Suomalaiset nuoret huippuoppijoita

[DFiaA]

http://www.kurier.at/oesterreich/824803.php

 

[DFiaA]

Millä perusteella veikkaat, että itävaltalaiset olisivat varakkaampia kuin suomalaiset?

Sellanen vaikutelma mulla vaan on.

 

[OoPee]

Talousihme? Veikkaisin kyllä että Itävaltalaiset ovat varakkaampia kuin suomalaiset. Vai ovatko Itävaltalaisten suomeen tekemät sijoitukset olleet erityisen tuottoisia?

- Suomi on maailman kilpailukykyisin maa
- Nokia
- Suomen budjetti on ylijäämäinen

Siinä pari olennaisinta kohtaa.

Toki siinä artikkelissa muistettiin mainita korkeasta työttömyydestäkin.

Millä perusteella veikkaat, että itävaltalaiset olisivat varakkaampia kuin suomalaiset?

 

[sooda]

Joillekin suomalaisille on niin pirun vaikea hyväksyä armas Suomemme muuna kuin jonain ryysyrantana. Vähätellään hyviä asioita, suurennellaan ongelmia. Ei hyvä.

 

[pmv]

Tää oli mun mielestä varsin hyvä uutinen. Kyllä tämä jossain suhteessa yllätyksenä tuli. Toisaalta juurikin se, että Suomen taloudellinen asema on niinkin hyvä näillä resursseilla, kertoo siitä että aivan väärin ei asioita ole tehty tähän asti.

Matematiikka-osaamisesta voi olla useampaakin eri näkemystä ja sitä voi todistella erilaisilla tilastoilla. Varmasti suomalaiset ovat oikeasti hyviä hyödyntämään matematiikan taitoja käytännössä. Tämä ei tarkoita sitä että suomessa oltaisiin matikkaneroja, mikä varmasti voidaan osoittaa jopa tutkimuksella. Mutta matematiikka itsessäänhän ei tuota vielä mitään, sitä pitää hyödyntää.

En ole mikään kosmopoliitti, mutta luulen että Suomessa asioissa on olemassa joku järjestys ja ymmärrys. Asioita uskalletaan miettiä uusiksi ja vanhat asiat eivät ole liian "pyhiä".

 

[AMS82]

Suomessa saavutetaan parempia tuloksia pienemmillä taloudellisilla panostuksilla peruskoulujärjestelmän toimivuuden ansiosta. Se ei kuitenkaan takaa, että hyvästä järjestelmästä pidetään kiinni. Tässä vaiheessa voisikin toivoa, että Suomessa pystyttäisiin aikaisempaa paremmin ymmärtämään omat vahvuudet ja niiden perimmäiset syyt. Ainakaan mitään kokonaisuudistusta ei peruskoulujärjestelmän osalta kannata tehdä. Todennäköisesti ulkomaisia oppeja kuuntelemalla tehtäisiin tässä tapauksessa pelkkää vahinkoa. (EDIT tarkennan kuitenkin sen verran että es. LUMO-projekti onnistui loistavasti, siltä pohjalta koululaitosta voidaan edelleen kehittää)

es. Ruotsista ei kannata nähtävästi hakea mallia uudistuksille. Hehän eivät siellä edes itse tiedä mikä heidän järjestelmässä on pielessä ja mitä asialle pitäisi tehdä.

Ruotsinkielisten koulujen osalta tuloksissa näkynee se, miten opettajien pätemättömyys alkaa laajamittaisena heikentää tuloksia. Päteviä ruotsinkielisiä opettajia on tällä hetkellä liian vähän erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden puolella. (suhde on muistaakseni ruotsinkielisissä kouluissa sellainen, että 14 % opettajista on epäpäteviä, kun taas suomenkielisissä kouluissa vastaava määrä on 4 %:n luokkaa)

 

[jaska]

En ole mikään kosmopoliitti, mutta luulen että Suomessa asioissa on olemassa joku järjestys ja ymmärrys. Asioita uskalletaan miettiä uusiksi ja vanhat asiat eivät ole liian "pyhiä".

