Suomalaiset nuoret huippuoppijoita

[Hurmurisija]

Vähän pienemmissä taas riittäisi jaottelu eri opetusryhmiin.

Mikä vaatisi uusien opettajien palkkaamista. Ymmärrykseni mukaan opettajien määrä pitäisi kaksinkertaistaa, jos järjestelmä halutaan saada toimimaan. Kun on ruotsia, niin pitäisi olla hyvien ryhmä ja huonojen ryhmä ja näille kummallekin oma luokka (mikä ei kaikkialla järjesty) ja oma opettaja.

Erilliset koulut eivät toimi, koska se vaatisi sen, että oppilaat olisivat hyviä kaikissa aineissa eikä näin suinkaan aina ole. Matematiikassa pärjäävät saattavat rämpiä kielissä.

 

[Giffen:[]

Miten sovitetaan yhteen tunnit, kun yksi on hyvä liikunnassa, huono historiassa, surkea ruotsissa, mutta hyvä äidinkielessä ja loistava matematiikassa. Erilaisia yhdistelmiä tulisi tavattoman suuri määrä.

Se, että jokainen saisi tasoistaan seuraa ja opetusta, on varmasti utopiaa. Mutta tämän ja nykyisen systeemin väliltä löytyisi varmasti käytännössäkin toteutettavissa oleva välimuoto.

 

[Hurmurisija]

Se, että jokainen saisi tasoistaan seuraa ja opetusta, on varmasti utopiaa. Mutta tämän ja nykyisen systeemin väliltä löytyisi varmasti käytännössäkin toteutettavissa oleva välimuoto.

Voi olla, mutta mikä se olisi? Jos kriteeriksi valitaan yleislahjakkuus, jonka piiriin luetaan myös musikaalisuus ja liikunnallisuus niin kuin joissain älykkyystesteissä jo tehdään, niin mitä tapahtuu luokan matematiikkanerolle, joka ei satu pärjäämään kielissä ja liikunnassa?

Keskiarvo kriteerinä ei kuulosta siltä, että lahjakkaita tuetaan, vaan pikemminkin siltä, että lahjakkaita hyljitään. kiltit tunnollisesti lukevat tytöt valloittaisivat ylemmät ryhmät.

EDIT: En siis mitenkään hylji ajatustasi. Idea on hyvä, mutta toteuttaminen vaikeaa. Miten olisi extraosiot YO-kirjoituksiin ja perusopetuksen ulkopuoliset lisäkurssit? Näihin saattaisi olla helpompi saada rahata ksaaan.

 

[Giffen:[]

Mikä vaatisi uusien opettajien palkkaamista. Ymmärrykseni mukaan opettajien määrä pitäisi kaksinkertaistaa, jos järjestelmä halutaan saada toimimaan. Kun on ruotsia, niin pitäisi olla hyvien ryhmä ja huonojen ryhmä ja näille kummallekin oma luokka (mikä ei kaikkialla järjesty) ja oma opettaja.

Erilliset koulut eivät toimi, koska se vaatisi sen, että oppilaat olisivat hyviä kaikissa aineissa eikä näin suinkaan aina ole. Matematiikassa pärjäävät saattavat rämpiä kielissä.

Mutta jos on yläaste, jonka jokaisella vuosikurssilla on 50 oppilasta, oppilaat eivät ole nykyiselläänkään kaikki samassa ryhmässä. Eli: jos oppilaat jaetaan joka tapauksessa kahteen ryhmään, miksei sitä voisi umpimähkäisen arvonnan sijaan tehdä lahjakkuusperustein?

Sinä yrität jälleen luoda kuvaa, että nämä "erityiskoulussa" olevat olisivat jotenkin poikkeuksellisen lahjakkaita. Ei heiltä tarvitsisi ihmeitä odottaa uudessa koulussaankaan, vain keskivertoa parempaa.

 

[Observer]

Totta siihen asti, että pienimmillä paikkakunnilla ongelmia syntyy. Mutta vain kaikkein pienimmillä, koska jo 60-70 ylä-asteelta valmistunutta vuosittain riittää erotteluun. Suurimmissa kaupungeissa tämä varmasti voitaisiin hoitaa sijoittamalla lapset eri kouluihin. Vähän pienemmissä taas riittäisi jaottelu eri opetusryhmiin. Kaikkein pienimmissä jouduttaisiin todennäköisesti johonkin kompromissi ratkaisuun...

Sanot että 60-70 riittää erotteluun. Ota kuitenkin huomioon että näistäkään ei jatka lukioon kuin ehkä puolet jolloin ollaan jo senverran pienissä luvuissa että tuo jaottelu ei toimi. Ja tuollaisia ja vähän isompiakin kuntia on tässä maassa paljon. Tuo järjestelmä on mielestäni sellainen että se ei käytännössä toimisi kunnolla alle 20000 asukkaan kaupungeissa.

