Rengaskohtaisia muistoja menneiltä ajoilta

[CCMK]

Kauden 1987 Ranskan Grand Prix lopullisen lyhyeksi pakotetulla Paul Ricardin radalla oli rengasennakoissa varsin selväpiirteinen ainakin ennakkojen perusteella. Keskimäärin ennen kilpailua arveltiin kesäkuun alussa pidettyjen Suurtestien perusteella kilpailussa tehtävän 1-2 stoppia. Mielenkiintoista oli kuitenkin ennen kaikkea siihen mennessä kovimpia kiistoja keskenään selvittäneen parivaljakon Nigel Mansellin ja Nelson Piquetin välisiä taktisia eroja ennakoihin.

Mansellin mielestä järkevintä oli koettaa ajaa vähintään yhden pysähdyksen strategiaa jolloin varikolle mentäisiin viimeistään kisan puolivälissä jos ei jo vähän sitä ennenkin. Myös sen jälkeenkin pysähdys oli mahdollista tehdä. Piquetin mielestä taas järkevintä oli ajaa vähintään kahden pysähdyksen strategialla kilpailu läpi jolloin pysähdykset käytäisiin nopeassa tahdissa läpi ensimmäisellä ja toisella kolmanneksella. Variaatio tästä ja siitä millaista taktiikkaa Piquet arveli brasilialaisen maanmiehensä Ayrton Sennan noudattavan arvioissa oli tietenkin pysähtyä ainakin kaksi kertaa viimeistään kilpailun toisella ja viimeisellä kolmanneksella nopeassa tahdissa.

Tällaiset strategiat sinällään Goodyearin omissa arvioissa ennustivat niiden olevan optimit ratkaisut C tai B-seosten käytölle kilpailuun koska niitä käytettiin eniten kesäkuun alun Suurtesteissä. Lopulta kilpailun pysähdykset menivät hieman toisella tavalla kuin mitä oli ennakoitu.

 

[CCMK]

Kauden 1987 Englannin Grand Prix Silverstonen radalla oli myös rengasarvioiden osalta hyvin yksipuolisen tuntuinen alustavasti. Rengaskulutus Silverstonen silloisella radalla oli melko pientä ainakin sen hetken kaavalla ja kesäkuun alun Silverstonen Suurtestien perusteella. Kilpailussa oli niiden perusteella suositeltavaa vaihtaa niitä, mutta taktinen hyötyarvo siitä vaikutti olevan pientä ja etenkin kärkimiesten lopputuloksiin niillä ei uskottu olevan pohjaa. Varikkokäyntien alkaminen oli myös vaikeasti ennustettavaa.

Arvioissa ennen kilpailua varikkopysähdysten arveltiin alkavan kilpailun puolivälissä tai vähän ennen sitä ja jatkuvan harvakseltaan mahdollisesti jopa loppuun astikin. Toisaalta taas kilpailussa arveltiin tapahtuvan massapysähdysten sarja kierrosten 35-45 välillä ja siten kilpailun arveltiin jatkuvan loppuun asti. Goodyearin omissa arvioissa ennen kilpailua pysähdysten ja etenkin massapysähdysten kierrosarvioiden perusteella arveltiin jälleen kerran C tai B-seosten olevan kilpailuun suositeltava rengas koska niitä oli käytetty eniten Silverstonen Suurtesteissä kesäkuun alussa.

Toisin kuin Paul Ricardin aikaisempien ja jopa kolmen stopin kilpailuksi erilaisten nopeiden stinttien käyttäjien osalta arvioissa niin Silverstonessa jo kaksikin pysähdystä kilpailussa renkaiden suhteen tuntui kovin epätavalliselta strategialta toteuttaa jolloin Silverstonen kilpailua veikattiin ainakin arvioissa tuolloin vain yhden pysähdyksen kilpailuksi kaikkiaan. Lopulta kilpailun rengastapahtumat toteutuivat sittemmin hieman toisella tavalla.

 

[CCMK]

Kauden 1987 Yhdysvaltain Grand Prix Detroitissa oli rengastaktisesti lopulta melkoisen yksipuolinen. Varmuudella tiedettiin vain, että noin yksi pysähdys olisi kaikille kuljettajille yleisesti ottaen todennäköinen. AA-seoksien säilyminen vielä tuolloin oli Detroitin kisaan valmistautuneille talleille ja kuljettajille kauden osalta hyvä uutinen.

Ilman kaikkein kovimpia seoksia radalla olisi nähty todennäköisesti paljon enemmänkin pysähdyksiä kuin mitä nähtiin tai ainakin edes rengaspysähdykset olisivat olleet enemmän todennäköisempiä eli juuri kukaan kuljettaja ei voinut olettaa ajavansa maaliin asti. Lopulta kilpailussa nähtiin Ayrton Sennan taktinen voitto josta osin Sennan oli kiitettävä auton aktiivijousitusta.

Senna tosin kuitenkin aiemmin oli myös säästänyt renkaitaan pelätyn jarruvaurion sijaan liian kevyen jarrupolkimen takia. Senna oli tippua ajoittain Michele Alboreton taakse ja sekään ei olisi ollut liian vaarallista voiton kannalta siinä vaiheessa. Jos jotain pelkoa Nigel Mansellista olikin niin Mansellin jalkakrampit ja 10 sekuntia liian pitkä pysähdys varmistivat Sennan voiton. Alain Prost olisi voinut ajaa huomattavasti kovempaa kilpailussa ja olla suurempikin uhka Sennan voitolle kilpailussa sillä hänellä oli ainoana Sennan tapaan kärkikuljettajista AA-seokset sellaisenaan. Muut olivat kärkikuljettajien osalta ottaneet ne myöhemmin.

Toisin kuin Senna niin Prost ei saanut viestiään pysähtymättömyydestä menemään perille varikkomuurille ja hän taipui tallin tahtoon mennä varikolle kaiken jälkeen. Vaikka loppupelissä ja Goodyearin Lee Gaugin tutkimusten jälkeen hänen ei olisi tarvinnut mennä varikolle lopulta lainkaan kilpailussa. Vaikka rengaspysähdyksiäkin nähtiin niin paljon nähtiin myös korjauskäyntejä. Myöskin pelättyä vesisadetta ei tullut joskin kolme kierrosta ennen loppua vettä alkoi sataa tipoittain ja heti Sennan ylitettyä maaliviivan alkoi kevyesti sataa vettä.

Mikäli kilpailu olisi jatkunut hieman pitempään niin sadekelin renkaita olisi tarvittu. Erikoista oli Detroitin kilpailun tuomariston päätös ajattaa kilpailu menetelmällä 1+63 kierrosta joka tarkoitti erikoisesti 64 kierrosta. Vaikka varsinaisesti kilpailussa ajettiin lopulta 63 kierrosta ja kyse oli vain lämmittelykierroksen ottamisesta mukaan SCCA:n virallisiin laskentoihin. Detroitin tuomariston päämieheltä Rodger Lanelta erikoinen veto 25 vuoden SCCA:n tuomariston asiantuntemuksella...

Tässä kuitenkin rengastaktiikat Detroitista kauden 1987 osalta:

McLaren: Kuljettajista Alain Prost otti AA-seokset kilpailuun ja hänen ei olisi tarvinnut käydä varikolla, mutta hän lopulta kävi turhaan varikolla renkaanvaihdossa kierroksella 34. Prostin pysähdys kesti 9 sekuntia. Uusilla B-seoksilla Prost ajoi säästeliäästi maaliin asti. Stefan Johansson otti vuorostaan B-seokset ja hän oli varautunut tulemaan varikolle kierroksella 34 tai 35 tilanteesta riippuen. Lopulta Johansson rikkoi autoaan etusiiven osalta jo ensimmäisen kierroksen pienkolareissa ympäri rataa ja kisan pilasi kolmen kierroksen ajan korjailtu ja vaihdettu auton ns. Musta Laatikko elektroniikkayksikön kanssa kierroksella 16. Samassa yhteydessä hänelle annettiin AA-seokset ja vaihdettiin tietenkin etusiipi.

Tyrrell: Kuljettajista Jonathan Palmer otti B-seokset kisaan ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 34, mutta joutui tulemaan kierroksella 14 kolaroituaan Riccardo Patresen kanssa. Myöhemmin Palmerille laitettiin C-seokset vahingossa varsinaisen varikkokäynnin yhteydessä ja hän joutui tulemaan vielä kerran varikolle saadakseen oikeat renkaat alle eli B-seokset. Pysähdykset tapahtuivat kierroksilla 14, 32 ja 50. Pysähdysten kestot olivat 20 sekuntia, 10 sekuntia ja 9 sekuntia. Philippe Streiff vuorostaan otti AA-seokset ja aikoi ajaa maaliin asti, mutta pyöränmutteri irtosi ja renkaan irrotessa hänen kisansa oli ohi ennenaikaisesti.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun B-seokset. Nigel Mansell aikoi käydä varikolla kierroksella 34, mutta Nelson Piquet kierroksella 33. Mansellin kilpailu vaikeutui huomattavasti jalkakramppien ja pysähdyksen aikana jumittuneen pyöränmutterin takia. Mansellin pysähdys normaalisti olisi kestänyt 7,4 sekuntia, mutta se kesti lopulta 17,4 sekuntia. Mansell otti AA-seokset alle ja ajoi niillä loppuun asti. Piquet vuorostaan kärsi yllättävän rengasrikon kierroksella 3 ja tuli varikolle renkaanvaihtoon. AA-seokset Piquet otti alle ja ihme kyllä ajoi niillä loppuun asti. Pysähdys kesti 13 sekuntia.

Brabham: Molemmat kuljettajat ottivat kilpailuun A-seokset. Riccardo Patrese aikoi pysähtyä kierroksella 34 ja Andrea de Cesaris kierroksella 35. Näin aikainen pysähtyminen johtui käytännössä auton liian kovasta rengaskulutuksesta. Kuljettajista de Cesaris meni varikolle keskeyttämään kierroksella 3 ja Patrese vuorostaan kolaroi Jonathan Palmerin kanssa kierroksella 14. Myöhemmin Patrese tuli erikoisesta syystä varikolle uudelleen. Hänen turvavyönsä eivät olleet kunnolla kiinni. Tämä tapahtui kierroksella 31 ja varsinainen rengaspysähdys kaiken jälkeen tapahtui kierroksella 33. Hänen pysähdyksensä kestivät 30 sekuntia, Palmerin tapaan etusiiven vaihto vei eniten aikaa, 20 sekuntia turvavyön pidikkeiden täydelliseen korjaukseen ja varmistamiseen ja 10 sekuntia itse normaaliin rengaspysähdykseen. AA-seoksilla Patrese selvisi maaliin asti saatuaan ne alleen viimeisellä pysähdyksellä.

Zakspeed: Kuljettajista Martin Brundle otti B-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 35, mutta Christian Danner otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla. Brundle tuli teknisen murheen takia varikolle kierroksella 16 jossa hänen autonsa moottori paloi näyttävästi ja lukuisia sammuttajia auton ympärillä pyöri 20 sekunnin ajan. Ihme kyllä auto käynnistyi edelleen ja Brundle vaihtoi renkaansa AA-seoksiin ja lähti radalle vain keskeyttääkseen melkein heti varikon portille. Turboahdin oli hajonnut ja ilman turboa ei ollut järkeä ajaa.

Lotus: Kuljettajista Ayrton Senna otti AA-seokset kilpailuun ja ei käynyt varikolla vaikka hän olisi voinut käydä kierroksien 35-40 aikana mikäli olisi halunnut. Hän ei käynyt ja voitti siten kilpailun. Satoru Nakajima vuorostaan otti B-seokset ja hän olisi käynyt varikolla kierroksella 36, mutta keskeytti ensimmäisen kierroksen kolarien takia varikolla.

AGS: Pascal Fabre otti B-seokset ja kävi yllättävänkin varhain varikolla. Jo kierroksella 24 ja pysähdys kesti 18 sekuntia. Auto oli jälleen hyvin hidas ja AA-seoksilla Fabre sankaroi itsensä maaliin hyvin hitaasti.

March: Ivan Capelli otti kilpailuun A-seokset ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 50, mutta kolarivaurioiden takia keskeytti varikolle jo kierroksella 9.

Arrows: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset kisaan. He aikoivat käydä varikolla kierroksilla 50 ja 51 järjestyksessä Eddie Cheever ja Derek Warwick. Cheever kävi varikolla rengasrikon takia jo kierroksella 6 ja yllätyspysähdys kesti murheellisesti 22 sekuntia. Kuitenkin Cheever sai AA-seokset ja hänen ei siten tarvinnut käydä enää varikolla. Warwick vuorostaan keskeytti varikolle kierroksella 12.

Benetton: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kisaan. Teo Fabi aikoi käydä varikolla kierroksella 40 ja Thierry Boutsen kierroksella 39. Fabi keskeytti kuitenkin jo kierroksella 6 kolaroituaan Eddie Cheeverin kanssa. Boutsen taas kävi varikolla kierroksella 39 jolloin pysähdys osin teknisen vaurionkin takia kesti 23 sekuntia ja kierroksella 52 hän palasi varikolle keskeyttämään. Hänen AA-seoksensa olisivat kestäneet maaliin asti.

Osella: Alex Caffi otti AA-seokset kisaan ja hän ei aikonut käydä varikolla, mutta keskeytti kolmen kierroksen jälkeen harmittavasti.

Minardi: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset kisaan ja he eivät aikoneet käydä varikolla. Ikävä kyllä Adrian Campos kolaroi ja joutui kolaroiduksi ja keskeytti kolarivaurioihin jo ensimmäisellä kierroksella. Alessandro Nannini vuorostaan ajoi kolarivaurioiden ja teknisen vaurion kanssa kierrokselle 12 asti tullen varikolle. Korjailut kestivät 20 sekuntia ja lopulta Nannini keskeytti silti ennen pitkää kierroksella 22.

Ligier: Kuljettajista Rene Arnoux otti B-seokset, mutta Piercarlo Ghinzani otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla. Arnoux kävi varikolla kierroksella 39 ja hänen pysähdyksensä kesti 10 sekuntia. Ghinzani keskeytti kisan kytkinrikkoon vaikka joissakin tuloksissa hän ajoikin radalla, mutta häntä ei olisi laskettu lopputuloksiin.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset ja he aikoivat käydä varikolla. Michele Alboreto aikoi käydä kierroksella 34 ja Gerhard Berger kierroksella 32. Alboreto tuli varikolle jo kierroksella 27 keskeyttämään. Bergerin pysähdys kesti 9 sekuntia ja hänelle laitettiin AA-seokset loppuun asti ajamista varten.

Lola-Larrousse: Philippe Alliot otti A-seokset kisaan ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 55. Mahdollisesti hän olisi yrittänyt ainoana A-seoksen miehenä myös maaliin asti ajamistakin. Lopulta kuitenkin keskeytti.

 

[CCMK]

Ranskan Grand Prix Paul Ricardin lyhyellä radalla kaudella 1987 meni rengastaktiikoiden osalta jonkin verran eri tavalla kuin mitä oli odotettu. Pysähdyksiä toki nähtiin, mutta aiemmat huhut jopa hyvinkin aikaisista kahden stopin pysähtyjistä ja Nelson Piquetin erikoisesta stinttiajosta unohtuivat hyvinkin nopeasti.

Mikäli Piquet olisi käyttänyt aiemmassa ennakkoviestissäni kuvailemaani taktiikkaa mitä silloin puhuttiin niin silloin Piquet olisi huomattavasti todennäköisemmin käyttänyt sitä taktiikkaa D-seoksilla ajaessaan kuin C-seoksilla. C-seoksia kun ei sen vuoden Paul Ricardin radalla tai monena muunakaan vuonna saanut 10 huippunopeaan kierrosaikaan sopiviksi toisin kuin mitä D-seoksia olisi saanut.

Tai vaikka olisi saanut niin se olisi ollut renkaiden kidutusta ja turhaa kulutusta vailla välttämättä näkyviä huipputuloksia. Siten Piquet käytti tallitoverinsa Nigel Mansellin tapaan lopulta kilpailussa C-seoksia. Brabhamille ja erityisesti Riccardo Patreselle kilpailu oli hänen 150:s ajamansa Grand Prix-kilpailu. Brabham myös rajallisesti menestyi jäännöspistesijoilla mihin potentiaali riitti molemmilla, mutta keskeytykset pilasivat tallin ajon Ranskassa. Brabhamin miehet Patrese ja Andrea de Cesaris olivat ainoita kuljettajia alustavastikin jotka olivat pakotettuja käyttämään A-seoksia kilpailussa.

AA-seoksiakin harkittiin, mutta rengaskulutus ei kuitenkaan onneksi ollut aivan niin vahvaa, mutta maaliin pääsystä ilman pysähdystä ei ollut takeita A-seosten osalta melkein varmasti ja AA-seoksillakin etu oli vain kierroksesta, parista kolmesta korkeintaan kiinni joten tilanne oli Brabhamilla potentiaalista huolimatta epätoivoinen. Etenkin rengaskulutuksen ja myös tallin sisäisen kuohunnan takia. C-seokset kuluivat keskimäärin kilpailussa hieman odotettua nopeammin joten varikkokäyntejä nähtiin joskin ei hirvittävän paljoa loppupelissä.

Tässä kuitenkin rengastaktiikoita:

McLaren: Kuljettajista Alain Prost otti C-seokset kisaan, mutta Stefan Johansson otti yllättäjänä itse D-seokset huipputallin miehistä ja valmistautui hyvään kisaan. Ikävä kyllä Andrea de Cesaris pilasi kolarillaan kaiken hänen kanssaan ja Johansson joutui kilpailussa kärsimään jopa ansaitsemattomastakin epäonnesta. Prost kävi varikolla kierroksella 34 ja hänen pysähdys oli melkein kauden nopein 7,02 sekunnin mittaisena. Prost otti uudet C-seokset jotka kestivät maaliin asti. Johansson kävi varikolla avauskierroksen kolarin seurauksena siivenvaihdossa joka kesti 20 sekuntia.

Toinen pysähdys etusiipivaurion takia tuli kierroksella 13 jolloin taas kului 20 sekuntia hukkaan. Johansson ajeli viimeisten joukosta korkeintaan keskikastin paremmalle puolelle kunnes hänen osin kolarienkin takia säästyneet D-seokset kuluivat loppuun ja hän joutui pakotetusti varikolle kierroksella 25. Varsinainen rengaspysähdys kesti 9 sekuntia. Jos jotain teoreettista toivoakin oli Johanssonin hyvästä kilpailusta niin se loppui kierroksella 36 kun hänen autoonsa iski krooninen sähkövika moottoriin.

