aloin lakia lukemaan.. palaan asiaan kun/jos löytyy jotakin muita meheviä pykäliä.
Niin.. aivan!
Ei luulisi olevan kovin vaikeaa säveltää siihen jokin vakaumus, joka on sitten riittävän hyvä syy päättäjille. :tongue:Siviilipalveluhakemuksessa lukee:
Lisäksi yo. tekstiä ennen Lisätietoja/Perusteluja.
Ja kyse on siis hakemuksesta, joka voidaan todennäköisesti hylätä jos siihen nyt säveltää vain jotain ettei kiinnosta...
Eikö vastaus kelpaa...mitä hittoa?!Niin.. aivan!
Eli syytä ei käytännössä tarvitse olla.. Mua kiinnostais nyt vastaus tuohon että miten määritellään se hyvä syy? Jos ei lakikaan sitä ton paremmin avaa, niin mikä sitten?
No mitä sun mielestä tarkoitetaan sanalla vakaumus?
Kukin määrittelee sen itse. Aiemmin sivariin hakeneille oli testaustilaisuksia vakaumuksesta, mutta eipä sellaisessa ole paljon järkeä. Siksi riittää, että ilmoittaa vakaumukselliset syyt perusteeksi, on ne mitä tahansa.Niin.. aivan!
Eli syytä ei käytännössä tarvitse olla.. Mua kiinnostais nyt vastaus tuohon että miten määritellään se hyvä syy? Jos ei lakikaan sitä ton paremmin avaa, niin mikä sitten?
Totta. Kun saa vapaasti valita sivarin ja armeijan väliltä, niin miksi sitten pitäisi olla joku erityinen syy/motiivi sivarin suorittamiseen? Multakaan ei kyselty mitään motiiveja kutsunnoissa, joten eiköhän se jo kerro jotain. Itse valitsin oikeastaan sivarin lähinnä siitä 'syystä', että se tuntuu mielekkäämmältä (kohta joku haukkuu mut lyttyyn). Mitättömän pienenä pitämäni sodanuhka oli puolestaan vaan lisähoukute sivarin valitsemiseen.
Eli kun lakijargonia luetaan niin asevelvollisuus on vaihtoehto #1, jonka saa vaihdettua vaihtoehtoon #2, mikäli vakaumukselliset syyt estävät vaihtoehdon #1 täyttämisen.
Ennen siihen vaadittiin kunnolla perusteltu syy ja sen todistaminen (haastattelu).
Ai näin
Ilmeisesti sitten tolla pitkällä palvelusajalla testataan enämpi sitä vakaumusta. Voisi ehkä lisätä vieläkin pituutta...1 1/2 - 2 vuoteen.Tämä lähti siitä että väitit, että laissa olisi määritelty se syy jotenkin tarkasti. Nyt kuitenkin on osoittautunut ettei sitä syytä käytännössä tarvitse olla. Eli palataan siihen alkuperäiseen väitteeseeni siitä, että kyseessä on käytännössä ihan vaan valinta-asia. Laissa sanotaan vakaumuksesta, mutta sehän voi olla sitten ihan mitä vaan käytännössä.
Niin se hakemus/komitea arvio ne vakaumukset...jne. jne. Mutta jos ei kerran tutkita kunnolla sitä vakaumusta, niin tämä on sillä selvä.
Tää on hyvä pointti. Täytyy omalta kohdalta sanoa, että armeijassa koin ehkä elämäni iiseimmän vuoden henkisesti. Omasta elämästään ei tarvinnut huolehtia, meni vain sinne minne piti ja hoiti hommat hyvin. Johtajakaudella piti ottaa vastuuta toisten tekemisistä, mutta kun varusmiehille annettavat hommat ei tosiaan ole mitään ydinfysiikkaa niin se vastuu ei paljoa niskassa paina eikä yöllä pidä hereillä. Edelleenkään omasta peruselämisestä ei tarvinnut hirveästi murehtia. Ruokaa tuli nenun eteen säännöllisesti ja leireillä sai raitista ilmaa. Itse ei tarvinnut ruokahuollosta huolehtia, paitsi jos halusi leirillä extrasapuskaa. Näitä omatekoisia leirisafkoja lukuun ottamatta ei hirveästi tullut kokkailtua ei. Iltakaakaotkin tuli muonituskeskuksen linjastolta.
No onhan se syy laissa määritelty, eli vakaamukseen perustuvat syyt.
) on näiden kukkahattujen aikaansaama asia, joka ei muuta sitä tosiasiaa miksikään, että se on määritetty laissa.Toisaalta voitaisiin ottaa sellainen käytäntö, että vakaumus syynätään tarkkaan siviilipalveluksen jälkeen. Jos vakaumus todetaan riittämättömäksi, lätkäistään palvelukseen astumismääräys käteen.Niin se hakemus/komitea arvio ne vakaumukset...jne. jne. Mutta jos ei kerran tutkita kunnolla sitä vakaumusta, niin tämä on sillä selvä.
Ja vaikutti entistä enemmän mun suhtautumiseen sivareihin, kuten edellisestä kommentista on luettavissa.
nojaa, lakihan ei määrittele mitä ne syyt pitää olla, ja että miten ne pitää selvittää onko moisia edes...