Tästä olen täysin eri mieltä (en tiedä miten muualla on) mutta suomessa ainakaan mitään muutoksia ei hyväksytä. Kauhea poru, jos jotain hyväksi koettua halutaan muuttaa! En nyt puhu vain koululaitoksesta, vaan yleisemmin...

Peruskoulu on toimiva systeemi, mutta siinä on mielestäni yksi suuri heikkous, joka pitäisi saada kehitettyä pois. Se ei tarjoa juuri mitään niille kaikkein lahjakkaimmilla, vaan "painaa" heidät tavalliseen massaan...
Ett silleen!!!!!!!!!1

 

[lfb]

Luullakseni tein juurikin tuon testin ollessani vielä yläasteella puolitoista vuotta sitten. Koulusta arvottiin satunnaisesti oppilaita jokaiselta yhdeksänneltä luokalta ja pääsin onnekkaana pois oppitunneilta vastaamaan tuohon. Kysymyksistä en kauhean paljoa muista, jotain yksinkertaista ongelmanratkontaa yms. siinä oli, mutta aika helppoja ne olivat joka tapauksessa vaikka melko löysästi kaikki tuntuivatkin tuon testin ottavan. Paljoa ei silloin huvittanut miettiä pitempiä tehtäviä mutta luullakseni testi meni silti ihan kivasti. Voinkin nyt ylpeillä sillä, että osin minun ansiostani Suomi pärjäsi tuossa testissä noin hyvin... :tongue:

 

[Apina]

Miksi niin kova hehkutus jos saadaan kansa laskemaan prosenttilaskuja ym yksinkertaista jollain lailla, vaikka tärkeämpää olis löytää massasta niitä, jotka osaa ihan oikesti sitä matematiikaakin.
Suomessa koulu tasapäistää niin voimakkaasti, että kaikki varmaan oppii jotain mutta menee lahjakkuudet sitten pesuveden mukana.

 

[Estate]

Katsoiko joku muu niitä esimerkkitehtäviä? http://ktl.jyu.fi/pisa/ tuolta löytyy.

En kaikkia esimerkkejä lukenut, mutta lukemieni perusteella herää pieni huolenaihe eräiden maiden tasosta... :nope:

 

[Hurmurisija]

vaikka tärkeämpää olis löytää massasta niitä, jotka osaa ihan oikesti sitä matematiikaakin. Suomessa koulu tasapäistää niin voimakkaasti, että kaikki varmaan oppii jotain mutta menee lahjakkuudet sitten pesuveden mukana.

En keskimääräistä syvemmällä psykologian tietämykselläni edelleenkään ymmärrä tätä väitettä. Ne lahjakkaat, motivoituneet ja kunnianhimoiset yksilöt, joista on huippuosaajiksi, tulevat joka tapauksessa esiin. Ajatus siitä, että koululaitos voisi tuottaa huippuosaajia, on mielestäni jokseenkin perusteeton, koska huippuosaaja on hyvin monien tekijöiden ja sattumien summa. Huippuosaajan ei myöskään tarvitse olla poikkeuksellisen älykäs. Riittää että hän on älykäs ja motivoitunut.

Jos ei ole Mozart, ei sävellä kuin Mozart, vaikka koulu kuinka tukisi. Jos on Mozart, mutta ei huvita olla Mozart, ei sävellä kuin Mozart, vaikka koulu kuinka tukisi. Kun poikkeuksellisen lahjakkaat yksilöt ovat tavattoman harvassa, niin millainen järjestelmä näille pitäisi luoda? Mitä tarkoittaa se, että lahjakkaimpia tulisi tukea? Onko se Suomen etu, että muutamia harvoja lahjakkaita tuetaan muiden kustannuksella? Miten siitä hyödytään?