Sen korjailu varikolla kesti yli neljä kierrosta ja kun kaikki ajanhukat ja Nigel Mansellin huippuvauhti lisättiin päälle niin Johansson jäi kuusi kierrosta maalissa eikä lopulta auton petettyä uudelleen nähnyt edes ruutulippua, mutta oli kaikesta huolimatta kahdeksas ja hieman nopeammin korjattuna Johanssonin vauhti olisi voinut riittää turboautolla ajon takia Tyrrellin alakynnessä vauhdillisesti olleiden autojen ohittamiseen ja viimeiseen pisteeseen asti. Johansson oli kuitenkin lopulta kahdeksas. Hänelle laitettiin ensin C-seokset ja myöhemmin lopullisen korjauskäynnin yhteydessä B-seokset maaliin asti.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja he eivät käyneet varikolla koko kilpailussa. Se keskeytysten kanssa auttoivat Philippe Streiffin ja vähän paremmalla onnella myös Jonathan Palmerinkin pisteille. Palmer tosin niukasti jäi pisteittä, mutta Teo Fabin keskeytys olisi pidemmän kilpailun osalta auttanut heitä. Tosin molemmat olisivat saattaneet jäädä pisteittäkin kun autojen nopeudet olivat vapaasti hengittävinä hyvin huonot Paul Ricardin lyhyellekin radalle.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat lopulta C-seokset. Nelson Piquet kävi varikolla kierroksella 30 ja edellisen taktiikkansa muun pysyvyyden johdosta uudelleen kierroksella 65 jolloin hän otti D-seokset ja ajoi niillä maaliin. Piquetin pysähdykset kestivät 9,61 sekuntia ja 15,91 sekuntia. Siitä tosin auton sammumiseen kului 8 sekuntia joten normaali pysähdys olisi ollut 7,91 sekuntia. Nigel Mansell vuorostaan kävi varikolla kierroksella 36 ja hänen pysähdyksensä kesti 8,98 sekuntia. Uusilla C-seoksilla hän ajoi loppuun asti.

Brabham: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja aikoivat olla käymättä varikolla. Andrea de Cesaris kävi ensimmäisen kierroksen kolarin takia varikolla ja korjailu kesti 20 sekuntia. Sittemmin tulipallo turbon seudulta pilasi päivän jo kolmannella kierroksella. Riccardo Patrese vuorostaan kävi ensin varikolla teknisen vaurion takia kierroksella 16 ja pysähdys kesti korjailun takia 37 sekuntia. Kierroksella 19 Patrese tuli varikolle keskeyttämään.

Zakspeed: Kuljettajista Martin Brundle otti D-seokset ja Christian Danner B-seokset kilpailuun. Brundlen piti käydä kierroksella 20 varikolla, mutta kävi yllättävän kulumisen takia jo kierroksella 15. Hänen pysähdyksensä kesti 10 sekuntia. Brundle olisi ajanut A-seoksilla loppuun asti. Valitettavasti mutteri oli löysällä ja kierroksella 18 pyörä irtosi autosta ja kisa jäi kesken. Danner vuorostaan olisi käynyt varikolla kierroksella 60, mutta keskeytti.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset. Ayrton Senna aikoi pysähtyä kierroksella 32 ja Satoru Nakajima kierroksella 30. Nakajima tosin pysähtyi teknisen vian takia jo kierroksella 26, hänen autoonsa vaihdettiin renkaat ja vika korjattiin 7 kierroksen aikana. Kisa oli häneltä pilalla. B-seoksilla maaliin asti hän toki pääsi. Sennan pysähdys kesti 11,36 sekuntia ja uusilla C-seoksilla Senna pääsi maaliin asti.

AGS: Pascal Fabre otti A-seokset ja ei käynyt varikolla kilpailussa.

March: Ivan Capelli otti B-seokset kisaan ja olisi käynyt varikolla kierroksella 55, mutta keskeytti.

Arrows: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kisaan. Eddie Cheever keskeytti nolosti painettuaan vahingossa sekä palosammutinta autosta ja lisäksi vielä koko auton ns. Tappokytkintä sammuttaen koko auton sähkölaitteet ja luonnollisesti auton ajo-ohjelma ei lähtenyt enää päälle koska se oli tiltannut.:frown: Cheever olisi käynyt varikolla kierroksella 40. Derek Warwick vuorostaan kävi varikolla kierroksella 34 ja hänen pysähdyksensä kesti 10 sekuntia. C-seoksilla Warwick olisi niiden ollessa uusia ajanut loppuun asti. Valitettavasti kierroksella 62 hän meni varikolle keskeyttämään ja lopullisesti hän luopui ajamisesta kierroksen 65 jälkeen korjailun kestettyä 3 kierrosta.

Benetton: Kuljettajista Teo Fabi otti C-seokset kisaan, mutta Thierry Boutsen otti B-seokset kisaan. Boutsen aikoi käydä varikolla kierroksella 50, mutta keskeytti ja Fabi kävi kierroksella 40. Fabin pysähdys kesti 10 sekuntia. Aivan kilpailun lopulla hän keskeytti, mutta oli silti viides tuloksissa. Vähän pidempi kisa niin hän olisi jäänyt melko varmasti pisteittä.

Osella: Alex Caffi otti A-seokset kisaan ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa.

Minardi: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kisaan. Adrian Campos aikoi käydä varikolla kierroksella 53 ja Alessandro Nannini kierroksella 52, mutta molemmat keskeyttivät kilpailun.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kisaan. Rene Arnoux aikoi käydä varikolla kierroksella 40 ja Piercarlo Ghinzani kierroksella 39, mutta valitettavat tekniset murheet pakottivat kompromisseihin. Arnoux meni varikolle kierroksella 35 ja korjailu kesti kierrokseen 43 saakka. Sitten Arnoux ajoi aivan viimeisenä jopa Pascal Fabren takana kaksi kierrosta kunnes keskeytti kierroksella 45 varikolle lopullisesti. Ghinzani keskeytti varikolle jo kierroksella 26.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset ja aikoivat käydä varikolla kilpailussa. Michele Alboreto aikoi pysähtyä kierroksella 29, mutta Gerhard Berger vasta kierroksella 37. Alboreto ja Berger saivat pysähdyksillään uudet C-seokset jotka olisivat kestäneet maaliin asti. Berger tuli uudestaan varikolle kierroksella 71 ja keskeytti vaikka aluksi luultiin C-seosten vain pettäneen alta mikä ei myöskään ollut aivan niin harvinaista kuin mitä olisi voinut luulla. Alboreto keskeytti aiemmin ja hänelle oli tulossa minuutin aikasakko varaslähdöstä. Alboreton pysähdys kesti 10 sekuntia ja Bergerin pysähdys 7,42 sekuntia.

Lola-Larrousse: Philippe Alliot otti B-seokset kisaan ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 60, mutta keskeytti.

 

[CCMK]

Kauden 1987 Englannin Grand Prix oli rengastaktisesti alustavasti loppupelissä varsin mielenkiintoinen, mutta keskeytystenkin takia rengastaktinen puoli vesittyi varsin paljon kilpailussa kun useimmat varikkokäyntiä hyödyntävät kuljettajat keskeyttivät jo ennen aiottua pysähdystään. Alustavasti rengastaktinen puoli oli hyvin yksipuolinen ja ne jotka pysähtyneistä kuljettajistakin selvisivät maaliin asti niin moni heistä ei pysähtynyt kilpailussa. Kilpailun sankari oli tietenkin Nigel Mansell joka päätti ehkäpä hieman viime hetkellä kisan aikana vaihtaa ainoana kaikkein kovinta seosta käyttäneistä kuljettajista renkaat pehmeämpiin seoksiin.

Toisin sanoen Mansell lähti kisaan A-seoksilla aikomatta pysähtyä, mutta renkaiden liiallisen liukkauden, yllättävän tärinän johdosta vain hieman ennen sanomaansa radioviestiä pysähdystä varten ja tallitoveri Nelson Piquetin ollessa johdossa Mansell ei halunnut jäädä jatkamaan Piquetin peliä koska ei luottanut häneen ja hän ei uskonut edes Piquetin antavan hänelle tietä maalissa kotikisan ollessa kyseessä joten Mansell halusi voittaa kisan.

Aikanaan Mansellin rengasvalinnan voittoisalle kisan jälkipuoliskolle huhuttiin olleen D-seos, mutta todellisuudessa Mansell ajoi C-seoksilla sillä D-seokset eivät olisi millään kestäneet putkeen Mansellin ajamista niin kovaa kuin mies ajoi. Mansell rikkoi 11 kertaa radan rataennätyksen huippuajonsa yhteydessä. Mansellin ajamat kierrosajat olisivat toki sinällään olleet riittävän nopeita D-seoksillekin, mutta kestävyydestä ei olisi ollut takeita ja C-seoksilla huonoinkin Mansellin kierros oli 1.12:sta kierrosajan pintaan siinä missä Piquetin paras kuluneilla A-seoksilla oli vain 1.12:sta kierrosaika yleensä reilusti huonompanakin. Ja tämä kaikki pitkän takaa-ajon jakson aikana.

Mansellin kierrosajat tuntuivat olevan lähes ylimaallisia C-seoksille ja ne olisivat olleet erittäin kovia myös D-seoksilla joskin D-seoksilla nopeimmat kierrosajat olisivat olleet vielä 1-5 sekuntia kovempia. Ja puhumattakaan sitten aika-ajorenkaiden parhaimmasta mahdollisesta tehosta Silverstonen radalla mikäli tallin kuljettajat vain olisivat halunneet ajaa lauantaina kovempaa kuin mitä vain oli tarve ajaa.

Totta kai polttoainekuorman lähestyessä 195 litran osalta loppuaan Piquetinkin vauhti nopeutui, mutta Mansell kauhoi välillä järkyttävänkin nopeasti valtavaa aikaeroa kiinni joka Mansellin varikkokäynnin jälkeen kierroksella 36 oli alustavasti Mansellin voiton vienyt seikka joskin myös toisen sijan varmistanut seikka. Mansellin pysähdys kesti 9,54 sekuntia ja koko varikkoaika mukaan laskettuna se oli vain 20 sekuntia. Mansell lyhensi eroa huonoimmillaankin sekunnin kierrostahtia ja parhaimmillaan jopa lähemmäs kymmentäkin sekuntia kierrokseen joskin reaalisesti hieman yli viisi sekuntia kierrokseen taisi olla nopein Mansellin kiinni saama aikaero varsinaisen ajamisen osalta sillä Williamsin autot ohittelivat kierroksella Pascal Fabrea jo 10 kierroksen paikkeilla ja ennen kisan puolta väliä jo keskikastin autoja reilusti kierroksella ja kierroksella ohitettavat hidastivat toki välillä sentään molempien menoa.

Kisan nopein kierros Mansellilta erityisesti oli C-seosten osalta jo jotakin aivan uskomatonta eli 1.09.832 ja se oli kisan nopein kierros. Piquetin oma nopein kierros kilpailussa täysin loppuun kuluneilla A-seoksilla myös renkaan kovuusasteille uskomattoman kova, mutta riittämätön voittoa ajatellen ja jopa pidon loppua ilman ehdotonta hidastusta enteillyt 1.10.632 kierrosajaltaan. Kierroksella 62 Mansell oli jo ajanut Piquetin kiinni ja kierroksella 63 hän ohitti hänet. Tosin Mansellin polttoainemittari oli punaisella jo tuolloin, renkaat olivat melkein kokonaan lopussa pidoltaan ja kierroksella 65 mittari näytti tyhjää, mutta Mansell ei välittänyt ja ajoi voittoon. Polttoaine loppui lopullisesti yleisön ratarynnäkön aikana kunniakierroksella.

Piquet otti niukan tappion itseensä pahoin ja Williamsilla käytiin asiasta kaiken kaikkiaan kulissien takana sellainen välien selvittely, että Piquet käytännössä lopullisesti aikoi lähteä mihin tahansa talliin missä ei ajaisi Nigel Mansell tai välttämättä edes Ayrton Senna. Sen verran huonot välit hänellä oli jo tuolloin heitä kohtaan. Kisaviikonloppuna Piercarlo Ghinzani suljettiin monen eri rikkeen jälkeen kokonaan kilpailusta joten tässä tapauksessa Rene Arnoux oli ainoa Ligierin kuljettaja kilpailussa ja se näkyy myös tässä arviossakin. Brabhamilla oli myös potentiaalia olla jäännöspisteillä, mutta jälleen tekniset viat pilasivat kisan. Mahdollisesti Brabhamin Riccardo Patrese ja Andrea de Cesaris olisivat joutuneet käymään varikolla kerran tai kaksikin kertaa A-seosten liiallisen kulumisen johdosta ja AA-seokset olivat jälleen liian liukkaita ja kovia kilpailukykyiseen käyttöön.

Tässä kuitenkin taktiikoita kisan osalta:

McLaren: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kisaan. Kuljettajista Alain Prost aikoi pysähtyä kierroksella 31 ja Stefan Johansson kierroksella 35. Prostin pysähdys kesti 8,15 sekuntia ja Johansson keskeytti kilpailussa harmittavasti ennen pysähdystään.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset kisaan ja he eivät käyneet varikolla.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja heidän ei pitänyt käydä varikolla, mutta Nigel Mansell vaihtoi taktiikkaa voittoisasti kesken kilpailun käyden varikolla. Piquet ei käynyt varikolla ja heti tallitoverin mentyä hänestä ohi vain säästeli renkaitaan maaliin asti.

Brabham: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja he eivät aikoneet käydä varikolla.

Zakspeed: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset ja aikoivat käydä varikolla. Martin Brundle aikoi käydä varikola kierroksella 33 ja Christian Danner kierroksella 34. Brundlen pysähdys kesti 10 sekuntia, mutta kierroksella 44 hän tuli murheellisesti varikolle teknisen vian takia. Vian korjaus kesti 2 kierrosta ja lopulta Brundlea ei hyväksytty lopputuloksiin. Danner vuorostaan keskeytti ennen pysähdystään.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja he eivät käyneet varikolla kilpailussa ja se oli menestys joskin aluksi Satoru Nakajima ajeli jälleen huomattavankin huonoilla sijoilla parantaen kuitenkin sijoitustaan ja ajaen lopulta uransa parhaimman kisan siihen asti.

AGS: Pascal Fabre otti A-seokset ja ei käynyt varikolla kilpailussa.

March: Ivan Capelli otti B-seokset kisaan. Hän aikoi käydä varikolla kierroksella 48, mutta keskeytti.

Arrows: Kuljettajista Derek Warwick otti A-seokset ja ei aikonut käydä varikolla, mutta Eddie Cheever otti B-seokset ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 51, mutta meni varikolle kierroksella 46 keskeyttäen.

Benetton: Kuljettajista Teo Fabi otti A-seokset ja ei aikonut käydä varikolla, mutta Thierry Boutsen otti C-seokset ja kävi varikolla kierroksella 32. Pysähdys kesti 10 sekuntia. Fabi voitti pysähtymättömyydellään pisteen toisin kuin Boutsen.

Osella: Alex Caffi otti C-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 38, mutta keskeytti varikolle kierroksella 37.

Minardi: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset ja aikoivat käydä varikolla. Adrian Campos aikoi käydä kierroksella 36 ja Alessandro Nannini kierroksella 37. Molemmat kuitenkin keskeyttivät.

Ligier ja Rene Arnoux: Arnoux otti B-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 50, mutta keskeytti.

Ferrari: Kuljettajista Michele Alboreto otti B-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 46 kuten kävikin. Hänen pysähdys kesti 11,43 sekuntia. Kierroksella 54 hän keskeytti valitettavasti varikolle. Uudet C-seokset olisivat kestäneet maaliin asti. Gerhard Berger vuorostaan otti C-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 39, mutta keskeytti.

Lola-Larrousse: Philippe Alliot otti B-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 49, mutta keskeytti.

 

[CCMK]

Kauden 1987 Saksan Grand Prix Hockenheimissa oli oikeastaan rengastaktisesti erittäin kova ja käytetyt seokset olivat tuttuun tyyliin varsin yksipuoliset. Goodyearin AA-seosten säilyminen mukana lajissa takasi kuitenkin helpotuksen huokauksia tallipäälliköille jotka olivat pelänneet kilpailun muuttuvan uskomattomaksi renkaiden säästelyn kilpailuksi vaikka toki AA-seoksillakin saattoi joutua Hockenheimin radalla pysähtymään. Huomattavasti rengaskulutusta enemmän tallipäälliköt pelkäsivät autojensa hajoamista ja aivan erityisesti polttoaineen loppumista. Vuonna 1984 tapahtunut ns. Ruutulippumiehen Virhe Hockenheimissa johti siihen, että 45 kierroksen sijaan alettiin vakavasti harkita 44 kierroksen kilpailua turboaikakauden aikana ajettavaksi.

Kauden 1984 kilpailussa Francois Hesnault olisi varmasti keskeyttänyt polttoaineen loppumiseen kuten keskeytti jo muutenkin kisan päätyttyä inhimillisen virheen takia kierrosta aiemminkin ja useat muutkin olivat vaarassa. Kaudella 1985 oli ajettu Neue Nürburgringillä, mutta kaudella 1986 Saksan Grand Prix oli palannut Hockenheimiin ja järjestäjät olivat nähneet jo 45 kierroksen kisassa mahdollisen polttoaineen massaloppumisen pelon. He olivat kuitenkin tyrmänneet sen ja suostuneet lopulta vain vaivoin 44 kierroksen kisaan kuljettajien raivostuneiden protestien takia. Edellisen kauden kilpailusta tuli polttoainerajoitusten vielä alennuttua vuoden 1984 kisan 220 litrasta kauden 1986 195 litraan taloudellisuusajoa ja katastrofi viimeisten kierrosten keskeytysten takia.

Polttoainekysymys kauden 1987 Saksan kisaan oli edellisvuoden katastrofin takia niin vakava, että osa tallipäälliköistä halusi lyhentää kilpailua niinkin lyhyeksi kuin 42 kierroksen mittaiseksi tai jopa sitäkin lyhyemmäksi kisamitaltaan. Jopa alle 40 kierrosta oli jo liikaa 195 litran polttoainemäärälle Hockenheimin radalle. Ja radan Suurtesteissä viikkoa ennen kilpailua oli täyden bensalastin ajoissa polttoaine loppunut useimmilta kuljettajilta 42 kierroksen kohdalla sen hetken parhaimmista teknisistä polttoaineensyöttölaitteista huolimatta.

Suurtesteissä viikkoa ennen varsinaista Hockenheimin kilpailua Ayrton Senna oli loukkaantua hengenvaarallisesti ajettuaan lähes 300 kilometrin tuntinopeudessa ulos radalla. Syylliseksi todettiin rengasrikko, mutta oikeammin syyllinen oli jopa rengasrikkoakin todennäköisemmin ainakin Goodyearin edustajan Lee Gaugin mukaan Lotuksen viallinen aktiivijousitusjärjestelmä.

Goodyear kuitenkin vetäytti kaikki D-seokset testeistä sillä Senna oli ajanut niillä kolarinsa ja korvasi Hockenheimin Virallista Harjoitusta silmällä pitäen suoraan Akronin tehtailta lennätetyillä uusilla D-seoksilla. Samalla Lee Gaug kehoitti talleja olemaan käyttämättä varmuuden vuoksi D tai C-seoksia kilpailussa sillä ne eivät tuntuneet muutenkaan kestävän Hockenheimin radan voimia etenkään turboautojen alla. Tuomaristo pohti vuorostaan viikonloppuna bensa-asiaa vakavasti ja kysyi eri tallien mielipiteitä.