 

[Olga]

Sanot että 60-70 riittää erotteluun. Ota kuitenkin huomioon että näistäkään ei jatka lukioon kuin ehkä puolet jolloin ollaan jo senverran pienissä luvuissa että tuo jaottelu ei toimi. Ja tuollaisia ja vähän isompiakin kuntia on tässä maassa paljon. Tuo järjestelmä on mielestäni sellainen että se ei käytännössä toimisi kunnolla alle 20000 asukkaan kaupungeissa.

Allekirjoitan!

 

[Hurmurisija]

Mutta jos on yläaste, jonka jokaisella vuosikurssilla on 50 oppilasta, oppilaat eivät ole nykyiselläänkään kaikki samassa ryhmässä. Eli: jos oppilaat jaetaan joka tapauksessa kahteen ryhmään, miksei sitä voisi umpimähkäisen arvonnan sijaan tehdä lahjakkuusperustein?

Voidaan se tehdä, jos oletetaan, että lahjakkaat ovat lahjakkaita kaikessa ja heikkotasoiset heikkoja kaikessa. Mutta näin ei käytännössä ole. Mitä tapahtuu matemaattisesti lahjakkaalle oppilaalle, joka on kuitenkin kielissä heikko, mutta jota kuitenkin opetetaan kielissä kuin hän olisi lahjakas? Hänhän tipahtaa aivan totaalisesti kärryiltä.

Jos jako tehdään, sen pitäisi olla oppiainekohtainen, koska mitään sopivaa yleiskriteeriä ei ole.

 

[Giffen:[]

Sanot että 60-70 riittää erotteluun. Ota kuitenkin huomioon että näistäkään ei jatka lukioon kuin ehkä puolet jolloin ollaan jo senverran pienissä luvuissa että tuo jaottelu ei toimi. Ja tuollaisia ja vähän isompiakin kuntia on tässä maassa paljon. Tuo järjestelmä on mielestäni sellainen että se ei käytännössä toimisi kunnolla alle 20000 asukkaan kaupungeissa.

Itse kävin kouluni 20 000 asukkaan "kaupungissa", jossa oli kaksi n. 500 oppilaan yläastetta. Silloisessa koulussani oli seitsemän rinnakkaisluokkaa, joten todellinen raja olisi mielestäni lähempänä viittä tuhatta.

Ja mistäs alkaen lukioon on mennyt ikäluokasta vain 50%?

 

[Hurmurisija]

Itse kävin kouluni 20 000 asukkaan "kaupungissa", jossa oli kaksi n. 500 oppilaan yläastetta. Silloisessa koulussani oli seitsemän rinnakkaisluokkaa, joten todellinen raja olisi mielestäni lähempänä viittä tuhatta.

Ja mistäs alkaen lukioon on mennyt ikäluokasta vain 50%?

Itse kävin lukion 5000 asukkaan kunnassa. Siellä oli sellaisia tilanteita, että mm. biologian ylimääräiselle kurssille ilmoittautui yksi oppilas. Kurssi pidettiin sille yhdelle oppilaalle.

 

[Giffen:[]

Voidaan se tehdä, jos oletetaan, että lahjakkaat ovat lahjakkaita kaikessa ja heikkotasoiset heikkoja kaikessa. Mutta näin ei käytännössä ole. Mitä tapahtuu matemaattisesti lahjakkaalle oppilaalle, joka on kuitenkin kielissä heikko, mutta jota kuitenkin opetetaan kielissä kuin hän olisi lahjakas? Hänhän tipahtaa aivan totaalisesti kärryiltä.

Jos jako tehdään, sen pitäisi olla oppiainekohtainen, koska mitään sopivaa yleiskriteeriä ei ole.

Toistoksi tämä nyt menee, mutta..:

Ei tasoryhmiin jaon tarvitse tarkoittaa sitä, että toisen ryhmän on kyettävä kolminkertaisiin suorituksiin toiseen verrattuna. On varmasti oppilaita, joilla ei ole ysien ja kymppien seurana vitosia todistuksessaan.

 

[Giffen:[]

Itse kävin lukion 5000 asukkaan kunnassa. Siellä oli sellaisia tilanteita, että mm. biologian ylimääräiselle kurssille ilmoittautui yksi oppilas. Kurssi pidettiin sille yhdelle oppilaalle.

Sehän järjetöntä, mitä se tähän liittyy?

 

[Giffen:[]

Allekirjoitan!

Yliviivaan!

 

[Hurmurisija]

Sehän järjetöntä, mitä se tähän liittyy?