 

[Giffen:[]

Mää en ole sitten ikinä jaksanu ymmärtää tota hirmuritsan näkemystä lahjakkuudesta Ikäänkuin lahjakkuudessa olisi vain kaksi tasoa: superlahjakkaat ja tavalliset.

Olen ennenkin täällä ollut sitä mieltä, että niihin keskivertoa parempiin oppilaisiin pitäisi panostaa enemmän, koska nykyisellään heidän potentiaalistaan heitetään valtava osa hukkaan. Enkä tarkoita nyt uusia Mozarteja ja Einsteineja, vaan ihan niitä tavallisia lahjakkaita oppilaita, jotka pääsevät peruskoulussa nykyisellään aivan liian helpolla. Jos sanotaan, että vaikka 20% ikäluokasta otettaisiin hieman haastavampaan kouluun, oltaisiin mielestäni oikeilla jäljillä.

Olen samaa mieltä Jaskan ja apinan kanssa (onpa hassu lause ). Nykyinen koulujärjestelmä opettaa lahjakkaat suomalaiset jo pienestä pitäen siihen, mikä heitä aikuisena odottaa: ei kannata tehdä enempää kuin muut, demarien tasapäistäminen pitää kyllä huolen, ettet saa itsellesi yhtään sen enempää.

Kaipa Suomessa sitten on halvat ja toimivat terveydenhuolto ja peruskoulu. Ja molempien toimivuus ja halpuus revitään henkilökunnan lihasta.

 

[Hurmurisija]

Mää en ole sitten ikinä jaksanu ymmärtää tota hirmuritsan näkemystä lahjakkuudesta Ikäänkuin lahjakkuudessa olisi vain kaksi tasoa: superlahjakkaat ja tavalliset.

On siellä välissä muitakin, mutta mitä lähemmäs keskiarvoa mennään, sitä pienemmäksi käy erityisopetuksen hyöty. Ja kun tiedetään, että mm. älykkyysosamäärä tietyn tason jälkeen ennustaa sangen huonosti työelämässä tai tieteessä menestymistä, niin en näe mitään järkeä siinä, että muutenkin vähäisiä resursseja tuhlataan lahjakkaisiin, kun sijoitus ei kuitenkaan maksa itseään takaisin. Sen sijaan syrjäytymiseen panostaminen saattaisi oikeasti tuottaa yhteiskunnalle rahallistakin hyötyä.

Muita paremmin pärjääville oppilaille erilainen opetus saattaisi olla mielekkäämpää, mutta tuskin se auttaisi heitä kehittymään osaamisessaan yhtään sen pitemmälle kuin he muutenkaan kehittyisivät. Yläasteen ja lukion aikana (yleissivistäviä) ei kuitenkaan ehdi käydä yliopiston oppimääriä, joiden jälkeen yksilöt oikeasti pystyisivät alkaa opetella omaehtoista tuottamista, mikä lienee yksi osaajien tunnusmerkki. Lisäksi on aina hyvä muistaa, että eri yksilöiden erilainen osaaminen tulee esiin eri vaiheissa. Jos käyttöön otetaan esimerkiksi tasoryhmät, niin kannattaa huolehtia ainakin siitä, ettei niistä pudoteta pois niitä, jotka vain kehittyvät hitaammin. Se vasta hukaamista olisikin.

Ja jos siellä yläasteella tai lukiossa niitä poikkeuksellisen lahjakkaita on, niin lienee selvää, että he osaavat opiskella omaehtoisestikin.

 

[Vesku]

Tästä olen täysin eri mieltä (en tiedä miten muualla on) mutta suomessa ainakaan mitään muutoksia ei hyväksytä. Kauhea poru, jos jotain hyväksi koettua halutaan muuttaa! En nyt puhu vain koululaitoksesta, vaan yleisemmin...