Ainoastaan Ken Tyrrell oli valmis ajamaan kisan jopa 45 kierroksen mittaisena, mutta tuomaristo torjui melkein välittömästi sen mittaisena kilpailun ajamisen bensatilanteen vuoksi. Lopulta vaihtoehtoina olivat 42 kierroksen tai 44 kierroksen kilpailu vaikka muun muassa Enzo Osella halusi kisan päättyvän jo 38 kierroksen mittaisena. Herra Osellan ehdotus oli muuten hyvä, mutta melkein kaikki tallipäälliköt tuomariston ohella pelkäsivät kilpailun vain päättyvän alle tunnissa. Ironisesti Alain Prost olisi voittanut kilpailun mikäli kisa olisi ajettu niinkin lyhyenä ainakin toteutuneen historian perusteella.

Muutama tallipäällikkö kuten Frank Williams ja Ron Dennis vastusti aluksi jyrkästi tuomariston päätöslauselmaa ajaa kilpailu 44 kierroksen mittaisena edes kompromissina koska polttoainemäärä ei tuntunut millään riittävän maaliin asti niin pitkässä kilpailussa. Tuomariston mielestä edellisen kauden bensakatastrofi johtui vain turbojen rajoittamattomasta voimasta kun taas kaudella 1987 turbojen ahtopaineet oli rajattu 4 barin teholuokkaan. Kun Williams ja McLaren ja muun muassa myös Benetton uhkasivat boikotoida kisaa niin yllättäen Brabham oli tuomariston kanssa samaa mieltä.

Sillä ehdolla, että tuomaristo yksinkertaisesti sitoutuisi vuosien 1987-1988 aikana 44 kierroksen kilpailuun ja palauttamaan kaudesta 1989 eteenpäin 45 kierroksen kilpailun määräämättömäksi ajaksi. Kompromissi sovittiin sillä tuomaristo ei nähnyt mitään syytä kieltäytyä tehorajoitustenkin takia ja huipputallien boikottiuhka oli sille jo muutenkin liikaa tavallaan.

Frank Williams ja Ron Dennis eivät vuorostaan pitäneet Bernie Ecclestonen kompromissiehdotuksesta lainkaan, mutta molemmat herrat osoittivat kuitenkin hyvää urheiluhenkeä suostumalla kompromissiin ja toisaalta taas he eivät nähneet vielä tuolloin Hockenheimin vaaraa vapaasti hengittävien autojen ja vapaiden polttoainemäärien täyspaluussa kaudesta 1989 sillä radalla. Kaudella 1987 kilpailun osalta nähtiin viimeisillä kierroksilla jatkuvaa draamaa. Nelson Piquetinkin polttoaine oli vähissä, mutta riitti maaliin asti mikä ei olisi riittänyt 45 kierroksen kisassa, Stefan Johanssonin autosta hajosi 342,7 kilometrin tuntinopeudessa rengas ja Johansson ajoi rengasrikkoisenakin vaarallisen lujaa säilyttäen kuitenkin uskomattomasti auton hallinnan. Vielä silloinkin kun vaara oli pahimmillaan nopeutta oli hitaudestakin huolimatta 240 kilometriä tunnissa. Myös polttoaine oli erittäin vähissä. Johansson olisi todennäköisesti keskeyttänyt 45 kierroksen kilpailussa rengasrikkonsa takia sillä vanteetkin olivat vaurioituneet pahoin.

Ayrton Sennan viimeinen kierros oli jousitusvaurion piinaamaa. Hänen toiseksi viimeinen kierros oli ajaltaan 1.49:n luokkaa, mutta jousitusvaurion myötä viimeisellä kierroksella vain 2.05:n luokkaa. Seuraava kierros 45 kierroksen kilpailussa olisi tarkoittanut 3-4 minuutin kierrosaikaa tai keskeytystä. Senna olisi todennäköisesti valinnut keskeytyksen koska passiivijousituksella auto tärisi ja heilui minne sattui. Satoru Nakajima keskeytti hyvästi alkaneen kilpailunsa juuri aktiivijousituksen vain hajottua ja auton heiluttua liikaa. Tyrrellin miehet Philippe Streiff ja Jonathan Palmer olivat ainoita miehiä joiden polttoainetilanne oli vielä hyvä 45 kierroksen kilpailuakin ajatellen. Philippe Alliotin autosta bensa oli melkein lopussa, mutta pienen sammutuksen jälkeen heti maaliviivalla hän sai auton uudelleen käyntiin ja ajoi kunniakierroksensa.

Alain Prostin bensatilanne ei myöskään ollut kehuttava hänen keskeyttäessään ja Martin Brundlella oli surullinen tilanne sikäli sijoituksia tai täysimittaista kilpailua ajatellen, että 2 hyvin pitkää varikkopysähdystä kroonisen sähkövian korjaamiseen pilasivat kaiken vaikka sen seurauksena polttoainetta hänellä oli turboautoista ainoana enemmän kuin kylliksi. Brundle ajoi myös viimeisellä kierroksella ajan 1.49.742 joka oli koko kisan kuudenneksi nopein kierrosaika ja hänen oma nopein kierrosaikansa.

Seuraavassa viestissä laitan varsinaiset rengastiedot kun tällä kertaa tuli enemmänkin selvitettyä kilpailuviikonlopun muuta teknisyyttä pois lukien tietenkin tuota Hockenheimin Suurtestien rengasosuutta.

 

[CCMK]

Vuoden 1987 Saksan Grand Prix Hockenheimin radalla oli toimia kauden 1987 nopeimman pysähdyksen tapahtumapaikkana sillä Alain Prost teki uskomattoman nopean pysähdyksen siellä ja ivallisesti voisi Ayrton Sennankin tehneen vaikka niin ei tietenkään ollut. Ja samoin oli lopulta Prostin kohdallakin. Brabhamille ja BMW:lle kilpailu oli juhlakilpailu vaikka moottoritoimittaja ei ollut juurikaan juhlimassa kovinkaan edustettuna. Brabhamille taas se oli tallin 25-vuotisjuhlakilpailu sillä Saksan Grand Prix 1962 Nürburgringin radalla oli ollut ensimmäinen ylipäänsä millekään Brabhamin autolle aikanaan.

Tai aivan virallisesti kutsuttuna Brabhamin nimet olivat olleet Motor Racing Developments tai Brabham Racing Organisation eli MRD tai BRO, mutta käytännössä talli oli tunnettu Jack Brabhamin mukaan. Aivan alkuaikoina hänen hyvä ystävänsä Ron Tauranac oli toimia myös varatallipäällikkönä jolloin talli olisi tunnettu Brabham Tauranac Racingin nimellä, mutta Tauranac vaatimattomasti kieltäytyi kunniasta.

Suunnitella Tauranac osasi hyvin ja siten työnjako oli hyvin selvä ja Brabham piti tallinsa omalla nimellään ja myös Englannissa vaikka talli olisi voinut mennä myös Australiaan. Valitettavasti se oli toivottoman kaukana Euroopasta eikä siinä ollut mitään järkeä viedä sitä sinne. Aivan ensimmäiset Brabhamin autot BT tai BT1 ja BT2 olivat automalleiltaan Cooperin autoihin perustuneita eivätkä ne oikein saaneet kilpailulupaa. Lopulta BT3:sta tuli ensimmäinen todellinen Brabhamin automalli.

Jackille 1962 Saksan Grand Prix oli tallinsa osalta ensikilpailu ja aina tallia oli yhdistänyt tietty taloudellinen vaatimattomuus, mutta aivan helkkarin kova ammatillinen osaaminen. Vuoden 1971 lopulla Jack Brabham oli vajaan vuoden verran vuosina 1970-1971 kokonaan tallipäällikönä olleen Ron Tauranacin kanssa myynyt tallinsa Bernie Ecclestonelle joka oli tehnyt Brabhamista lopullisesti huipputallin ja erottamattoman osan F1:n historiaa ja samalla Ecclestone oli mullistanut koko lajin muutenkin.

Toisaalta taas 15 vuotta olivat tallipäällikkönä olleet jossain määrin liikaa Bernielle itselleen ja hänen kunnianhimonsa kasvaminen olivat johtaneet tallin juhlahetkeen ja samalla levottoman tiedottomaan kaaokseen. Etenkin kun Ecclestone tuntui välillä hallitsevan hyvien aikojen tapaan yksiselitteisenä diktaattorina ja toisaalta taas häntä ei ollut enemmän tai vähemmän kaudella 1987 tuntunut kiinnostavan koko tallinsa tilanne. Ja hän oli myös erottanut tallin tärkeitä merkkihenkilöitä aivan liikaa.

Edes 25-vuotisjuhla ei näyttänyt tuovan tallille mitään menestystä koska talli kärsi Hockenheimissa polttoaineen kulumisesta ja rengasongelmista liikaa. Riccardo Patrese kävi jatkuvasti varikolla kilpailussa teknisen vian takia ja Andrea de Cesaris keskeytti ennen pitkää jäännöspistesijalta mistä Patresekin oli pelinsä käytännössä menettänyt. Molemmat kärsivät renkaiden kulumisesta jo hyvin varhain joskin eivät varsinaisesti kunnolla käyneet varikolla renkaanvaihdossa niin aikaisessa vaiheessa.

Tässä kuitenkin rengastaktiikoita kilpailusta:

McLaren: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset kisaan ja he aikoivat käydä varikolla. Stefan Johansson aikoi pysähtyä kierroksella 17 ja Alain Prost kierroksella 19. Johanssonin pysähdys kesti 12,20 sekuntia vaikka parhaimmillaan ilman pientä virhettä Johanssonin pysähdys olisi kestänyt vain 8,20 sekuntia. Alain Prost vuorostaan seisautti kellot varikolla ennätysaikaan omalla stopillaan. 6,77 sekuntia välkkyi Länsi-Saksan television kuvaruudulla ja kansainvälisessä kuvassakin kunnes varikkomiehistön virhe pakotti Prostin painamaan kaasua ja osumaan nosturimieheen joka ei onneksi loukkaantunut. Lopulta Prostin pysähdys kesti 9,77 sekuntia. Ennätysyritys osoitti, että varikkokäynnit olivat nopeutumassa ja 7 sekunnin raja alkoi olla edes mahdollista alittaa varmasti. Molemmat saivat myös uudet A-seokset jotka olisivat kestäneet loppuun asti.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset kisaan ja he eivät käyneet varikolla. Keskeytykset auttoivat autot pisteille ja kisa oli tallille jättipotti.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset kisaan ja he kävivät varikolla kierroksilla 20 ja 22 järjestyksessä Nelson Piquet ja Nigel Mansell. Piquetin pysähdys kesti 8,47 sekuntia. Mansellin pysähdys kesti 9,16 sekuntia. Molemmat saivat uudet A-seokset joilla myös ajettiin loppuun asti.

Brabham: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset kisaan ja toivoivat olevansa pysähtymättä, mutta olivat tarvittaessa ainoina niitä käyttäneistä kuljettajista valmiina pysähtymään kierroksilla 32 ja 33 järjestyksessä Riccardo Patrese ja Andrea de Cesaris. Patrese tuli varikolle jo kierroksella 4 kun autoon iski 4 kierroksen korjailua vaatinut tekninen vika. Sittemmin hänet lähetettiin radalle uudestaan ja Patresen mitta tuli täyteen kierroksella 10 jolloin hän keskeytti varikolle ja de Cesaris huipensi katastrofin keskeyttämällä vaikkakin miehessä ei itsessään ollut mitään vikaa.

Zakspeed: Kuljettajista Martin Brundle otti AA-seokset käyttöön kilpailuun ja Christian Danner otti A-seokset käyttöön kilpailuun. Brundle aikoi käydä varikolla kierroksen 33 jälkeen koska tahansa vaikka toki yritti ajaa myös maaliin asti ja Danner aikoi käydä varikolla kierroksella 21. Brundlen päivä meni pilalle jo kierroksella 14 kun autoon iski sähkövaurio jota korjailtiin 48 sekunnin ajan varikolla. Kierroksella 16 sähkövaurio uusiutui ja korjaaminen vei kierroksen. Kierroksella 19 Brundle vei hitaan autonsa varikolle ja oli keskeyttää jolloin auton koko sähkövaurion ja moottorin korjaamiseen meni 9 kierrosta. Lopulta kierroksella 34 Brundle meni myös renkaanvaihtoon. Pysähdys kesti 13,28 sekuntia.

Neljä stoppia siis oli Brundlella. Danner vuorostaan kävi varikolla kierroksilla 15 ja 21, mutta molemmat pysähdykset kestivät 20 sekuntia ja lopulta kierroksella 27 tekninen vika pakotti Dannerin varikolle keskeyttämään. Danner teki kolme stoppia lopulta.

Lotus: Kuljettajista Ayrton Senna otti A-seokset ja aikoi käydä varikolla, mutta Satoru Nakajima otti B-seokset ja aikoi käydä varikolla jo kierroksella 11. Senna aikoi käydä varikolla kierroksella 23. Nakajiman kisa meni pieleen jo siinä, että hän ei saanut tarpeeksi hyvää lähtöä jolloin pehmeämmistä renkaista ei ollut mitään hyötyä. Lopulta jo kierroksen 10 paikkeilla Nakajima joutui käymään varikolla. Pysähdys kesti 10 sekuntia. Nakajiman auto horjahti erikoisesti sivusuuntaan jo heti varikon jälkeen ja pitkään ei Nakajiman tarvinnut miettiä autonsa ajokuntoa kun minuuttia myöhemmin Nakajiman auto alkoi heilumaan jo liikaa minne sattui. Aktiivijousitus oli pettänyt ja passiivijousituksella ei ollut mitään järkeä ajaa hitauden takia joten Nakajima keskeytti.

Senna taas vuorostaan alkoi kierroksesta 14 eteenpäin tuntea autonsa ohjautuvuuden kiristymistä. Sennan auto alkoi jäykistyä yhä enemmän ja kierroksella 23 varikkokäynnin yhteydessä ohjaus vaurioitui normaalista ajoliikkeestä. Pysähdys toki kesti vain 8,23 sekuntia. Se oli kilpailun nopein normaalisti hyväksytyin pysähdys. Kierroksella 24 Sennan auto heilahti uhkaavasti ja uudelleen kierroksella 25 jolloin Senna oli ajaa pahoin ulos radalta suurin piirtein Suurtestien tavalla pitäen täydestä vauhdista.

Senna ajoi samalla kierroksella varikolle uudelleen jolloin pelkkä tarkastus ilman mitään muita toimenpiteitä kesti 5,48 sekuntia. Ivallisesti sen olisi voinut laskea kaikkien aikojen nopeimmaksi varikkopysähdykseksi. Tai ainakin melkein sillä periaatteessa vuoden 1984 Tyrrellin vesitankkauspysähdykset olivat noin 5 sekunnin luokkaa.

Kierroksella 26 Senna romutti hitaassa vauhdissa autoaan ja rikkoi etusiipensä. Senna ei tarvinnut enempää todisteita ja oli keskeyttää kilpailun. Lopulta vain Peter Warrin tiukat sanat varikolla 20 sekunnin ohjausvaurion ja etusiiven korjailun jälkeen saivat hänet jatkamaan. Ihme kyllä ennen viimeistä kierrosta Senna ei enää kokenut ongelmia kunnes auton aktiivijousitus ensin temppuili ja hajosi 10 sekunnissa yhden heilahduksen jälkeen jolloin Senna vain toi auton maaliin. Kolme stoppia oli Sennallakin siis kilpailussa.

AGS: Pascal Fabre otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa ellei ollut tietenkin pakko.

March: Ivan Capelli otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa ellei ollut tietenkin pakko.

Arrows: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset ja he eivät aikoneet käydä varikolla kilpailussa.

Benetton: Kuljettajista Teo Fabi otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla, mutta Thierry Boutsen otti A-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 27. Boutsen tosin keskeytti varikolle kierroksella 26.

Osella: Alex Caffi yllätti jälleen ajamalla keskikastissa jolloin epäiltiin kevyttä polttoainekuormaa. Caffi meni A-seoksillaan varikolle jo kierroksella 17 vastoin ilmoitettua kierrosta 25. Caffin autoa korjailtiin 3 kierrosta kunnes hän keskeytti lopullisesti kierroksella 20.

Minardi: Kuljettajista Adrian Campos otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla, mutta Alessandro Nannini aikoi käydä varikolla kierroksella 30 otettuaan A-seokset. Molemmat kuitenkin keskeyttivät.

Ligier: Kuljettajista Rene Arnoux otti A-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 25, mutta Piercarlo Ghinzani otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla. Ghinzani oli loppuvaiheissa tuoda 2 pistettä, mutta hän itse keskeytti harmittavasti. Arnoux vuorostaan kärsi teknisen vian jo kierroksella 4 ja sitä korjailtiin kaksi kierrosta kierrokselle 6 saakka ja lopulta Arnoux toi auton varikolle kierroksella 10 ja keskeytti.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset kisaan ja aikoivat käydä varikolla. Michele Alboreto aikoi käydä kierroksella 24 varikolla ja Gerhard Berger kierroksella 18. Alboreto tuli tosin varikolle kierroksella 10 ja keskeytti. Berger keskeytti myös kilpailussa.

Lola-Larrousse: Philippe Alliot otti AA-seokset kilpailuun ja selvisi niillä maaliin asti. Alliot ei aikonut käydä varikolla kilpailussa.

 

[CCMK]

Kauden 1987 Unkarin Grand Prix Hungaroringin radalla oli jossain määrin ennakoissa erittäin pelottava rata rengaskulutukseltaan joskin hyvin vaihtelevasti. Edellisvuoden rengasarviot olivat jo tietyllä tapaa osoittautuneet kirjaviksi joskin kovin vääriksi. Sekarengastus oli tosin kielletty ja yksityyppirengastuksella edelliskauteen vertaaminen vaikutti tuottavan vaikean kilpailun. Turbotallien renkaista C ja D-seokset kuluivat radalla hyvin paljon ja D-seoksilla vaihto oli pakko tehdä kun taas C-seoksilla ei välttämättä tarvinnut vaihtaa lainkaan, mutta siinä tapauksessa radan lämpötilasta ja kuljettajasta itsestäänkin riippui paljon.

Brabhamilla oli epätoivoinen tilanne Unkarissa ja se oli pakotettu kuljettajiensa Riccardo Patresen ja Andrea de Cesariksen osalta käyttämään kilpailussa B-seoksia. Vapaasti hengittävien tallien eli Marchin, Tyrrellin, AGS:n ja Lola-Larroussen ei tarvinnut edes harkita renkaanvaihtoa alustavasti viikonloppuna. C-seokset kestivät niiden autojen alla jopa loistavasti kisamitan ajoissa ja D-seostenkin kuluminen oli paljon vähäisempää kuin turboautoilla.

Tosin D-seoksilla ei kuitenkaan loppupelissä haluttu edes näiden tallienkaan toimesta yrittää maaliin asti ajamista. Alustavasti siis kilpailussa joutuivat vain turbotallit pysähtymään kilpailussa ja Brabham ehkä ainoana tallina jopa kaksi kertaa. Vapaasti hengittävät tallit aikoivat ajaa alustavasti kisan maaliin asti vaikka D-seoksilla lähdettäessä pysähdykseen oli varauduttu. Goodyear huomasi edelliskauteen verrattuna tallien käyttävän viikonloppuna huomattavasti vähemmän A ja AA-seoksia ja ei siten aikonut tuoda niitä alustavasti kauden 1988 Unkarin kisaan.