Ei mitenkään olennaisesti. Yritin vain konkretisoida, kuinka pieniä oppilasmääriä pienissä kunnissa on. Luokassa oli usein vain kourallinen oppilaita. Kuinka nämä vielä jaettaisiin tasoryhmiin?

 

[Giffen:[]

Ei mitenkään olennaisesti. Yritin vain konkretisoida, kuinka pieniä oppilasmääriä pienissä kunnissa on. Luokassa oli usein vain kourallinen oppilaita. Kuinka nämä vielä jaettaisiin tasoryhmiin?

Meidän 500 oppilaan koulussammekin tuli joskus näitä 5 ja alle kokoisia ryhmiä. Me jätimme ne kurssit pitämättä...

Älä sotke tahallasi valinnaisaineita pakollisiin.

 

[Olga]

Kannattaa ottaa huomioon myös raha! Ainakin pienissä kunnissa raha sanelee ryhmäkoot! Ei ole vara opettaa yhden oppilaan ryhmille. Pistetään koulut kiinni ja väki kuskataan kymmenien/satojen kilometrien päähän.

 

[DFiaA]

Voidaan se tehdä, jos oletetaan, että lahjakkaat ovat lahjakkaita kaikessa ja heikkotasoiset heikkoja kaikessa. Mutta näin ei käytännössä ole. Mitä tapahtuu matemaattisesti lahjakkaalle oppilaalle, joka on kuitenkin kielissä heikko, mutta jota kuitenkin opetetaan kielissä kuin hän olisi lahjakas? Hänhän tipahtaa aivan totaalisesti kärryiltä.

Juurikin näin. Kaikkien ei tarvii olla hyviä kaikessa. Jos olisi jako karkeasti lahjakkaihin ja lahjattomiin, kapea-alaisesti lahjakkaat saattaisivat uupua toisen alueentyöläisyyteen.

Ja sitten siinä on sekin että jos vähän keskivertoa lahjakkaammat joutuisivat kulkemaan huippujen ehdoilla, vaikutukset olisivat täysin haluttujen vastaiset eikä saataisi laajaa osaavaa massaa. Vain muutama huippuosaaja jolla ei kansantaloutta rakenneta.

 

[Giffen:[]

Katos herr. Heldenviewkin tuli mukaan möykkäämään :alppu:

Hän voikin sitten hirmuritsan kanssa vastatakkin seuraavaan kysymykseen:

Pidättekö te nykyisen yläasteen tasoa todellakin niin kovana, että sen pienikin nostaminen kaikkien aineiden kohdalla tarkoittaisi välittömästi ikäluokasta 90%:n reputtamista? Mielestäni tuon mielipiteen pohjalla on karmea virhearvio yläasteemme tasovaatimuksista. Vaikka Turussa tunnetusti *köhköh* onkin keskimääräisesti ajatellen maailman älykkäin väestö, tuo ei todellakaan vastaa laisinkaan omia kokemuksiani yläasteesta.

Ett silleen!!!!

 

[DFiaA]

Pidättekö te nykyisen yläasteen tasoa todellakin niin kovana, että sen pienikin nostaminen kaikkien aineiden kohdalla tarkoittaisi välittömästi ikäluokasta 90%:n reputtamista? Mielestäni tuon mielipiteen pohjalla on karmea virhearvio yläasteemme tasovaatimuksista. Vaikka Turussa tunnetusti *köhköh* onkin keskimääräisesti ajatellen maailman älykkäin väestö, tuo ei todellakaan vastaa laisinkaan omia kokemuksiani yläasteesta.

Varmasti on nuoren mielen kannalta rakentavampaa osata vähän ja hyvin kuin hyvin hatarasti jotain vaativampaa.

Ett silleen!!!!

 

[OoPee]

Kauhea poru, jos jotain hyväksi koettua halutaan muuttaa!

Tätä lausetta ehkä vois miettiä hetkisen :eek!:

 

[OoPee]

Luullakseni tein juurikin tuon testin ollessani vielä yläasteella puolitoista vuotta sitten. Koulusta arvottiin satunnaisesti oppilaita jokaiselta yhdeksänneltä luokalta ja pääsin onnekkaana pois oppitunneilta vastaamaan tuohon. Kysymyksistä en kauhean paljoa muista, jotain yksinkertaista ongelmanratkontaa yms. siinä oli, mutta aika helppoja ne olivat joka tapauksessa vaikka melko löysästi kaikki tuntuivatkin tuon testin ottavan. Paljoa ei silloin huvittanut miettiä pitempiä tehtäviä mutta luullakseni testi meni silti ihan kivasti. Voinkin nyt ylpeillä sillä, että osin minun ansiostani Suomi pärjäsi tuossa testissä noin hyvin... :tongue:

Paitti että puolitoista vuotta sitten ei kyllä tehty mitään kansainvälistä pisa-tutkimusta