Peruskoulu on toimiva systeemi, mutta siinä on mielestäni yksi suuri heikkous, joka pitäisi saada kehitettyä pois. Se ei tarjoa juuri mitään niille kaikkein lahjakkaimmilla, vaan "painaa" heidät tavalliseen massaan...
Ett silleen!!!!!!!!!1

Kyllä se muutosvastarinta on aina voimakasta kun tuttuja asioita aletaan muuttaa. Joka paikassa. Suomalaiset vaan ei kuitenkaan ole niin jääräpäitä, etteivätkö jossain vaihessa huomaisi, että uusi menetelmä onkin parempi! Ja siirry sitten siihen! Vähän samoilla linjoilla pmv:n kanssa, että suomalainen- suhtellisen tasa-arvoinen- yhteiskunta mukautuu- esim. koulutuksessa- nopeammin kuin "täysin kalkkeutuneet systeemit", vaikkapa Englanti? Lie esim. tämä tietotekniikan soveltaminen koulutukseen ja työelämään aika hyvällä tasolla verrattuna moneen muuhun maahan?? Entäs tuo tiimityöskentely työelämässä- onko Suomi ja Ruotsi etulinjassa?

Hyvän (?) peruskoulun - aktiivisen oppimisen- avulla saadaan "keskiarvoa" varmasti nostatettua, mutta tosilahjakkaat jäävät ehkä vaille ansaitsemaansa huomiota? Vai oliko jo suunnitteilla "superlahjakkaiden koulu" -ainakin lukiotasolla?? Muissa maissa niitä lienee?

Toisen testin voisi vaikka järjestää yliopistoon pyrkiville/pääseville tai sieltä valmistuneille? Olisko tulokset yhtä hyviä?

 

[Hurmurisija]

Toisen testin voisi vaikka järjestää yliopistoon pyrkiville/pääseville tai sieltä valmistuneille? Olisko tulokset yhtä hyviä?

Pyrkivät saattaisivat pärjätä hyvin, mutta valmistuneet huonosti. Monilla aloilla on yksinkertaisesti niin paljon pulaa rahasta, ettei opetustakaan ole aina varaa järjestää, saati sitten ohjausta tai yksilöllistä tukea. Lehtien peursteella ainakin Tampereen lääkiksessä ollaan käyty välillä aika kuumana. Teknisillä aloilla rahaa taas on.

 

[Giffen:[]

Hirmuritsa: Miksi ihmeessä lahjakkaiden eteenpäin työntäminen ja heikkojen auttaminen ovat jotenkin toisensa poissulkevia asioita? Jos mainitsemani 20% ikäluokasta kävisi eri kouluja erilaisella opetussuunnitelmalla, miten se heikentäisi sen loppu 80% asemaa? Miksi se olisi edes mainittavasti kalliimpaa? Ainoa asia, joka siinä muuttuisi nykyiseen verrattuna, olisi kaksi valtakunnallista opetussuunnitelmaa yhden sijaan.

Toisen kappaleesi alku on aivan kumma. Väkinäinen tasapäistäminenkö ei vaikuta keskiarvon yläpuolella oleviin? Tuo on mielestäni sama, kuin jos sanoisi ettei rankka progressiivinen verotus vaikuta laisinkaan ylemmän luokan työhaluun.

 

[Observer]

Jos mainitsemani 20% ikäluokasta kävisi eri kouluja erilaisella opetussuunnitelmalla, miten se heikentäisi sen loppu 80% asemaa? Miksi se olisi edes mainittavasti kalliimpaa? Ainoa asia, joka siinä muuttuisi nykyiseen verrattuna, olisi kaksi valtakunnallista opetussuunnitelmaa yhden sijaan.

Mitenkähän niinkuin meinasit tuon käytännössä toteuttaa? Useimmilla pienemmillä paikkakunnilla on vain yksi ala-aste, yksi yläaste ja yksi lukio josta valmistuu vuosittain ylioppilasmäärä joka mitataan kymmenissä, ei sadoissa. Näistä kun sitten eriteltäisiin sellainen pieneksi väkisinkin jäävä "eliittiryhmä" joka saa eri opetusta niin kustannukset lisääntyisivät aivan suhteettomasti verrattuna oletettavaan hyötyyn. Tämmöinen järjestelmä ei tulisi toimimaan kuin vain suuremmissa kaupungeissa ja se joko pakottaisi pienempien paikkakuntien lahjakkaat pois kotoaan tai vaihtoehtoisesti asettaisi nämä eriarvoiseen asemaan.