Rengastaktisesti Unkarin kilpailusta tuli lopulta erittäin tylsä sinällään edellisen kauden debyyttikilpailun kirjavuuteen verrattuna jota toki silloin piristi myös Pirelli. Melkein kaikki tallit ottivat C-seokset joista tietenkin turbotallien vastaavat kuluivat enemmän kuin ei-turbojen, mutta nekin kestivät silti maaliin asti. Brabham poikkeuksena tosin käytti B-seoksia kun C-seoksilla olisi joutunut tekemään ainakin yhden varman stopin ja D-seoksilla kaksi varmaa stoppia.

Kilpailussa pysähtyneitä kuljettajiakin oli hyvin vähän. Kilpailu jäikin mainittavaksi lähinnä Brabhamin Riccardo Patresen pisteiden tuomisesta yritteliään ohitusnäytöksen jälkeen, Alex Caffin ja Osellan jälleen polttoaineen takia tehdystä hiillostamisesta ajosuorituksen johdosta keskikastissa, myöskin jäännöspisteiltä keskeyttäneen Andrea de Cesariksen osalta, Urheiluruutuunkin tunnariksi päässeestä aloituskuvastaan, Derek Warwickin sairaana ajamisesta viimeiselle pisteelle, Nigel Mansellin harmittavasta keskeytyksestä pyöränmutterin irtoamisen takia, Nelson Piquetin enemmän tai vähemmän lahjana peritystä voitosta ja myös hänen herjailuistaan Mansellia kohtaan. Piquet kun ilmoitti Mansellin olleen synnynnäinen luuseri tämän hävittyä hänelle.

Piquet ja Ayrton Senna olivat huomion keskipisteenä muutenkin koska heidän ajateltiin tehneen kaikkien aikojen siirrot Lotukselle ja McLarenille kaudeksi 1988. Tosin Stefan Johanssonin asema oli epäselvä ja muutenkin tallipeli oli vielä epäselvä. Vähemmän tunnetusti ja tiedetysti Senna oli tosin Unkarissa keskeyttää Hungaroringin radalla aiemmin kilpailussa liian kovan tärinän takia joka lopulta jäljitettiin epämukavaan ajoistuimesta irronneisiin muttereihin jotka paukkuivat koko ajan vasten Sennaa ja kun muttereita irtosi enemmän niin paine alkoi istuimen liikkuvuuden takia olemaan tuskainen Sennalle.

Ajettuaan kuitenkin kisan läpi hän oli keskeyttää silti maalissa sillä hänen selkänsä oli pahoilla mustelmilla ja vereslihalla kisan jälkeisessä lääkärintarkastuksessa. Mikäli kisa olisi ollut vähänkin pidempi tai sijoitus huonompi niin Senna olisi todennäköisesti keskeyttänyt. Kilpailussa kaikkiaan pysähtyi siis vain hyvin vähän kuljettajia joten listaan nämä kuljettajat tähän alle pysähtymisaikoineen tai muiden syiden osalta:

Satoru Nakajima: Keskeytti ensimmäisellä kierroksella varikolle. Hänellä oli D-seokset Ayrton Sennasta poiketen ja hän olisi käynyt varikolla kierroksella 39.

Andrea de Cesaris: Otti B-seokset kisaan ja joutui silti käymään varikolla kierroksella 39 renkaiden kuluttua aivan liikaa. Pysähdys kesti 10 sekuntia. Kierroksella 45 de Cesaris tuli yllättäen uudelleen varikolle ja keskeytti.

Eddie Cheever: Otti D-seokset kisaan ja kävi varikolla kierroksella 45 kuten oli suunnitellutkin. 15,55 sekuntia kesti varikkopysähdys ja heti hänen peräänsä pysähtyi tallikaveri Derek Warwick.

Derek Warwick: Otti tallikaverinsa Eddie Cheeverin tapaan D-seokset kisaan. Arrows oli ainoa talli yllättäen muutenkin joka oli suunnitellut lähteä kisaan D-seoksilla siinä missä kaikki muut Brabhamia lukuun ottamatta talleista lähtivät C-seoksilla kisaan Tai ainakin alustavasti näin oli vaikka muutoksia tulikin.

Warwick kävi varikolla kierroksella 46 ja hänen pysähdyksensä kesti 10 sekuntia. Eriävä kierrosnumero johtui lähinnä johtaja Nigel Mansellin kierrosylityksestä Arrowsin miesten ollessa varikolla jolloin Cheever ehti lähtieä Mansellin perään ja varikkosuoran lopulla juuri hengähdettyään varikkomiehistö näkikin jo Warwickin. Lähtökohtaisesti muutamaa muuta lukuun ottamatta ja arvioita jälleen hieman sumuttaen he olivat kuitenkin harvoja kuljettajia renkaanvaihdossa.

Martin Brundle: Otti D-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 50, mutta keskeytti jo kierroksella 48.

Rene Arnoux: Otti D-seokset kisaan ja vaikutti tuovan Ligierille edes jäännöspisteen kunnes joutui käymään varikolla kierroksella 60 jolloin hän oli suunnitellut muutenkin tulevansa varikolle. Hän kuitenkin harmittavasti keskeytti varikolle.

 

[CCMK]

Kauden 1987 Itävallan Grand Prix Österreichringin radalla oli melkoista kolarinäytöstä ja varikkotaktisestikin draamaa nähtiin viikonloppuna. Kisaviikonloppuna Stefan Johansson törmäsi peuraan ja oli sunnuntain kisassa melkoisessa keskipisteessä tapahtumien osalta. Lähtökolareista ensimmäinen olisi kuitenkin ollut vielä vältettävissä tilan osalta, mutta toinen ei mitenkään. Johanssonin osalta kilpailu meni pilalle rengasrikon ja pyörän irtoamisen takia jolloin Johanssonin kisa oli pielessä.

Johansson oli peurakolarin jäljiltä järkyttynyt, mutta mustelmia ja päänsärkyä lukuun ottamatta hän oli ensin täysin terve. Sittemmin hänet kuitenkin lennätettiin Klagenfurtiin sairaalaan kovemman päänsäryn ja niskakipujen tultua jälkikäteen kolarista. Silti hän ajoi sunnuntain kilpailussa.

Thierry Boutsenin kisa meni vuorostaan tekniseen vikaan kuten myös Satoru Nakajiman kilpailu rengasrikon takia. Kilpailun vahva yllätysmies ja radan yritteliäin mies oli Teo Fabi jonka kilpailu olisi voinut olla parempikin ilman varikkokäynnin tekemisyritystä ja sittemmin erittäin huonoa varsinaista varikkopysähdystä.

Fabi oli kuitenkin lopulta kolmas ansaitusti ja ainoan kerran urallaan varsinaisesti palkintokorokkeella sillä Detroitista 1984 hän sai kolmannen sijansa vasta jälkikäteen. Fabia muutenkin kehuttiin sillä huippuluokan nopeilla radoilla Fabi tuntui uransa viimeisinä vuosina olleen aina erityislaatuisessa iskussa toisin kuin monilla muilla radoilla ja vain tekniset viat tuntuivat vievän häneltä voiton joskin Williams oli kauden 1987 Itävallan kilpailussa aivan omassa luokassaan.

Brabhamin osalta molemmilla kuljettajilla eli Riccardo Patresella ja Andrea de Cesariksella olisi ollut asiaa jäännöspistevauhtiin taas ilman keskeytyksiä. Alex Caffi ja Philippe Streiff eivät päässeet enää ajamaan koska heille ei ollut enää kalustoa ajettavaksi keskeytettyjen lähtöjen kolarien takia. Siten vain 24 kuljettajaa pääsi kilpailuun. Rengastaktisesti Itävallan kisassa nähtiin menettelevän paljon pysähdyksiä joskin ehkä hieman suuremmalla onnella ja selvemmällä kilpailulla ilman pitkää odottelua tai rengasrikkoja kilpailussa olisi saatettu nähdä paljonkin enemmän pysähdyksiä.

Rengastilanteiden osalta pysähtyvillä kuljettajilla tuntui keskimäärin olevan B-seokset ja Brabhamin miehet yrittivät pysähdyksiä välttääkseen käyttää AA-seoksia. Vaikka niidenkään kestävyys Brabhamin auton alla ei ollut taattu. Caffin ja Streiffin taktiikka oli kylmästi lähteä kisaan AA-seoksilla ja olla pysähtymättä. Siten formaatti on tässä tapauksessa hieman erilainen ja Osellaa en poikkeuksellisesti mainitse tässä tapauksessa lainkaan.

Tässä kuitenkin rengastaktiikat kilpailusta:

McLaren: Molemmat kuljettajat lähtivät B-seoksilla kisaan. Alain Prostin oli tarkoitus käydä varikolla kierroksella 24 ja Stefan Johanssonin kierroksella 30. Valitettavasti Johanssonin kisa meni alusta alkaen pieleen. Ensimmäisellä kierroksella Johansson sai rengasrikon ja kävi varikolla jolloin hieman yli 9 sekunnin jälkeen Johansson survaisi dramaattisesti kaasun pohjaan Ron Dennisin merkistä ja osui dramaattisen näköisesti McLarenin renkaanvaihtajaan joka loukkaantui tilanteessa jonkin verran. Onneksi mekaanikolla ei kuitenkaan ollut osuman rajuudesta huolimatta luita rikki vaikkakin pahoja mustelmia ja verinaarmuja oli ympäri kehoa.

Sisäisen verenvuodon pelossa riskejä ei otettu ja loukkaantunut mekaanikko lennätettiin myöhemmin sairaalaan jatkotutkimuksiin. Johanssonin liian pikaisen varikkokäynnin takia oikean eturenkaan mutteri irtosi ja pian Johansson ajella kitkutteli kolmella pyörällä radalla. Kierroksella 2 Johansson meni uudestaan varikolle ja 9 sekunnin kuluttua pysähdys oli tehty. Tässä vaiheessa Johanssonin olisi kannattanut laittaa A tai AA-seokset ja yrittää ajaa mahdollisimman pitkään radalla tai kisa läpi ilman pysähdyksiä, mutta näin ruotsalainen ei tehnyt.

Kierroksella 30 Johansson tuli varikolle kolmatta ja viimeistä kertaa saaden uuden B-seosten sarjan joilla ajoi loppuun asti. Johanssonin varsinainen pysähdys kesti 18,43 sekuntia mikä sekin oli naurettavan paljon ja ruotsalaista ärsyttänyt seikka. Etenkin kun auto toimi kuin unelma ja Johansson olisi hyvinkin voinut olla palkinnoilla kilpailussa normiajolla. Alain Prost kävi varikolla omalla kierroksellaan ja saatuaan uudet B-seokset ajoi niillä loppuun asti. Pysähdys oli päivän nopein ja kesti 7,34 sekuntia.

Tyrrell ja Jonathan Palmer: Palmer otti poikkeuksellisesti B-seokset kisaan ja Palmerilla kilpailu sujuikin jopa menettelevän hyvin radalla ennen kierroksen 27 pysähdystä. Se kesti 10 sekuntia ja loppukisa meni menettelevästi vaikka pisteistä ei valitettavasti toivoa ollutkaan Itävallan kaltaisella radalla. Uusilla B-seoksilla Palmer ajoi loppuun asti.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kisaan. Nelson Piquet kävi varikolla kierroksella 21 ja Nigel Mansell kierroksella 25. Piquetin pysähdys kesti 14 sekuntia mikä oli erittäin paljon. Mansellin pysähdys oli vain pari sekuntia parempi eli 12 sekuntia. Molemmat ajoivat loppuun asti uusilla B-seoksilla.

Brabham: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset kisaan ja he eivät aikoneet käydä varikolla. Tosin Riccardo Patrese tuli lopulta varikolle kierroksella 43 keskeyttämään. Mahdollisesti ennen kisan loppua Patrese olisi ehkä joutunut käymään varikolla renkaiden liiallisen kulutuksen takia.

Zakspeed: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset kisaan ja he eivät aikoneet käydä varikolla. Martin Brundle hylättiin lopulta maalissa autojen säännönvastaisen korjailun ja laittoman auton ottamisesta käyttöön kisojen starttien välisen siirtoajan umpeuduttua. Christian Danner ajoi menettelevän hyvin ysipaikalla maaliin mikä oli yllätys.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kisaan ja aikoivat käydä varikolla. Ayrton Senna kierroksella 27 ja Satoru Nakajima kierroksella 26. Nakajiman osalta rengasrikko kierroksella 6 pilasi hänen kilpailunsa. Hänelle tosin laitettiin uhkapelillä A-seokset joiden toivottiin kestävän loppuun asti. Nakajima menetti kierroksen verran aikaa jo ennen varikkokäyntiään. 9 sekunnin pysähdyskään ei auttanut eikä hän kovilla renkaillaan ollut kovinkaan hyvä kilpailussa ja hänet ohitettiin Williamsien toimesta vielä kaksikin kertaa kisassa uudelleen.:frown:

Renkaat kestivät loppuun asti, mutta ne sitoivat Nakajiman kisaa lopulta liian paljon ollakseen hyödyksi. Senna taas taisteli Michele Alboreton kanssa ja myöhemmin melkein pilasi koko kilpailunsa ajamalla typerän kolarin hänen kanssaan. Senna kävi varikolla kierroksella 27 ja kolaroituaan Alboreton kanssa uudelleen kierroksella 36. Ensimmäinen pysähdys kesti 9,54 sekuntia ja jälkimmäinen pysähdys 20 sekuntia etusiiven vaihdon takia. Senna vaihtoi jälkimmäisellä stopillaan renkaansa C-seoksiin ja hankki tällä nopeusetua toisin kuin alkuperäisillä B-seoksillaan ja se kannatti. Senna oli lopulta viides ja pisteillä.

AGS: Pascal Fabre otti AA-seokset ja ajoi niillä loppuun asti. Hidasta oli meno radalla ja häntä ei laskettu edes lopputuloksiin vaikka ei hän aivan niin paljoa ollut jäänyt kierroksella kuin mitä säännöt olisivat edellyttäneet.

March: Ivan Capelli otti AA-seokset ja ajoi niillä loppuun asti.

Arrows: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset kilpailuun ja aikoivat käydä varikolla. Derek Warwick olisi käynyt varikolla kierroksella 40 ja Eddie Cheever kierroksella 41. Molemmat kuitenkin keskeyttivät.

Benetton: Kuljettajista Thierry Boutsen otti yllättäen vahingossa C-seokset kisaan ja Teo Fabi normaalit B-seokset. Boutsenin kilpailu ei olisi ollut ennen pitkää renkaiden pettäessä kovinkaan hyvä mitä oli totta kai ollut siihen asti, mutta lopulta onni onnettomuudessa auton mekaanisen vian korjailun kanssa kierroksella 15 jätti hänet kierroksen verran häntä kärjestä ja samalla toivat oikeat renkaat alle eli A-seokset joilla hän pystyi ajamaan loppuun asti. Hän oli samalla neljäs.

Boutsen olisi todennäköisesti joutunut tulemaan varikolla milloin tahansa kierroksen 20 jälkeen viimeistään renkaiden pettäessä alta. Fabi taas ensin kävi varikolla kierroksella 21, mutta miehistö ei ollut kunnolla valmis ja 5 sekunnin pysähdyksen jälkeen Fabi ajoi vielä kierroksen ja tuli varikolle kierroksella 22 jolloin stoppi sitten kesti murheelliset 30 sekuntia. Siitäkin Fabi kuitenkin toipui ja oli kolmas.:thumbup:

Minardi: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset ja eivät aikoneet käydä varikolla.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset ja eivät käyneet varikolla kilpailussa. Piercarlo Ghinzani ajoi yllättävänkin hyvän kilpailun jälleen kerran olemalla aivan parhaimmillaan jälleen jäännöspisteessä kiinni. Kasipaikka oli siten pettymys.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset ja aikoivat käydä varikolla. Michele Alboreto aikoi käydä varikolla kierroksella 21 ja Gerhard Berger kierroksella 27. Alboreto kävi varikolla normaaliin tapaan, mutta epäonnekseen sai D-seokset ja kun renkaat alkoivat kulua naurettavalla tavalla ja täristää niin Alboreto tuli uudelleen varikolle jo kierroksella 26 uudestaan saaden B-seokset alle ja hän aikoi ajaa kisan loppuun asti. Valitettavasti kierroksella 36 Ayrton Senna osui häneen. Takasiipivaurio ja ilmeisesti kolarin takia vaurioitunut pakoputki hajosi kierroksella 42 vaurioittaen moottoria pahoin ja siten Alboreto meni varikolle kierroksella 42 keskeyttämään. Takasiipi olisi ehkä ollut vielä korjattavissa, mutta moottori ei enää todennäköisesti vaurion laajuuden takia. Alboreton pysähdykset kestivät 10 sekuntia ja 9,09 sekuntia.

Lola-Larrousse: Philippe Alliot otti AA-seokset ja ei käynyt varikolla kilpailussa ajaen niillä loppuun asti.

 

[CCMK]

Italian Grand Prix kauden 1987 osalta Monzan radalla ei ollut mitenkään erityisen rengastaktinen kilpailu jälleen kerran. Toisaalta taas yllätyksellistä oli se, että miten aikaisin useimmat kuljettajat joutuivat renkaidensa kanssa tulemaan varikolle niistä kuljettajista jotka halusivat tehdä stopin. Jo kilpailun puolivälissä renkaat eivät kestäneet turboautojen alla ja ne joutuivat tulemaan varikolle kuka mihinkin aikaan vastoin kierrosten 39-40 massapysähdyskierroksia.

Ayrton Senna teki kilpailusta todella jännittävää yrittämällä ajaa kisan maaliin asti ilman stoppia C-seoksilla. Ikävä kyllä Sennan oma itsepäisyys ja tietty typeryys kuluttaa renkaita liian paljon kostautui kierroksella 43 ulosajolla hiekoille joka ei kuitenkaan onneksi maksanut kuin vain 13 sekuntia muutoin kaikkiaan.

Toisaalta taas Senna pystyi ajamaan uuden rataennätyksen vielä äärimmäisen paljon kuluneillakin renkailla mikä kertoi kuitenkin paljon radan yleisestä rengaskulutuksesta ja se ei ollut hirveän kovaa luokkaa. Senna onnistui ajamaan maaliin vaikka mahdollisesti Monacon tapaan Senna olisi todennäköisesti voittanut kisan käymällä varikolla ja lähinnä vain pitkän johtoedun, aktiivijousituksen ja ulosajoalueen pehmeän hiekan ansiosta Senna oli palkinnoilla kisan lopussa.

Toisaalta Senna rehellisesti osasi myöntää virheensä mikä ei ollut hänen kohdallaan mikään itsestäänselvyys niissä asioissa vielä tuolloin. Senna oli kuitenkin jo kehittynyt paljon eteenpäin kauden 1987 aikana myös parin aikaisemman Lotus-kauden kaltaisesta asenteestaan joskin eroon hän ei ollut vielä silloinkaan siitä päässyt.

Kilpailussa ensimmäinen lähtö keskeytyi Riccardo Patresen auton tulipalosta johtuen ja polttoaineputken pienestä vauriosta johtuen 5 minuuttia otettiin uutta lähtöä varten taukoa. Pois lukien sitä pikkuvauriota mitään muuta vahinkoa autoon ei ollut tullut. Kilpailun tuomaristo ehkä hieman Itävallan kaltaista dramaattista odottelua peläten vähensi heti kisaa 51 kierroksen kilpailusta 50 kierroksen mittaiseksi jolla myös saattoi olla merkitystä Sennan avuksi kilpailun lopussa.

Brabham-tallin miehet Patrese ja Andrea de Cesaris olivat jälleen erittäin selvässä jäännöspisteiden ja poikkeuksellisesti myös parempien sijojen vauhdissa ennen väistämättömiä teknisiä murheita. Sen sijaan edelliskisan ja koko edellisen vuoden Monzan kisan yllättäjiltä eli Benettonilta ja erityisesti Teo Fabilta puuttui sitä kovemman luokan nopeutta ja kisa oli sinällään jopa erittäin suuri pettymys.

Vaikka toki Thierry Boutsenin viitospaikka jotain kisasta pelasti. Kilpailun viimeinen erikoinen tapahtuma oli Nelson Piquetin voittaessa tapahtunut ruutulippumiehen täydellinen unohdus heiluttaa ruutulippua. Siten kilpailun voittajaksi olisi ivallisesti voinut luulla jälleen menettelevän hyvän kilpailun ajanutta Piercarlo Ghinzania Ligierillä jolle ruutulippumies sitten lippua heilutti näyttävästi.

Lopulta koko asia selittyi ruutulippumiehen unohduksella ja luulolla siitä, että kisa olisi ollut edelleen 51 kierroksen mittainen. Kilpailuviikonloppuna Middlebridgen talliviritys ja Emanuele Pirro jäivät rannalle koko kilpailusta kokonaan sääntöjenvastaisuuden vuoksi. Samoin Franco Scapinin ajattaminen kolmannessa Minardissa, toisella Minardilla yhden kisan ajan Adrian Camposin sijaan tai vaihtoehtoisesti myös Colonilla kiellettiin kilpailun tuomariston tahdolta.

Samalla Enzo Colonin Coloni-talli ajatti Nicola Larinia ja Osella vuorostaan Franco Forinia Gabriele Tarquinin sijasta kun Tarquinilla ei ollut rahaa heittää kisoihin edes kotikisaa varten. Enzo Osellan suureksi iloksi ja jälleen arvostelijoiden harmitukseksi Alex Caffi ajoi jälleen erittäin vahvasti keskikastissa ennen keskeytystään varikolle. Tosin polttoainetankin nestemäärää jälleen kerran arvuuteltiin paljonkin.

Tuomaristo ei halunnut ajattaa Enzo Colonin vaatimuksista huolimatta Nicola Larinia ja vielä vähemmän AGS:n Pascal Fabrea. Siten 26 kuljettajaa ajoi kilpailussa vaikka ehkä vähän paremmalla tuurilla 27 tai jopa 28 kuljettajaa olisi voinut startata kisaan. Kilpailun osalta Osellan osuus on hieman pitempi, mutta muutoin formaatti on samanlainen. Brabhamin miehet Patrese ja de Cesaris lähtivät jälleen radan ainoina kuljettajina B-seoksilla maaliin pääsemisen varmistamiseksi muiden käyttäessä C tai D-seoksia.

Kilpailuviikonloppuna Williams käytti aktiivijousitusta Piquetin autossa. Sitä oli kaikkiaan testattu ennen viikonloppua noin 10 000 kilometrin verran kaudella kaikkiaan siihen asti. Suurin osa tästä eli 9000 kilometriä oli tullut vain jonkin aikaa ennen Monzaa kesäkaudella ja loppumäärä oli ollut alkukauden testimääriä. Nelson Piquet ja Nigel Mansell ajoivat suurin piirtein yhtä paljon testiä aktiivijousituksella eli noin 4500 kilometriä. Loput kilometrit olivat olleet Jean-Louis Schlesserin ajamia.

Tässä rengastaktiikoista tietoja:

McLaren: Kuljettajista Alain Prost otti D-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 39, mutta Stefan Johansson otti C-seokset ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa. Prostin renkaat olivat hyvät kun sähkövika iski kierroksella 10 ja aiheutti hänen kisan täydellisen pieleenmenon. Sen korjaus kesti 4 kierrosta jonka jälkeen Prost ajoi kuin riivattu maaliin asti C-seoksilla pääsemättä kuitenkaan koskaan viimeiseltä sijalta paremmille sijoille. Johansson ei käynyt varikolla renkaiden kulumisesta huolimatta.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset ja aikoivat olla käymättä varikolla.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat D-seokset ja aikoivat käydä varikolla. Nigel Mansell arveli pysähtyä kierroksella 39, mutta renkaiden kuluminen pakotti Mansellin pysähtymään jo kierroksella 21. Nelson Piquet ajatteli pysähtyä kierroksella 40, mutta joutui pysähtymään jo kierroksella 24. Mansellin pysähdys kesti 11,61 sekuntia ja Piquetin pysähdys kesti 13,67 sekuntia ja nämäkin seikat auttoivat Ayrton Sennaa kasvattamaan johtoasemaansa. Uudet C-seokset kestivät maaliin asti molemmilla.

Brabham: Molemmat kuljettajat ottivat radan ainoina kuljettajina B-seokset ja yrittivät olla käymättä varikolla. Molemmat keskeyttivät nopeasti ja Andrea de Cesaris keskeytti usean kierroksen hidastelujen jälkeen kierroksella 9 varikolle.

Zakspeed: Kuljettajista Martin Brundle otti C-seokset ja oli käymättä varikolla, mutta Christian Danner otti D-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 39. Hän tosin joutui käymään varikolla jo kierroksella 26. Pysähdys kesti 10 sekuntia. C-seokset vaihdettiin alle ja ne kestivät maaliin asti.

Lotus: Kuljettajista Satoru Nakajima otti D-seokset kisaan, mutta Ayrton Senna otti C-seokset ja oli käymättä varikolla. Nakajiman piti käydä varikolla kierroksella 40, mutta renkaiden yllättävä kuluminen aiheutti pysähdyksen jo kierroksella 23. Nakajiman pysähdys kesti 10 sekuntia ja C-seoksilla hän ajoi loppuun asti.

March: Ivan Capelli otti C-seokset ja ajoi maaliin asti vaihtamatta renkaita.

Arrows: Molemmat kuljettajat eli Derek Warwick ja Eddie Cheever ottivat D-seokset ja aikoivat käydä varikolla kierroksella 39 ja 40 järjestyksessä Cheever-Warwick. Cheever joutui kuitenkin käymään varikolla ja kierroksella 25. 9 sekuntia kesti pysähdys ja uusilla C-seoksilla hän yritti ajaa maaliin asti ennen keskeytystään. Warwick keskeytti jo alkuvaiheessa kilpailua.

Benetton: Molemmat kuljettajat ottivat D-seokset kisaan ja aikoivat käydä varikolla. Teo Fabi aikoi käydä varikolla kierroksella 39 ja Thierry Boutsen kierroksella 40. Valitettavasti molemmat joutuivat tulemaan renkaiden kuluttua varikolle jo kierroksella 20 ja 23. Fabin pysähdys oli päivän nopein ja se kesti 8,14 sekuntia. Fabi ajoi myöhemmin myös kisan nopeimman kierroksen. Boutsenin pysähdys kesti vuorostaan 9,96 sekuntia. Kuljettajista Boutsen otti C-seokset, mutta renkaita vaihtaneita kuljettajista ainoana Fabi otti D-seokset myös kisan loppuun ajamista varten mitkä kuitenkin kuluivat liikaa ja olivat lopussa varsin pidottomat, mutta ehjät kuitenkin.

Osella, Alex Caffi ja Franco Forini: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kilpailuun ja aikoivat olla käymättä varikolla. Caffi tosin keskeytti varikolle kierroksella 38.

Minardi: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset ja aikoivat olla käymättä varikolla.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset ja olivat käymättä varikolla kilpailussa.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat D-seokset ja aikoivat käydä varikolla kilpailussa. Michele Alboreto olisi pysähtynyt kierroksella 39 ja Gerhard Berger kierroksella 40. Lopulta Alboreto keskeytti varikolle kierroksella 14 ja Berger kävi varikolla kierroksella 23. Bergerin pysähdys kesti 8,96 sekuntia ja hän ajoi maaliin asti uusilla C-seoksilla.

Lola-Larrousse: Philippe Alliot otti D-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kilpailussa kierroksella 40, mutta ehti keskeyttää ennen stoppiaan. Hänellä ilmeisesti vapaastihengittävän auton takia tai vain muutoin hyvän säästämisen johdosta ei ollut mitään äärimmäistä rengaskulutusta eikä hän joutunut käymään kilpailun puolivälin aikaan varikolla.

 

[CCMK]

Kauden 1987 Portugalin Grand Prix Estorilin radalla toi Ferrarin Gerhard Bergerille melkein voiton, mutta renkaiden viime hetken kuluminen ja osin omakin ajovirhe aiheuttivat Bergerille hiekoille menemisen ja 22 sekunnin aikatappion mikä toki riitti muutoin normaaliin ajamiseen, mutta vei häneltä ja Ferrarilta kauan kaivatun osakilpailuvoiton. Kesäkauden 1987 ajan Ferrari oli käyttänyt paljon aikaa kilpailukykynsä takaisin saamiseen ja tallissa oli edelleen suorituskyvyn paranemisesta huolimatta levotonta jossain määrin John Barnardin tehdessä töitä Englannissa ja Harvey Postlethwaiten ja Marco Piccininin kamppaillessa tallin johtajuudesta radalla.

Alain Prost puolestaan vei 20.9.1987 nimiinsä 28 voiton saaliin ja hänestä tuli kautta aikain eniten voittoja saavuttanut kuljettaja siinä vaiheessa. Hän oli lyönyt idolinsa Jackie Stewartin 27 voiton ennätyksen. Prost kuitenkin aina sanoi, että Stewartilla olisi ollut kykyä jatkaa kauemminkin lajissa kuin vuoteen 1973 ja saavuttaa parhaimmillaan jopa toisen mokoman verran voittoja ja ainakin yhden mestaruuden vielä takuuvarmasti. Stewart oli kuitenkin lopettanut uransa Francois Cevertin kuoleman jälkeen eikä koskaan enää ajanut edes huumorillisesti ennen Cevertin kuolemaakin sanomaansa uransa 100:tta osakilpailuaan. Edes suuristakaan rahoista.

Joka tapauksessa muutoin puhuen Williams oli antanut Nigel Mansellin käyttöön aktiivijousitusauton niin Portugaliin kuin Espanjaan, mutta Mansell ajoi vain Portugalissa sillä antaen Nelson Piquetin ajaa sillä sitten vain Espanjan Jerezissä. Kilpailurintamalla Franco Forini jatkoi Osellalla ajamista ja aikoi jatkaa niin kauan kuin vain rahat riittivät ajamiseen. Rahaa säästääkseen Coloni ja Nicola Larini jäivät pois Estorilin kilpailusta, mutta aikoivat kuitenkin ajaa Euroopan kauden päätöksessä Jerezissä Espanjan Grand Prixin. Rengastaktisesti Estorilin rata oli perinteisesti varsin paljon renkaita kuluttava, mutta jälleen myös taktiikalla ja säästöajolla pystyi toteuttamaan omanlaisensa kilpailun.

Vaikka useimmat kuljettajat miettivät A-seoksillakin yritystä ajaa maaliin asti niin AA-seokset otettiin yleisesti kisaan sen varmistamiseksi. Toisaalta päätökseen vaikutti se seikka, että A-seoksilla ei ollut kukaan siihen mennessä koskaan pystynyt ajamaan maaliin asti Estorilin radalla. Brabhamilla ei ollut edes vaihtoehtoa miettiä sitä sillä A-seoksilla 1-2 stoppia oli takuuvarmaa ja AA-seoksillakin teki tiukkaa ajaa maaliin asti kisavetojen testauksen pohjalta. Jälleen kerran molemmat kuljettajat Riccardo Patrese ja Andrea de Cesaris ajoivat parhaimmillaan jäännöspisteiden tuntumassa ennen keskeytyksiään.

Tasaisen rengaskulutuksen myötä useimmat pysähtyjät ottivat B-seokset kilpailuun. Tosin yllätyksiäkin nähtiin kilpailussa. Samalla Ayrton Sennan ja Thierry Boutsenin potentiaaliset kilpailut pilaantuivat teknisten vikojen korjailujen myötä. Ensimmäisen lähdön kolarien myötä jälleen kerran lähtö uusittiin ja tuomariston virhe olla liputtamatta kilpailua heti punaisilla lipuilla Course Carin radalla olemisestakin huolimatta olivat aiheuttaa dramaattisia seurauksia joilta onneksi kuitenkin vältyttiin.

Uusintalähdön alla Monzasta poiketen kilpailua ei lyhennetty vaan ajettiin normaalisti 70 kierroksen mittaisena. Zakspeedin Christian Dannerille ei ollut vara-autoa antaa käyttöön ja siten vain 25 kuljettajaa starttasi kilpailun toiseen lähtöön. Danner valmistautui lähtemään kilpailuun AA-seoksilla ja aikoi ajaa maaliin asti ilman rengaspysähdystä. Siten en käsittele häntä tässä lainkaan. Pascal Fabre karsiutui toistamiseen kilpailusta ja AGS alkoi miettiä hänen korvaamistaan toisella maksukuljettajalla. Toisaalta taas talli yritti kyllä saada 27 autoa ruudukkoon jossa Fabre olisi ollut mukana, mutta tuomaristo hylkäsi poikkeuksen.

Tässä kuitenkin taktiikoita:

McLaren: Kuljettajista Alain Prost otti B-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 31, mutta Stefan Johansson lähti riskillä kisaan ottaen radan ainoana kuljettajana C-seokset. Huhujen mukaan syy saattoi johtua Johanssonin yrityksestä näyttää vielä McLarenin Ron Dennikselle käytettävyyttään tallissa tai sitten näyttöajon vuoksi toisiin talleihin. Hän aikoi käydä varikolla kierroksella 18, mutta säästi renkaitaan ja kävi lopulta vasta kierroksella 22. Prostin pysähdys kesti 7,57 sekuntia ja Johanssonin pysähdys 10,5 sekuntia. Johansson sai A-seokset alle millä ajoikin loppuun asti ja Prost sai uudet B-seokset millä ajoi loppuun asti.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset ja aikoivat olla käymättä varikolla kilpailussa.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset ja aikoivat käydä varikolla. Nigel Mansell aikoi käydä varikolla kierroksella 36 ja Nelson Piquet kierroksella 30. Mansell keskeytti melko varmalta toiselta sijalta joskin aktiivijousitusauto ei ollut kovinkaan hyvässä kunnossa ainakaan Mansellin itsensä mukaan. Piquetin pysähdys kesti 10,32 sekuntia ja saatuaan uudet B-seokset alleen ajoi niillä maaliin asti.

Brabham: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset ja yrittivät olla käymättä varikolla kilpailussa. Valitettavasti Andrea de Cesaris joutui tästä huolimatta käymään varikolla kierroksella 42. Vaikka renkaiden olisi pitänyt kestää maaliin asti ja sellainen olisi ollut ymmärrettävää vain A tai B-seoksilla ajettaessa noin varhain pysähtyä. Andrea de Cesariksen pysähdys kesti 11 sekuntia. Uudet AA-seokset olisivat kestäneet maaliin asti, mutta sittemmin de Cesaris keskeytti ja pysähdyksen jälkeen noususta edes jäännöspisteelle ei ollut asiaa. Riccardo Patrese oli keskeyttänyt aiemmin.

Zakspeed ja Martin Brundle: Brundle otti AA-seokset kisaan ja aikoi olla käymättä varikolla.

Lotus: Kuljettajista Ayrton Senna otti B-seokset kisaan ja aikoi pysähtyä kierroksella 35 kilpailussa, mutta Satoru Nakajima otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa. Senna kuitenkin yllättäen kärsi kroonisen sähkövian kaasuttimen sähköisen sensorin petettyä ja hajotettua suurimman osan auton virtapiireistä ja vaurioitettua kaasuttimen. Kierroksella 15 Senna meni varikolle ja vian korjaamiseen kesti 4 kierrosta.

Senna oli viimeisten joukossa, mutta samalla hänelle laitettiin A-seokset ja hän ajoi niillä loppuun asti kun kierroksiakin oli mukavan riittävästi kulunut ilman ylimääräisen pysähdyksen pelkoa. Senna sai puhtaasti ajamalla ja osin Gerhard Bergerin suosiollisella sivuun päästämisellä kiinni kärkeä ja oli lopulta vain kaksi kierrosta jäljessä kisan lopussa seiskapaikalla. Hyvin vähän oli mitään epäselvää siinä, että Senna olisi voinut olla todellisessa huippuvauhdissa ilman teknistä vikaa tai kaasuttimen vaurion ollessa pienempi.

March: Ivan Capelli otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa.

Arrows: Kuljettajista Derek Warwick otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla kilpailussa, mutta Eddie Cheever otti B-seokset ja kävi varikolla kierroksella 30. Cheeverin pysähdys kesti 10 sekuntia. Uusilla B-seoksilla Cheever ajoi maaliin asti.

Benetton: Kuljettajista Teo Fabi otti AA-seokset ja ajoi lopulta todella hyvän kisan olemalla neljäs. Hän ei myöskään käynyt varikolla kilpailussa. Thierry Boutsen otti vuorostaan B-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 36, mutta joutui vaihdevian uhriksi ja vaihdelaatikon vaurioiden korjailuihin kesti 6 kierrosta varikolla kierroksella 22 kun aluksi luultiin vain B-seosten loppuneen liian aikaisin. Boutsen ei koskaan saanut korvausta hyvästä ajostaan korjailujen jälkeen A-seoksillaan ja siten kisassa hänen kohtalonsa oli jäädä aivan viimeiseksi.

Osella: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset kisaan ja he eivät aikoneet käydä varikolla. Franco Forini tosin kävi kierroksella 35 varikolla keskeyttämässä. Alex Caffi ajoi vuorostaan pitkästä aikaa enemmän Osellan arvioidulle suorituskyvylle sopivan kisan olemalla myös aika lailla viimeisten joukossa ennen keskeytystä.

Minardi: Kuljettajista Adrian Campos otti AA-seokset ja aikoi olla käymättä varikolla kilpailussa, mutta Alessandro Nannini otti B-seokset ja kävi varikolla kierroksella 42. Hänen pysähdyksensä kesti 11,5 sekuntia. Hänen oli tarkoitus ajaa A-seoksilla maaliin asti, mutta keskeytti.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset kisaan ja olivat käymättä varikolla. Tai aikoivat olla sillä Rene Arnoux tuli kierroksella 30 kuitenkin varikolle keskeyttämään.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kisaan ja aikoivat käydä varikolla. Gerhard Berger aikoi käydä varikolla kierroksella 33 ja Michele Alboreto kierroksella 36. Bergerin pysähdys kesti 8,5 sekuntia, mutta Alboreton vain uskomattomat 6,84 sekuntia mikä oli kauden nopein hyväksytty pysähdys siihen asti ilman mitään murheita tai muita erikoisuuksia jotka vaikuttivat stoppiaikaan kellosta piittaamatta. Mahdollisesti se oli myös kaikkien aikojen nopein varikkopysähdys siihen asti. Molemmat aikoivat ajaa maaliin asti uusilla B-seoksilla mikä saattoi Bergerin osalta olla virhe sillä kierroksella 68 Berger ajautui hiekoille ja niin Alain Prost voitti McLarenilla kilpailun.