 

[Hurmurisija]

Hirmuritsa: Miksi ihmeessä lahjakkaiden eteenpäin työntäminen ja heikkojen auttaminen ovat jotenkin toisensa poissulkevia asioita?

Jos jako pystyttäisiin toteuttamaan niin, että rerussit riittäisivät ja käytännön järjestelyt onnistuisivat ja liikkuminen eri opetussuunnitelmien välillä olisi mahdollista (on järjetöntä pitää oppilasta huonommassa ryhmässä, jos selviääkin vuoden tai parin opiskelun jälkeen, että hän kuuluu parempien ryhmään), niin ei minulla mitään sitä vastaan ole. Soisin jokaiselle vaikka yksityisopettajan, jos se olisi mahdollista. En kuitenkaan ole vakuuttunut tällaisen järjestelmän toimivuudesta. Miten sovitetaan yhteen tunnit, kun yksi on hyvä liikunnassa, huono historiassa, surkea ruotsissa, mutta hyvä äidinkielessä ja loistava matematiikassa. Erilaisia yhdistelmiä tulisi tavattoman suuri määrä.

Olen yrittänyt vaikuttaa tällaisten ryhmien syntyyn yliopistossakin (missä niistä olisi mielestäni enemmän hyötyä kuin peruskoulussa), joskaan mitään ei tapahtunut. En siis vastusta ehdottamaasi, jos se on vain mahdollista eikä determinoi oppilaiden tulevaisuutta vaan sallii liikkumisen eri tasojen välillä.

 

[Hurmurisija]

Näistä kun sitten eriteltäisiin sellainen pieneksi väkisinkin jäävä "eliittiryhmä" joka saa eri opetusta niin kustannukset lisääntyisivät aivan suhteettomasti verrattuna oletettavaan hyötyyn.

Tätä minäkin ajattelin. Vaikka oppilaita ei olisi enemmän, niin opettajia tarvittaisiin selvästi enemmän. Ja kun opettajia lomautetaan jo nyt, niin on vaikea kuvitella, että jostain kaivettaisiin rahat lisäopettajien palkkaamiseen.

 

[Giffen:[]

Mitenkähän niinkuin meinasit tuon käytännössä toteuttaa? Useimmilla pienemmillä paikkakunnilla on vain yksi ala-aste, yksi yläaste ja yksi lukio josta valmistuu vuosittain ylioppilasmäärä joka mitataan kymmenissä, ei sadoissa. Näistä kun sitten eriteltäisiin sellainen pieneksi väkisinkin jäävä "eliittiryhmä" joka saa eri opetusta niin kustannukset lisääntyisivät aivan suhteettomasti verrattuna oletettavaan hyötyyn. Tämmöinen järjestelmä ei tulisi toimimaan kuin vain suuremmissa kaupungeissa ja se joko pakottaisi pienempien paikkakuntien lahjakkaat pois kotoaan tai vaihtoehtoisesti asettaisi nämä eriarvoiseen asemaan.

Totta siihen asti, että pienimmillä paikkakunnilla ongelmia syntyy. Mutta vain kaikkein pienimmillä, koska jo 60-70 ylä-asteelta valmistunutta vuosittain riittää erotteluun. Suurimmissa kaupungeissa tämä varmasti voitaisiin hoitaa sijoittamalla lapset eri kouluihin. Vähän pienemmissä taas riittäisi jaottelu eri opetusryhmiin. Kaikkein pienimmissä jouduttaisiin todennäköisesti johonkin kompromissi ratkaisuun...