Lola-Larrousse: Philippe Alliot otti B-seokset kisaan ja aikoi käydä varikolla kierroksella 36. Hän kuitenkin keskeytti ennen pysähdystään.

 

[CCMK]

Vuoden 1987 Espanjan Grand Prix Jerezin radalla oli alustavasti varsin mielenkiintoinen kilpailu rengastusta ajatellen. Jerezin ensikilpailu oli ajettu kaudella 1986 eli edeltävänä kautena ja sen perusteella Jerezin rata tuntui paljon renkaita kuluttavalta radalta. Goodyearin osalta oleminen sarjan ainoana rengasvalmistajana oli toki hyvä juttu, mutta sekarengastuksen ollessa kielletty se oli huolissaan renkaiden kestävyydestä kilpailussa ja samoin monet tallipäälliköt Goodyearin Lee Gaugin ohella arvelivat kilpailusta tulevan melkoinen varikkokäyntien näytös. Kilpailussa radalla kärsi aivan erityisesti Brabham-talli jonka BT56-automalli ei yksinkertaisesti pystynyt olemaan Jerezin radalla.

Auton jo muutenkin karmea rengaskulutus koko kauden 1987 kisoissa huipentui tähän kilpailuun jossa sen kuljettajat Riccardo Patrese ja Andrea de Cesaris joutuivat käymään peräti 4 kertaa varikolla renkaanvaihdossa mieheen kilpailussa. Lisäksi Brabhamin auto kulutti jo kilpailuviikonloppuna muutenkin niin paljon renkaita, että talli harkitsi jopa vetäytymistä sunnuntain kilpailusta. Etenkin kun sillä ei ollut enää järkevästi enää seoksia riittävästi molemmille kuljettajille tarjottavaksi kuin vain ne renkaat mitä oli jäljellä.

Alustavasti edes AA-seoksilla ei päästy järkevästi ajamaan kovinkaan pitkiä kierrosmääriä ilman järjetöntä kulutusta. Suurin kierrosmäärä oli AA-seoksella Brabhamin alla 29 kierrosta mikä oli naurettava ottaen huomioon sen, että normaalisti tai ainakin siihen asti ennakoissa AA-seoksilla pääsi joko maaliin asti tai sitten renkaat piti vaihtaa vain varmuuden vuoksi. Ja muilla seoksilla taas Brabhamin autot kiisivät kuin raketit, mutta renkaiden tuhoutuessa näyttävyydestä ei ollut juuri mitään konkreettista apua joskin olihan se varmasti hienoa ohitella itseään ajoittain paremmille kierroksille ja ajaa lähelle kierrosennätyksiä koko ajan toisin kuin normaalisti.

Piquet ja Senna vuorostaan saivat arvokkaita oppitunteja renkaiden säästämisen tärkeydestä ja vastaisuudessa selvät sävelet kaikuivat niissä. Philippe Alliot otti kilpailusta myös hienon pistesijan ja vähän pidemmässä kilpailussa myös Jonathan Palmer olisi saanut pisteitä huippukuljettajien rengasmurheiden takia.

Rengasdramatiikkaa riitti loppuvaiheissa kisaa myös Ivan Capellin, Derek Warwickin ja näkyvimmin Ayrton Sennan osalta. Tosin Senna pystyi kuitenkin onneksi jo AA-seosten kovuudenkin takia hillitsemään renkaiden kuuluisaa pidon loppumista eli drop-offia varsin hyvin ja kun vielä takana oli enää kisan lopussa vain vapaasti hengittäviä autoja kuljettajineen niin Senna selvisi kuin selvisikin pisteille.

Mikäli kilpailu olisi ollut pidempi niin Senna olisi joutunut käymään varikolla ja jostain syystä tässä kilpailussa Sennalla riitti taas ongelmia ja yliyrittämistä taistoissa myös renkaiden suhteen ja jopa pieniä osumiakin järjestyi kaksinkamppailuissa. Jälleen kerran Monzassa osoitetun nöyryyden sijaan Ayrton kieltäytyi näkemästä omia virheitään ja käyttäytyi taas hieman huonommalla tavalla. Ja se taas huolestutti tuolloin Ron Dennisiä joka jo tiettävästi oli saamassa tai oli jo varmistanut Sennan saatavuuden McLarenille kaudeksi 1988. Myös Peter Warrin asenne Sennaa kohtaan oli jo paljon huonompi kuin yleensä oli ollut siihen asti.

Kilpailun voiton osalta Nigel Mansell oli koskematon ajaessaan maailmanmestaruuden puolesta ja Alain Prost järjesti taktisen kilpailunäytöksen. Hänen renkaansa olivat edelleen melko hyvässä kunnossa, mutta hän silti tuli varikolle yllättäen jo aikaisemmin. Syy siihen oli se, että hän halusi ajaa puhtaassa välissä radalla mieluummin kuin yksinomaan ajamalla jonossa pääsemättä ohi tai muutoin vain turhaan tuhlaamalla renkaita. Hänen reaalivauhtinsa riitti lopulta toiseen sijaan kun Nelson Piquetin renkaat drop-offin myötä dramaattisesti loppuivat pidoltaan ja brasilialaisen pyörähtäessä Prostin oli helppo päästä ohi toiseksi. Ja vain vähän tätä ennen hän oli ohittanut Thierry Boutsenin joka oli ajanut Teo Fabin tapaan myös hyvän kilpailun.

Viimeinen erikoisuus oli Piquetin auton liiallinen tyhjäkäynti omalla varikkopysähdyksellä jolloin renkaanvaihtoa ei voinut tehdä ja lisäksi se, että kaiken päätteeksi reaalivauhdiltaan enemmän pistesijoille kuulunut ja vain lähtöä ja omaa pysähdystään lukuun ottamatta kokonaan tv-kuvista kateissa ollut Ruotsin Stefan Johansson otti kolmospaikan ja oli jälleen lupaavasti edes menossa johonkin toiseen talliin jos ei sitten enää McLaren-jatkoa olisi tullutkaan. Kaukana ei ollut myöskään aivan lopussa Johanssonin ohitus Prostistakaan sillä Prostin renkaat olivat myös loppumassa. Toinen sija olisi ollut vielä kolmattakin parempi sinällään huikeaa kautta ajaneelle ruotsalaiselle.:thumbup

Kilpailun varikkopysähdykset olivat loppupelissä yllättävänkin pitkiä jopa Estorilin kilpailun jälkeen oletettujen alle 7 sekunnin pysähdysten sijaan. Kilpailussa oli jälleen mukana myös Nicola Larini Colonilla ja tällä kertaa hän myös ajoi itse kilpailussa. Ehkä tavallaan hyvin odottamattomasti niin Franco Forini kuin aivan erityisesti Alex Caffi Osellalta karsiutui. Siten heitä ei mainita tässä.

Tässä rengastaktiikoita:

McLaren: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kisaan. Alain Prost aikoi käydä varikolla kierroksella 36 ja Stefan Johansson kierroksella 35. Prost muutti kuitenkin taktiikkaansa ja kävi varikolla jo kierroksella 27. Prostin pysähdys kesti 11,34 sekuntia ja uusilla A-seoksilla hän ajoi loppuun asti. Johanssonin pysähdys kesti 8,16 sekuntia ja saamalla uudet A-seokset hän ajoi loppuun asti.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset kisaan ja aikoivat olla käymättä varikolla.

Williams: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset kisaan. Nigel Mansell aikoi käydä varikolla kierroksella 42 ja Nelson Piquet kierroksella 44. Mansellin pysähdys kesti 11,35 sekuntia, mutta Piquetin pysähdys 19,02 sekuntia. Piquet sai Mansellin tapaan B-seokset, mutta jostakin syystä renkaat loppuivat pidoltaan kesken ja kun vielä aiemminkin Piquet oli pyörähtänyt niin toinen pyörähdys ja kierroksen 67 ylimääräinen 9 sekunnin varikkokäynti jäähdyttimen puhdistamiseksi loppukierrosta D-seosten laiton ohella pilasivat hänen kisansa.

Brabham: Kilpailun suurin murheenaihe oli BT56 jolla talli yritti ilmeisesti renkaanvaihdon maailmanennätystä. Molemmat kuljettajat lähtivät kisaan A-seoksilla, mutta kaikkia seoksia käytettiin surutta sillä mikään ei kestänyt auton alla. Riccardo Patrese meni varikolle jo kierroksella 15, uudelleen kierroksella 25 C-seosten petettyä, taas uudelleen kierroksella 30 D-seosten petettyä ja viimeisen kerran kierroksella 44 B-seosten petettyä. AA-seokset hän sai alle ja ajoi niillä loppuun asti joskin renkaiden drop-off oli väistämätön lopussa, mutta varikolla ei olisi ollut enää antaa renkaita.

Andrea de Cesaris kävi varikolla kierroksella 16, uudelleen kierroksella 20 C-seosten petettyä, kierroksella 23 D-seosten petettyä, kierroksella 27 B-seosten petettyä ja vielä kerran kierroksella 28 hänen saatuaan AA-seokset alleen jo edellisellä kierroksella, mutta silloin hän keskeytti varikolle. Hänelle olisi ollut vielä antaa yhdet seokset siinä missä Patreselle ei olisi enää annettu mitään renkaita.

Andrea de Cesariksen pysähdykset kestivät 15 sekuntia, 10 sekuntia, 12 sekuntia ja 13 sekuntia. Riccardo Patresen pysähdykset kestivät 15 sekuntia, 12 sekuntia, 13 sekuntia ja 9 sekuntia.

Zakspeed: Kuljettajista Martin Brundle otti B-seokset ja Christian Danner C-seokset. Brundle kävi varikolla kierroksella 41 ja hänen pysähdyksensä kesti 16 sekuntia ja hän ajoi maaliin uusilla B-seoksilla. Danner kävi vuorostaan varikolla kierroksella 14 ja uudelleen kierroksella 36 saatuaan vahingossa uudet C-seokset A-seosten sijaan. Dannerin ensimmäinen pysähdys kesti 30 sekuntia ja toinen pysähdys 15 sekuntia. Sittemmin ajoi B-seoksilla kunnes keskeytti.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset ja he eivät käyneet varikolla.

AGS: Pascal Fabre ajoi AA-seoksilla, mutta keskeytti jo kierroksella 12 varikolle.

March: Ivan Capelli otti C-seokset kisaan ja ainoana kuljettajana käytti säännöllistä kahden pysähdyksen taktiikkaa. Hän aikoi pysähtyä kierroksilla 18 ja 36. Hänen pysähdyksensä kestivät molemmilla kerroilla 12 sekuntia ja hän ajoi lopulta maaliin asti B-seoksilla.

Arrows: Kuljettajista Eddie Cheever otti AA-seokset ja ei käynyt varikolla, mutta Derek Warwick otti C-seokset ja kävi varikolla kilpailussa. Warwick kävi varikolla kierroksella 21 ja pysähdys kesti 14 sekuntia. Warwick sai A-seokset jotka kestivät maaliin saakka.

Benetton: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset ja aikoivat käydä varikolla. Teo Fabi kävi varikolla kierroksella 29 ja Thierry Boutsen kierroksella 31. Fabin pysähdys kesti 18,58 sekuntia ja pilasi hänen kilpailunsa, mutta Boutsenin vain 9,55 sekuntia. Molemmat saivat B-seokset joilla ajettiin maaliin asti.

Minardi: Kuljettajista Alessandro Nannini otti C-seokset ja kävi varikolla kierroksella 15, mutta Adrian Campos otti A-seokset ja kävi varikolla kierroksella 47. Nanninin pysähdys kesti 13,5 sekuntia ja Camposin stoppi kesti 14,5 sekuntia. Nannini yritti ajaa maaliin A-seoksilla ja Campos vuorostaan B-seoksilla.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat AA-seokset kisaan ja he eivät aikoneet käydä varikolla joskin Rene Arnoux ajoi varikolle kierroksella 58 ja keskeytti.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset ja aikoivat käydä varikolla kierroksilla 47 ja 54 järjestyksessä Gerhard Berger-Michele Alboreto. Bergerin pysähdys kesti 9 sekuntia ja Alboreton 8,13 sekuntia. Alboreto ja Berger olisivat ajaneet C-seoksilla maaliin asti, mutta Alboreto meni kierroksella 67 murheellisesti varikolle keskeyttämään.

Lola-Larrousse: Philippe Alliot otti AA-seokset kisaan ja ei vaihtanut niitä kilpailussa.

Coloni ja Nicola Larini: Larini otti AA-seokset kisaan ja ei aikonut vaihtaa niitä kilpailussa. Larini keskeytti kierroksella 9 varikolle.

 

[CCMK]

Kauden 1987 Meksikon Grand Prix Mexico Cityn radalla oli alustavasti ilmoitettu olevan rankka rata renkaille ja lajia seuraavat katsoja ajattelivat kilpailusta muodostuvan samanlainen jännitysnäytelmä ja rengaspelin kilpailu kuin oli ollut uuden Mexico Cityn radan ensimmäisessä kilpailussa vuotta aiemmin.

Lisäksi jonkin verran edelliskauden kilpailussa voimasuhteita vääristänyt sekarengastus oli poissa kuvioista ja siten Goodyearilla oli alustavissa arvioissa edessä vähintään yhden pysähdyksen ja kenties useammankin pysähdyksen vaatinut kilpailu. Sekarengastuksen ollessa sallittua arvioiden perusteella yksi stoppi olisi ollut vain teoriaa Mexico Cityn radalla. Näin ei tietenkään ollut. Valitettavasti ennakot tallien ja Lee Gaugin osalta osoittautuivat yksityyppirengastuksenkin osalta jopa tavallistakin enemmän pieleen menneeksi.

Mexico Cityn radalla ajetun kilpailun ainoa puolustus oli se, että Mexico Cityn radalla rengaskulutus oli lievästi sanottuna tulevaisuudessakin melkoista lottoarvontaa vuodesta toiseen. Kauden 1987 kilpailusta valitettavasti muodostui rengastaktisesti arvioiden umpitylsä ja jos jotakin kulutusta oli ollut ja rengaspysähdyksiä arvioitiin nähtävän niin nekin käynnit romuttuivat käytännössä Derek Warwickin valtavaan kolariin ja punaiseen lippuun. Kilpailuviikonloppuna taktisesti Nelson Piquet ja Nigel Mansell valitsivat jälleen erikoisen taktiikan. Piquet otti kilpailuun A-seokset kun taas Mansell otti astetta pehmeämmät B-seokset. Molemmat rengaslaadut kestivät hyvin ja kilpailun keskeytys sopi erinomaisesti Mansellille.

Rengaspysähdysten sijaan jännitys muodostui aivan muista asioista ja aivan kilpailun ensimmäisen 20 kierroksen ajan sensaatiomaisesti edes Williamsit eivät pysyneet edelliskauden Meksikon kilpailun voittajan Gerhard Bergerin Ferrarin tai Benettonin Thierry Boutsenin kärkivauhdissa. Parhaimmillaan molemmat johtivat yli puolella minuutilla kolmospaikan kuljettajaan ennen murheellisia keskeytyksiään. Kun he sitten keskeyttivät niin Mansell otti itselleen kärkipaikan. Kilpailun aivan alkupuolella Alain Prost teki harvinaisen virheen ja kolaroi päin Nelson Piquetia keskeyttäen.

Piquet pääsi jatkamaan työntöavun turvin ja tuomaristo tutki pitkään Piquetia joka kuitenkin sai jatkaa kilpailussa sillä sääntöjenmukainen vaarallisuus täyttyi työntämisen osalta joskin erittäin niukasti. Satoru Nakajima vuorostaan kolaroi päin Warwickia joka kävi kierroksen ajan auton korjauksessa varikolla ja renkaanvaihdossa ja Nakajima tietenkin keskeytti. Samoin myös Stefan Johansson kolaroi Christian Dannerin kanssa ja molemmat keskeyttivät. Boutsen ja Berger keskeyttivät varikolle kierroksilla 15 ja 20.

Ainoana D-seoksilla radalle lähtenyt Minardin Adrian Campos kävi varikolla kierroksella 16 ja uudelleen kierroksella 30 vain hetkeä ennen Warwickin suurta kolaria. Campoksen pysähdykset kestivät molemmat 10 sekuntia. Kierroksella 30 Meksikon kisajärjestäjät liputtivat kilpailun 24 minuutiksi poikki ja julistivat kilpailun yhteisajoilla ajettavaksi. Siinä missä yhteisajoilla ajaminen oli vastustettu asia ja jopa ikäväkin asia niin varsinainen perseilyn huippu oli kuitenkin kilpailun ajaminen 30+38 formaatin sijasta formaatissa 30+33 eli normaalin 68 kierroksen sijaan järjestäjät liputtivat kilpailun poikki jo kierroksen 63 kohdalla.

Oikeampi ratkaisu olisi mahdollisen lyhennyksenkin ollessa kyseessä ajaa kilpailu vaikkapa formaatilla 30+36 sillä pari kierrosta oli jo periaatteessa pyyhitty eli noin 66 kierrosta. Monet vastustivat jo muutenkin koko kilpailun ajamista yhteisajoilla kun mitenkään erityisen paljon kilpailua ei ollut ajettu ennen Warwickin kolaria ja kisan katkaisua. Vain 45 minuuttia. Kärki oli lähtenyt jo kierrokselle 31 ja 32 kierroksella huitoi Olivettin ja Longinesin ajanotto ennen tulosten pyyhkimistä ja koko järjestyksen ottamista kierroksen 30 kohdalta. Lisäksi renkaanvaihtopuolella renkaat sai vaihtaa uusintalähtöön. Kisapuolella Lola-Larroussella oli toisessa autossa sitä kuljettamassa Yannick Dalmas.

Siinä missä ensimmäisessä lähdössä melkein kaikki kuljettajat olivat ottaneet A-seokset kisaan niin toisessa lähdössä melkein kaikki kuljettajat ottivat B-seokset alleen. Teo Fabi kävi vuorostaan varikolla kierroksilla 36, 50 ja 61 säilytettyään B-seokset ensimmäisestä lähdöstä toiseen lähtöön ehkä hieman typerästi. Hänen pysähdyksensä kestivät 25,5 sekuntia, 10 sekuntia ja 9 sekuntia.

Välillä hän yritti saada nopeilla stinteillä parempia sijoja ja siihen hän käytti C-seoksia. Kilpailun muita onnistujia olivat ehdottomasti Brabhamin miehet Riccardo Patrese ja Andrea de Cesaris joille kilpailu oli menestys tai ainakin Patresen kohdalla ja de Cesaris olisi voinut olla parempikin eli jopa toinen siinä missä Patrese oli kolmas. Myös Ligierin Piercarlo Ghinzani ajoi jälleen yllättävänkin hyvän kilpailun olemalla kuudes ennen keskeytystään.

Ayrton Sennan kanssa de Cesaris kolaroi ja lisäksi Senna ja de Cesaris olivat kaksi kertaa aiemmin olleet kolarissa viikonloppuna ja lauantain vapaan harjoituksen kolarin jälkeen he molemmat olivat jopa fyysisestikin toistensa kimpussa. Jatkuva mediapainostus, de Cesarikseen kohdistunut henkilökohtainen vihanpito siinä vaiheessa ja lopulta hyvää tarkoittaneet, mutta turhan innokkaat meksikolaiset ratavalvojat saivat Sennan mielentilan kiehumaan yli.

Työnnettyään jo yli laillisuuden rajan verran Sennan autoa turhaan he halusivat Sennan luovuttavan. Kun Senna pysäytti auton teki brasilialainen supertähti jotain todella typerää. Hänen sisunsa kuohahti ja hän löi ratavalvojaa turpaan suorassa tv-lähetyksessä ja potkaisi Sennan vihaa hillitä yrittänyttä ratavalvojien päällikköä suoraan sääreen.

Ratavalvojien päällikkö yritti suojella loukkaantunutta alaistaan ja vihaa uhkuen torjui Sennan lyöntiyrityksen häntä kohtaan. Sittemmin Senna edelleen kihisi kiukkua haukkuen meksikolaisia ratavalvojia erittäin rumin sanankääntein ja kun hän vielä kaiken päätteeksi myöhemmin osui vielä de Cesariksen kanssa samalle alueelle varikon puolella niin de Cesariksen nimitellessä Sennaa sikamaiseksi öykkäriksi hänen mittansa oli täynnä ja vain ihme esti molempia vetelemästä toisiaan päin näköä pahemminkin.

Senna itse asiassa tönäisi de Cesarista väkivaltaisesti jolloin de Cesaris vastasi myös itse tönäisemällä Sennaa ja lopulta nyrkkien heiluessa osin sitovastikin heidät piti erottaa toistensa kimpusta. Lopulta Senna tuomittiin tuomariston osalta de Cesariksen, ratavalvojien päällikön ja pahoinpidellyn ratavalvojan todistajanlausuntojen perusteella 15 000 dollarin sakkoon väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Sennan käyttäytyminen Meksikossa 1987 toi monille mieleen James Huntin kauden 1977 Kanadan osakilpailussa Mosportissa sattuneen välikohtauksen ratavalvojan kanssa. Tuolloin Hunt maksoi 3000 dollaria sakkoa ratavalvojan turpaan lyömisestä.

Lisäksi Sennalle annettiin vakava varoitus tapauksen johdosta. Andrea de Cesaris sai vuorostaan vakavan huomautuksen ja myöhemmin jälkikäteen virallisen varoituksen koska tuomariston lausunnoissa otettiin huomioon Satoru Nakajiman antama todistuslausunto de Cesariksen provosoinnista Sennalle vältettävissä olleen tilanteen perusteella. Lisäksi de Cesaris oli viikonloppuna jo kolmatta kertaa osunut Sennan kanssa yhteen tilanteissa jotka olisivat olleet tuomariston mukaan vältettäviä.

Hetken aikaa ja jopa yllättävänkin pitkään Ayrton Senna ei Meksikossa ollut kaikkein suosituimpia henkilöitä. Lopulta ruutulipulle ensimmäisenä ajoi Nelson Piquet, mutta yhteisaikojen perusteella kilpailun Mexico Cityn radalla voitti Nigel Mansell. Lola-Larroussen Philippe Alliot ajoi jälleen pisteelle ja oli Eddie Cheeverin ja Teo Fabin tapaan erittäin juhlittu mies viikonloppuna. Tällä kertaa en laita pysähtyneitä kuljettajia kun ne tulivat jo tuossa ilmi joten voitiin sanoa Meksikon kilpailun vuosimallia 1987 olleen jännityksellisen tylsä pannukakku rengaspuolella joskin toki viihdyttävä muilta osa-alueiltaan.

 

[CCMK]

Vuoden 1987 Japanin Grand Prix oli Suzukan radalla ensimmäinen Japanin Grand Prix joka ajettiin sillä ja melkein kymmenen vuoden odottelun jälkeen se lopullinen virallinen kautta aikain kolmas Japanin Grand Prix muutoinkin. Aikanaan tosin kaudella 1978 silloinen kautta aikain kolmas Japanin Grand Prix Fujin radalla jäi ajamatta monen monituisen kiistan seurauksena.

Suzukan rata oli saatu aikaan kaudella 1962, mutta se oli luonnollisestikin hyvin paikallinen rata. Williamsilla tosin oli tiettyä tuntemusta Suzukasta sillä se oli jo vajaat kaksi vuotta testannut siellä Hondan toimesta ja samoin myös Lotus oli sitä tehnyt heti kun se oli saanut Hondan turbomoottorit itselleen. Kilpailu oli kuitenkin lähes kaikille uusi tuttavuus.

Ainoastaan Satoru Nakajimalle rata oli erittäin tuttu. Ainoa kuljettaja joka oli vielä mukana vuoden 1977 Japanin Grand Prixin ja Fujissa ajaneista kuljettajista oli Riccardo Patrese joka oli juuri palannut pitkästä aikaa edes palkinnoille Meksikon kilpailussa. Suzukan rata oli rengastaktisesti täysi kysymysmerkki koska rata oli uusi. Eräällä tavalla hyvinkin mielenkiintoisesti suurin osa talleista lähti ehkä uudelle radalle poikkeuksellisesti yllättävänkin pehmeillä renkailla hakemaan hyvää kisaa.

Maailmanmestaruus ratkesi lauantaina kun perjantain jäljiltä loukkaantunut Nigel Mansell ei enää saanut lupaa tai olisi muutenkaan kyennyt niskan ja selän vammojen takia osallistumaan kisaan. Nakajiman yllätyspotentiaalia lukuun ottamatta juuri muilla ei ollut kokemusta. Ruudukon takaosassa Pascal Fabre heitettiin hyvin onnettoman ja heikon kauden jälkeen jo ennen kauden loppua pois AGS:ltä. Osin ehkä rahojen loputtua, mutta osin varmasti myös aivan syystäkin.

Toki yllätysveto oli monien mielestä ensi alkuun hyvinkin erikoinen ja jopa karmaisevaksi sen hetken asiantuntijat sanoivat asiaa eli Roberto Morenon valintaa. Tosin Morenolla oli asiantuntemusta ja lähinnä vain kerta kaikkiaan huono onni sponsorien heikon saatavuuden osalta olivat estäneet hänen ajonsa vuosina 1983-1986 joskin osasyy Morenon karttelussa tallipäälliköiden osalta oli kerta kaikkiaan Colin Chapmanin antamassa läksytyksessä Zandvoortin 1982 kilpailun jäljiltä.

Kilpailun muilla kuljettajapuolilla Mansellin tilalle harkittiin erittäin nopealla pikahälytyksellä niin Jean-Louis Schlesseriä kuin myös Geoff Leesiä, mutta näin ei lopulta käynyt. Eikä myöskään Kazuyoshi Hoshinoakaan otettu enää ajamaan. Kilpailuviikonlopun erikoisuuksiin kuului myös Middlebridgen talliviritelmän auton tekeleiden vierailu ja Aguri Suzukin pyrkimys tulla ajamaan kisaan, mutta hänet ja Middlebridgen henkilökuntaa estettiin tulemasta kilpailupaikalle Monzan ja Emanuele Pirron tapaan.

Aluksi ennen Mansellin loukkaantumista Suzukan tuomaristo oli sinällään innostunut ajattamaan jopa 27 kuljettajaa kilpailussa, mutta Bernie tai Balestre eivät halunneet 27 kuljettajaa kisaan. Tosin Mansellin loukkaantuminen ratkaisi asian Roberto Morenolle ja AGS:lle joka oli koettanut vedota muutenkin. Viikonlopun onnistujiin kuului ehdottomasti vihdoin ja viimein Portugalista eteenpäin voittoa tavoitellut Gerhard Berger, jäähyväiskilpailuunsa Lotuksella valmistautunut Ayrton Senna huolimatta tuomariston tarkkailusta viikonloppuna Meksikon riehumisiensa jäljiltä ja Stefan Johansson yhdessä Thierry Boutsenin kanssa.

Molemmilla oli lopussa polttoaineen riittävyysongelmia ja yllättävän monella muullakin kuljettajalla sitä oli nähtävissä. Lopulta kilpailussa nähtiin suhteellisen kirjavaa rengastaktiikkaa alustavasti joskin jännittävyyttä lisäsi myös aivan kilpailun alun vesisade jonka seurauksena muutama paikka oli märkä, mutta pienten lammikoiden yli pystyi ajamaan ilman haittaa ja kun vettä ei tullut enempää niin kilpailu oli siten varsin mukava ajaa.

Järjestäjien osalta 51 kierroksen kilpailuksi tapahtuma järjestettiin pidettävän ainakin turbokauden loppuun asti tuolloin alustavasti ja tarvittaessa kilpailun kierrosmäärää aiottiin korottaa vuodesta 1989 eteenpäin 52 kierrokseen, 53 kierrokseen tai jopa 55 kierrokseen mikäli vain tahtoa ja halua riitti sellaiseen. Varikkokäyntejä nähtiin lopulta melko paljon vaikkakin yksittäisiä stoppeja kuitenkin lähinnä edelleen.

Meksikoon verrattuna kuitenkin mielenkiintoa riitti. Muista onnistujista mainittavimmat olivat Riccardo Patrese ja Andrea de Cesaris jotka ajoivat edelleen jäännöspisteen vauhdissa parhaimmillaan ja muutoin kymppipaikan tuntumassa. Heillä oli kuitenkin uuden radan tuntemattomuuden takia varmuuden vuoksi A-seokset kilpailussa kun muilla oli yleisesti ottaen pehmeämmät C tai B-seokset. Tosin Meksikon kilpailun tapaan Suzukan radalla BT56:n hirveä rengaskulutus ei ollut lähellekään niin pahaa sillä molemmilla radoilla myös nopean jouheita mutkia mitkä ilmeisesti auttoivat renkaiden pidon säilymistä ja estivät renkaita kuorimasta liikaa. Nigel Mansellin loukkaantumisen ja Roberto Morenon tulon takia formaatti on hieman erilainen kuin tavallisesti.

Tässä kuitenkin taktiikoita:

McLaren: Kuljettajista Alain Prost otti itselleen B-seokset ja Stefan Johansson otti C-seokset kilpailuun. Prost aikoi käydä varikolla kierroksella 27 ja Johansson kierroksella 20. Ikävä kyllä Prostilla tuli kierroksella 2 rengasrikko ja vasta kierroksella 3 hän pääsi varikolle vaihtamaan rikkoutuneen renkaan ja muutenkin kokonaan uudet renkaat. Pysähdys kesti 23 sekuntia. Uusilla C-seoksilla Prost piti suhteettoman uskaliasta vauhtia yllä mikä soti Prostin tavallista ajotapaa ja Professorin rauhallisuutta vastaan. Kierroksella 26 hän joutui käymäänkin lopulta varikolla saatuaan huonoimmillaankin sekunnilla kovempaa varsinaista kilpailun kärkeä tai muita kärkimiehiä. Usein jopa enemmänkin. Tuolloin hänen pysähdys kesti 9 sekuntia ja hän sai uudet B-seokset joilla ajoi loppuun asti. Johansson taas pysähtyi hyvin ja stoppi kesti 7,98 sekuntia. Johansson sai varikolta B-seokset mitkä kestivät maaliin asti.

Tyrrell: Molemmat kuljettajat ottivat osin uhkapelillä kokonaan uudelle radalle A-seokset. Molempien ei tarvinnut vastoin ennakkopelkoja käydä ollenkaan varikolla kilpailussa.

Williams ja Nelson Piquet: Piquet otti itselleen B-seokset ja kävi varikolla kierroksella 26. Pysähdys kesti epäonniset 14,63 sekuntia. Uudet B-seokset olisivat kestäneet loppuun asti melko todennäköisesti, mutta kierroksella 46 öljyä valui auton moottorista niin kovin paljon. Öljyvuotoa yritettiin korjata jopa kittiaineilla ja tuomalla sankoja niin kauan kuin öljyä vuoti ympäriinsä. Ikävä kyllä mikään ei auttanut ja hän keskeytti varikolle. Lisäksi Piquet oli maailmanmestari.

Brabham: Molemmat kuljettajat ottivat itselleen A-seokset. Andrea de Cesaris meni varikolle keskeyttämään kierroksella 26 vain hieman ennen hänen oikeaa stoppiaan. Hän olisi pysähtynyt kierroksella 28 renkaiden kuluttua kerta kaikkiaan liikaa. Riccardo Patrese vuorostaan kävi kierroksella 27. Pysähdys kesti 10 sekuntia ja Patrese toivoi uusien A-seosten vain kestämään maaliin asti.

Zakspeed: Martin Brundle otti kuljettajista B-seokset, mutta Christian Danner otti C-seokset. Danner aikoi käydä varikolla kierroksella 20, mutta keskeytti. Brundle aikoi käydä varikolla kierroksella 30 kuten kävikin. Stoppi kesti 11,5 sekuntia. Brundle sai varikolla C-seokset ja ajoi niillä maaliin.

Lotus: Kuljettajista Satoru Nakajima otti kilpailuun C-seokset ja Ayrton Senna B-seokset. Nakajima aikoi käydä varikolla kierroksella 23 ja Senna kierroksella 26. Nakajiman pysähdys kesti 7,27 sekuntia ja Sennan 8,63 sekuntia. Nakajima sai uudet B-seokset ja Senna sai uudet C-seokset joilla yrittää loppuun asti ajamista. He myös onnistuivat siinä omilla tavoillaan.

AGS ja Roberto Moreno: Moreno otti kisaan A-seokset ja aikoi olla käymättä varikolla.

March: Ivan Capelli otti kisaan A-seokset ja aikoi olla käymättä varikolla.

Arrows: Kuljettajista Derek Warwick otti C-seokset kisaan ja Eddie Cheever otti B-seokset kisaan. Warwick kävi varikolla kierroksella 23 ja yritti tarkoituksellisesti nopeaa stinttiä D-seoksilla siinä kuitenkin epäonnistuen. Warwick kävi varikolla kierroksella 37 uudelleen. Warwickin pysähdykset kestivät molemmat 9 sekuntia. Warwick pystyi ajamaan C-seoksilla maaliin asti. Cheever taas pysähtyi kierroksella 27 varikolle. Pysähdys kesti 9,5 sekuntia. Cheever yritti ajaa uusillakin B-seoksistä maaliin asti.

Benetton: Kuljettajista Teo Fabi otti B-seokset kilpailuun ja Thierry Boutsen C-seokset kilpailuun. Fabin piti tulla varikolle vasta kierroksella 37, mutta hän ajoi varikolle keskeyttämään jo kierroksella 16. Boutsen taas vuorostaan kävi varikolla kierroksella 22 ja sai B-seokset alleen. Pysähdys kesti 8,59 sekuntia.

Osella: Alex Caffi otti A-seokset kisaan ja ei aikonut käydä varikolla.

Minardi: Kuljettajista Adrian Campos otti A-seokset ja ei aikonut käydä varikolla, mutta Alessandro Nannini kävi varikolla kierroksella 30 otettuaan B-seokset kilpailuun. Pysähdys kesti 12 sekuntia. Ja uusilla B-seoksillakin paremmat sijat olivat saavutettavissa.

Ligier: Kuljettajista Piercarlo Ghinzani otti B-seokset ja Rene Arnoux otti
C-seokset kisaan ja molemmat aikoivat käydä varikolla. Arnoux kierroksella 28 ja Ghiznani kierroksella 29. Pysähdykset kestivät 10,5 sekuntia ja 11 sekuntia. He ajoivat uusilla B-seoksilla loppuun asti tai aikoivat ajaa niillä loppuun asti vaihdoitta.

Ferrari: Kuljettajista Gerhard Berger otti C-seokset ja Michele Alboreto B-seokset. He aikoivat käydä varikolla kierroksilla 25 ja 27 järjestyksessä Berger-Alboreto. Bergerin pysähdys kesti 6,97 sekuntia ja B-seokset kestivät maaliin asti. Alboreton pysähdys kesti vuorostaan 8,44 sekuntia. Alboreto sai pysähdyksen yhteydessä A-seokset joilla pystyi ajamaan maaliin asti.

Lola-Larrousse, Yannick Dalmas ja Philippe Alliot: Molemmat kuljettajat ottivat A-seokset kilpailuun ja eivät aikoneet käydä varikolla.

 

[Charlie]

Sellainen rengaskohtainen muisto menneisyydestä tuli juuri mieleeni, että aikoinaan Kimi Räikköselle kävi Australian GP:ssä niin, ettei vasenta takarengasta saatu kunnolla kiinnitettyä varikkopysähdyksellä. Niinpä Kimi joutui keskeyttämään kilpailun melko pian varikkopysähdyksen jälkeen, mikä oli tietysti suomalaisille kova pettymys. Muistan sen hetken vielä kuin eilisen päivän.

 

[CCMK]

Sellainen rengaskohtainen muisto menneisyydestä tuli juuri mieleeni, että aikoinaan Kimi Räikköselle kävi Australian GP:ssä niin, ettei vasenta takarengasta saatu kunnolla kiinnitettyä varikkopysähdyksellä. Niinpä Kimi joutui keskeyttämään kilpailun melko pian varikkopysähdyksen jälkeen, mikä oli tietysti suomalaisille kova pettymys. Muistan sen hetken vielä kuin eilisen päivän.

No muistohan tämäkin jo on.

 

[CCMK]

Adelaiden kilpailu Australiassa kaudella 1987 oli eräällä tavalla kauden summannut päätöskilpailu ja tavallaan enteilevä seuraavaa kautta eli vuotta 1988 ajatellen kilpailullisesti. Ennen kisaa sekarengastuksen kielto ja erilaisten jarruvaihtoehtojen arvuuttelu radalle sopivaksi tuntuivat keskiössä olleilta puheenaiheilta.

Nelson Piquet johti päätöskilpailua kahden mutkan ajan ja muuten loppuun asti kisan johdossa ja voittoon ajoi Gerhard Berger. Muualla kuin kärjessä taistelua kyllä riitti. Eräs näistä taistelijoista tuntui olevan Punaista Viitosta ajanut italialainen eli Riccardo Patrese jonka Bernie Ecclestone oli jo vapauttanut etuajassa Brabhamilta Williamsille Nigel Mansellin pysyessä loukkaantuneena.

Ecclestone otti tallissa hädin tuskin lainkaan testiä saaneen ja tallin testikuljettajan Stefano Modenan ajamaan Brabhamille. Adelaidessa monet tosiaan pelkäsivät kilpailusta muodostuvan enemmän tai vähemmän melkoinen rengaskilpailu kahden aiemman vuoden kilpailujen perusteella. Kuitenkin kauden 1987 kilpailussa poikkeavaa oli varikkokäyntien vähäisyys aiempiin kisoihin verrattuna ja samanlaista taas vuorostaan kovempienkin renkaiden kuluminen ja mahdollisten pysähdysten tekeminen loppupuolella.

Tulevissa Adelaiden kisoissa renkaiden merkitys alkoi jopa pienentyä ja kun ennen pitkää vielä Adelaiden asvalttia uusittiin niin sen myötä rengaskulutus muuttui huomattavasti pienemmäksi kuin aiemmin. Siitä ei kuitenkaan ollut mitään iloa Brabhamille joka edelleen kärsi lukuisista renkaanvaihdoista kisassa. Niin Andrea de Cesaris kuin aiemmin mainittu Stefano Modena kävivät yhteensä 9 kertaa kaikkiaan varikolla eli de Cesaris kävi 5 kertaa ja Modena neljä kertaa varikolla. Aikaisemmin Brabhamin miehet olivat lähteneet kisaan B-seoksilla, mutta ne eivät kestäneet mitään Brabhamin kaltaisen auton alustan ja radan muokkaaman pinnan alla.

Modenalla oli tavallaan erittäin hyvä kilpailu, mutta totta olivat Brabhamin vaikeudet pitkästä aikaa myös normaalin vauhdinkin puolella Andrea de Cesariksella. Brabham ei rengasvaikeuksiensa valtavuuden eikä oikein muutenkaan mitenkään kyennyt pitämään Adelaidessa 1987 edes reaalista oikeaa vauhtiaan yllä kauden 1987 mittakaavassa katsottuna. Aikaisemmin tai ainakin hyvin pitkään edellisestä reaalisestikin hitaasta kilpailusta oli kulunut paljon aikaa ja kun talli ei enää pysynyt pistevauhdissa niin tallin taru tuntui silloin olevan hyvin lopusa ja talli asetettiinkin myyntiin ja se vei tiettävästi ainakin Modenan työpaikan varmuuden kaudeksi 1988 tallista.

Rengastaktisesti mielenkiintoista tuntui olevan myös renkaiden kuluminen parin kuljettaja osalta lähteminen riskillä kevyemmillä renkailla ja toisaalta hieman erikoistakin renkaiden loppuminen tai muutaman huipputallin kuljettajan taktiikalla. Kauden 1987 nopeimmaksi varikkopysähdykseksi jäi Estorilin kisassa Michele Alboreton tekemä pysähdys. Williamsin ja Brabhamin formaatit ovat hieman poikkeavampia tällä kertaa kuin tavallisesti ja Alex Caffi Osellalla karsiutui joten häntä ei tietenkään käsitellä.

Tässä kuitenkin taktiikoita:

McLaren: Molemmat kuljettajat käyttivät B-seoksia kilpailussa ja ajoivat maaliin asti vaihtamatta renkaita.

Tyrrell: Kuljettajista Philippe Streiff otti C-seokset ja Jonathan Palmer D-seokset kisaan mikä osoittautui Palmerin osalta virheeksi. Palmer joutui käymään varikolla arvioimansa kierroksen 40 sijaan jo kierroksella 8 renkaiden kuluttua jostain syystä älyttömän nopeasti. 10 sekuntia pysähdys kesti. Palmer otti varikolla sittemmin B-seokset ajoi niillä maaliin asti.

Williams, Riccardo Patrese ja Nelson Piquet: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset kisaan ja yrittivät ajaa niillä mahdollisimman pitkään ja jopa ilman pysähdyksiä asti maaliin. Kuitenkin Frank Williams yhdessä Patrick Head olivat hyvin konservatiivisia ja varoittivat ajajiaan rengaskulutuksen vaaroista. Edellisen kahden kauden, mutta aivan erityisesti vuotta aiemmin tapahtuneen Nigel Mansellin rengasrikon vuoksi Williams lähti hyvin konservatiivisena kilpailuun ja ikävä kyllä myös Lee Gaugin neuvottua tallia renkaanvaihtoon se suoritti sen edelleen. Piquet kävi varikolla kierroksella 35 ja Patrese kierroksella 37. Piquetin pysähdys kesti 8 sekuntia ja Patresen pysähdys 10,51 sekuntia. Molempien renkaat kestivät uudella C-seosten sarjalla melko hyvin kunnes Piquetin auto hajosi kierroksella 58 ja hän keskeytti varikolle.

Brabham, Stefano Modena ja Andrea de Cesaris: Jälleen kerran talli tuntui suorittavan Adelaidessa renkaanvaihdon maailmanennätystä. Kierroksella 3 Stefano Modena tuli sisälle hänen yksinkertaisesti kokemattomuuttaan luistatettuaan renkaat pilalle turboautolla. Hän sai alle silloin pilaamiensa B-seosten sijaan C-seokset. Pysähdys kesti 9 sekuntia. Ne taas eivät kestäneet kauan muutenkaan ja kierroksella 17 Modena oli tullut uudelleen varikolle. Hänen pysähdyksensä kesti 8,59 sekuntia. Modena otti tuolloin A-seokset. Kierroksella 28 nekin olivat lopussa ja sitten hän otti D-seokset autoon. Pysähdys kesti 9 sekuntia. Kierroksella 31 Modena tuli vielä varikolle. Se pysähdys kesti 10 sekuntia.

Hän sai AA-seokset joilla hänen piti ajaa maaliin asti. Hänellä kuitenkin oli jo valtavia kramppeja ja lämpöhalvauksesta johtuen pian kunto loppui Modenalta kesken ja hän keskeytti varikolle kierroksella 32. Andrea de Cesariksella ei sinällään olut uusia asioita kehitettäväksi kun kausi läheni loppuaan, mutta taistelutahtoa ei häneltä puuttunut. Valitettavasti kierroksella 14 de Cesaris kävi jo ensimmäistä kertaa varikolla ja hänen aikaansa kului 8,59 sekuntia.

Jo silloin A-seokset vaihdettiin alle kuluneiden B-seosten sijaan, mutta renkaat eivät pitkään kestäneet ja suru oli kova kun kierroksella 16 de Cesaris kävi pikaisesti varikolla korjauttamassa sähkövikaa jota ei kuitenkaan ollut autossa lopulta. Kierroksella 39 renkaat varsinaisesti pettivät alta. Ja pysähdys meni pieleen kun de Cesaris 11,97 sekunnissa ei kunnolla päässyt edelleenkään liikkeelle. C-seoksilla homma oli marginaalisesti parempaa, mutta ei paljon.

Ne kuluivat pilalle kierrokseen 55 mennessä ja sillä kertaa aivan kaikki meni sirkuksen puolelle. Auto sammui ja mekaanikot eivät saaneet oikein mitään aikaan. 49 sekuntia kesti pysähdys.:thumbfh: Kun tähän vielä lisää de Cesariksen ottamat D-seokset ja valtavan ärsyyntymisen aiheuttavan tulistumisen niin de Cesaris ajeli välillä hiekoilla ja vielä kierroksella 72 de Cesaris meni renkaanvaihtoon ja siivenvaihtoon puolikkaalla etusiivellä ajelun jälkeen. Pysähdys kesti 20 sekuntia ja uudet AA-seokset piti riittää ruutulipulle asti.. Hänen pitkä piinansa päättyi taas vain 5 kierrosta ennen ruutulippua keskeytykseen. Samalla oli päättyä koko Brabhamin tarinakin. Ainakin tavallaan ennen uuden ostajan löytymistä.

Zakspeed: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset ja ajoivat niillä maaliin asti vaihtamatta niitä.

Lotus: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset ja ajoivat maaliin asti niitä vaihtamatta. Satoru Nakajima tosin kävi keskeyttämässä varikolla kierroksella 24.

AGS: Roberto Moreno otti B-seokset ja ajoi niillä maaliin asti kilpailussa.

March: Ivan Capelli otti C-seokset ja aikoi yrittää maaliin asti ajoa niillä ilman vaihtoa vaikka vaikeaa se tuntui

Arrows: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset ja aikoivat koittaa ajoa maaliin asti ilman stoppia. Tosin Eddie Cheeverin renkaat pettivät auton tekniikan kanssa ja hän joutui tulemaan varikolle renkaanvaihtoon. Uusilla D-seoksilla hän ehkä olisi saattanut ajaa maaliin asti, mutta hänen pysähdys kesti 38,44 sekuntia ja hyvin hitaan yhden kierroksen jälkeen Cheever tuli uudestaan varikolle ja keskeytti lopullisesti. Cheever manaili tallin turhaa asennetta lähettää hänet enää radalle niin hitaalla autolla keskellä kilpailun puolivälin yli menevällä ajalla.

Benetton: Kuljettajista Teo Fabi otti D-seokset ja Thierry Boutsen B-seokset. Fabilla oli raivoisa yhteenotto niin tallinsa kuin tallikaverinsa kanssa Adelaidessa minkä takia hänestä tuli formuloihin ei-toivottu henkilö. Adelaiden tempullaan Fabi omien sanojensa mukaan kosti Boutsenille belgialaisen henkilökohtaisen törttöilyn häntä kohtaan Estorilissa ja muutamassa muussakin kilpailussa kaudella ja tallille hän kosti etenkin toisen varikkokäynnin jälkeen sen, että se oli jättänyt hänet vaille täytettyä optiota kaudeksi 1988 alkuperäisen Benettonin sopimuslausekkeen vastaisesti. Fabin ensimmäinen pysähdys piti tapahtua kierroksella 39, mutta Fabi tuli varikolle jo kierroksella 15. Hän vaati saada uudet C-seokset, mutta sai vahingossa uudet D-seokset. Pysähdys oli kuitenkin päivän nopein eli 8,26 sekuntia. Kierroksella 26 renkaat pettivät ja Fabin pysähdyksestä tuli katastrofi. 2 minuuttia ja 3 sekuntia kesti kaikkien murheiden korjailu ja auton sammutuksesta käynnistyslaitteen suorittamaan auton virvoittamiseen. Lopulta Fabi keskeytti. Boutsen ajoi ilman pysähdyksiä.

Minardi: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset ja aikoivat olla käymättä varikolla jos mahdollista. Mahdollisesti he olisivat pysähtyneet kilpailun aivan loppupuolella.

Ligier: Molemmat kuljettajat ottivat C-seokset ja aikoivat olla käymättä varikolla.

Ferrari: Molemmat kuljettajat ottivat B-seokset ja olivat käymättä varikolla kilpailussa. Gerhard Bergeriä eivät huolestuttaneet edes autosta lentäneet valtavat kipinät kisan puolivälissä vaikka useiden maiden selostamoissa arveltiin hänen keskeyttävän pian.

Lola-Larrousse: Kuljettajista Philippe Alliot otti C-seokset, mutta Yannick Dalmas B-seokset. Alliot ei aikonut käydä varikolla ellei ollut aivan pakko loppupuolella ja Dalmas ei tietenkään ollenkaan. Lopulta Dalmas ajoi viidenneksi, mutta ei saanut osakausiluonteisena kuljettajana pisteitä sijoituksestaan. AGS-talli yritti tekosyyn varjolla protestia Roberto Morenolle lisäpisteiden saavuttamiseksi, mutta se hylättiin. Sen sijaan Ayrton Senna hylättiin kilpailusta erityisesti Benettonin vaatimuksesta vaikkakin myös muut tallit protestoivat Sennan jarrujen epäselvyyttä.

 

[CCMK]

Kaudeksi 1988 alustavissa arvioissa ja pitkälti Rio de Janeiron viimeisten Suurtestien pohjalta Goodyearin Lee Gaug arvioi, että kaudella 1988 kilpailuissa nähtäisiin viimeistä kertaa ajavien turbojen ja vapaasti hengittävien tallien rengaskulutuksen kesken suurta vaihtelua. Eräänlaisena normina tuntui olevan jokaista kilpailua kohti tehtävä vähintään yksi pysähdys ja muutoin lähinnä radasta riippuvia ylimääräisiä pysähdyksiä. Goodyear oli allekirjoittamassa jo alkukaudesta 1988 jatkosopimusta sarjan rengastoimittajana toimimisesta. Mielenkiintoista Rio de Janeiroon matkatessa oli myös Rial-tallin mukaantulo lajiin.

Rial tai toisinaan myös nimellä Rial Wheels tunnettu uusi pikkutalli oli ATS:n Günther Schmidtin luomus joka oli tavallaan uusi versio vanhasta ATS-tallista. Schmidt oli joutunut luopumaan F1:stä lopullisesti ATS:n osalta 9.1.1985 jolloin kävi selväksi, että se ei enää mitenkään pysty jatkamaan toimintaansa ilman kunnollista moottoria ja koska sillä ei ollut enää kuljettajaa tai kuljettajia tulemaan talliin.

Tämän jälkeen Schmidt oli pysynyt julkisuudesta poissa ainakin F1:n osalta reilusti yli vuoden verran kokonaan ja erittäin vähän ollut otsikoissa pikkuhiljaa vuoden 1987 tammikuusta lähtien eli suunnilleen noin kaksi vuotta ATS:n lopun jälkeen. Erinäiset huhut ja suhteet lajiin paluusta vahvistuivat entistä voimakkaammin Schmidtin palattua F1-julkisuuteen Hockenheimin kilpailussa 1987 tuolloisen katsojan omaisuudessa. Silloin Schmidt julisti lähiaikoina pidettävästä tärkeästä asiasta.

Lopulta ns. Lähiaikoina julkistettava Tärkeä Asia toteutui 1.10.1987 jolloin kokonaan uusi Rial-talli tuli julkisuuteen ja Schmidtin sanoin oli osallistumassa F1-sarjaan kaudeksi 1988. Schmidtin osalta ratkaisevan tärkeää koko hankkeelle oli muun muassa Gustav Brunnerin ja Stefan Foberin unohtamat erittäinkin pahat henkilökohtaiset riidat ATS:n loppuvaiheisissa. Toisaalta taas erikoisesti Schmidt päätti johtaa koko Rial-tallia suoraan pienestä toimistosta aivan ATS:n toimitalon vierestä ja sieltä käsin.

Toisaalta ratkaisevan tärkeää oli myös Schmidtin ainakin alustava pudottautuminen johtajuuspuolelta vain omistajapuolelle. Aluksi tallissa tosiaan ei ollut muita henkilöitä kun Schmidt, Brunner, Fober ja vain yksi muu mies Heini Maderin tarjottua lisäksi konsultointia tallin kanssa. Pitkään myöhästyneen auton lisäksi tallilla oli taas ongelmia rahan kanssa sillä Schmidt ei jälleen tuntunut haluavan sijoittaa paljonkaan siihen muuta pääomaa kuin vain tietyn summan ja lisäksi talliin ei tullut pitkään aikaan ketään kuljettajaa sen palkkalistoille. Tosin eihän autoakaan ollut mitä ajaa.:dunno:

Lopulta koko tallin autokin valmistui vasta 28.2.1988 hyvin nopealla aikataululla. Ja vuodessa 1988 oli pienen tallin onneksi myös karkauspäivä aikapulankin yllättäessä ARC1 oli aivan Ferrarin kauden 1987 automallin näköinen tai vähintäänkin hyvin samankaltainen joten hyvin äkkiä alun perin vain Saksan median lanseeraama Sininen Ferrari tulikin pian yleiseksi nimitykseksi tallin osalta käyttöön vaikka myös Pikku Ferrari oli käytössä. Vasta aivan kauden 1988 kilpailukauden aattona Andrea de Cesaris toi miljoona dollaria talliin ja liittyi siihen koska Brabham-talli ei kyennyt lopulta edes osallistumaan koko kauteen 1988.

Muutoin de Cesaris olisi jatkanut Brabhamilla hyvin todennäköisesti Stefano Modenan kanssa koska kukaan muu talli ei ollut rahasta huolimatta hänestä kiinnostunut siinä vaiheessa eikä paikkoja muutenkaan enää ollut paljon vapaina. Ratkaiseva päätös liittymiselle oli myös Gustav Brunnerin olo tallissa mukana. Brunner oli tukenut de Cesarista myös Ferrari-paikan haussa vuosina 1985-1986 ja Ferrarin IndyCar-hankkeeseen Andrea de Cesaris oltiin yhdistetty ja Brunner olisi sielläkin toiminut johtavissa tehtävissä.

Rialin oli tarkoitus palkata myös tallikaveriksi Andrealle joku nuori ja lahjakas saksalainen kuljettaja tai riittävän paljon rahaa tuova sellainen muu saksalainen kuljettaja, mutta ikävä kyllä mahdolliselle toiselle kuljettajalle ei ollut antaa autoa käyttöön ja osin Lola-Larroussen edelliskauden osakausisekoilujen pohjalta Rial päätti ajattaa vain yhtä kuljettajaa kaudella 1988 ja rakentaa toisia autoja käyttöön vain tarvittaessa Andrea de Cesarikselle. Kaudeksi 1989 talli aikoi laajentaa kahden auton talliksi itsensä mikäli vain rahoitus järjestyisi asian pohjalta.

ARC1:ssä tuli kuitenkin liian nopean kiireen takia tekemisen johdosta moniakin ongelmia kaudella 1988 joista yksi oli nimenomaan kuuluisin eli riittämätön polttoainetankki jota jouduttiin jälkikäteen muutamankin kerran muokkaamaan kauden aikana.

Rengaspuolella vuorostaan yleensäkin tulevista vuosista puhuen huhuttiin F1-sarjaan tulevan jälleen rengaskilpailua ja Michelinin lisäksi vahvin tulija sarjaan oli Pirelli.

 

[CCMK]

Kauden 1988 kilpailukauden kynnyksellä Andrea de Cesaris todellakin liittyi Rial-talliin mukaan ja sinällään erittäin hyvä ARC1 oli kuitenkin aivan aluksi myös ongelmia täynnä. Kuitenkin auto toimi jo kaikkien tallin jäsenten mielestä erittäin hyvin ja lehdistön mielestä jopa paremmin kuin useimmat ATS:n autot olivat toimineetkaan nimenomaan testikauden otantojen perusteella. Andrea de Cesaris ja Rial ajoivat vain yhden ainoan pienen testin lopulta koko testikaudella ennen lähtöä Rio de Janeiroon. Talli testasi kaikessa hiljaisuudessa yksinään Imolassa maaliskuun viimeisten päivien lähestyessä kaudella 1988. Siellä auto toimi hyvin vaikkakin kulutti erittäin paljon renkaita etenkin alkuvaiheessa auton elinkaarta. ARC1:ssä oli suhteellisesti erittäin pienistä sivuponttooneista huolimatta erittäin hyvä jäähdytys ja myös melko hyvä painopiste joka ainakin antoi toivoa jotenkin Rioon lähdettäessä.

 

[CCMK]

Vuoden 1988 helmikuussa yhtenä monista Suurtesteistä talvikaudella ennen kautta Goodyear toi muun muassa Estorilin Suurtesteihin 1500 rengasta. Lopulta koko Suurtestistä tuli katastrofi koska sadesää pilasi testit yhtä päivää lukuun ottamatta kokonaan. Ainoana kuivana päivänä Ferrarit olivat nopeimpia ja McLaren oli alustavasti vaikeuksissa koska uusi auto oli edelleen valmistumassa ja edelliskauden autollakin kilpailukyky oli huonontumassa. Talli oli kuitenkin valmis ääritapauksessa käyttämään edelliskauden autoa Riossa tai olemaan jopa ajamatta aivan ääritapauksessa mikäli olisi ollut pakko.