Suomalaisia kusetetaan?

[jaska]

Välillä näinkin päin.

Atea Finland vei lokakuussa aloitetut ostotoimintaa ja logistiikkaa koskevat yt-neuvottelut päätökseen. Yhtiön mukaan asetetut tavoitteet saavutettiin, ja neuvottelujen lopputuloksena henkilöstön irtisanomisilta vältyttiin.

 

[Knoukka]

Fingrid vastustaa viimeiseen saakka Kymin merikaapelin rakentamista. Merikaapelin arvioidaan laskevan sähkön hintaa 6-10%.

Fingridin tehtävä on:

* siirtää sähköä kantaverkossa
* ylläpitää sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinen tasapaino
* selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla
* kehittää kantaverkkoa
* edistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia.

Fingridin omistus on:

Valtio 12%
Fortum 25%
Pohjolan Voima 25%
Institutionaaliset omistajan 28%

Fingridissä merikaapelin rakentamista ja kantaverkon vahvistamista vastustaa etunenässä Fortum, joka näin ylläpitää energian ylihintaa.

Tässä on kysymys ainoastaan siitä, että Fortumin omistajien (ja optioihin sidotun johdon) etu menee härskisti koko maan teollisuuden edelle.

Fortumin osake nousi melkein 10% Fingridin merikaapelin rakentamisen kieltävän päätöksen seurauksena.

Mitä tekee valtio? Kumman vähän asiasta on tiedotusvälineissä ollut?

 

[Törni]

Mitä tekee valtio? Kumman vähän asiasta on tiedotusvälineissä ollut?

No ei se 12% salkulla paljoa pysty tekemään. Vai meinaatko että valtio puuttuisi muilla keinoilla energiamrkkinoihin?

 

[Knoukka]

No ei se 12% salkulla paljoa pysty tekemään. Vai meinaatko että valtio puuttuisi muilla keinoilla energiamrkkinoihin?

On sillä vielä siivu Fortumin kautta.

Ja kyllä tässä olisi valtiolla velvollisuus joillain keinoin taata energian saanti ja säällinen kilpailu. Tässä kun ei olla menossa monopoliin päin vaan siitä pois. Mitä lie sanoo lainsäädäntö valtion roolista tässä asiassa? Uskon, että maan energiahuoltoa ei ihan yksityisten yritysten varaan ole jätetty?

 

[Törni]

On sillä vielä siivu Fortumin kautta.

Ja kyllä tässä olisi valtiolla velvollisuus joillain keinoin taata energian saanti ja säällinen kilpailu.

Fortumin siivu ei vielä riitä päätöksentekoon yhtiökokouksessa.

Kovin mielenkiintoista olisi kuulla mikä tuo mainitsemasi "jokin keino" valtion taholta voisi olla?

 

[Törni]

Valtion puuttuminen energiamrkkinoihin hetkellisesti arvioidun 6-10% kustannusvaikutuksen perusteella on todella lyhytnäköistä ja typerää. Miksikö? Jo pelkästään sen takia että Suomen valtion valta ei käsittääkseni ulotu tuon kaapelin toisessa päässä olevaan energiantoimittajaan.

 

[jps]

Valtion puuttuminen energiamrkkinoihin hetkellisesti arvioidun 6-10% kustannusvaikutuksen perusteella on todella lyhytnäköistä ja typerää. Miksikö? Jo pelkästään sen takia että Suomen valtion valta ei käsittääkseni ulotu tuon kaapelin toisessa päässä olevaan energiantoimittajaan.

Toki, mutta miksi kaapelin rakentamsta ei sallita, mikäli se ei vaadi valtiolta investointeja, tuskin kaapeli kilpailua vähentäisi missään olosuhteissa. Vastaavasti toisentyyppisessä tilanteessa kaapelia pitkin voi kuljettaa energiaa myös toiseen suuntaan.

 

[Barco:[]

"tilanteessa on se ikävä puoli että se alkaa jossain vaiheessa kääntyä itseään vastaan: sairaanhoitajakoulutuksen tasollinen kriisi, korkeat lopetusprosentit yms. KT ei mielellään puhu asiasta, koska on aiheuttanut itse tietoisesti nämä ongelmat."

Maikkarilta löytyi seuraava uutinen:

"Sairaanhoitajien koulutus huonoa"
01.04.2006 03:29
-

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan mukaan ammattikorkeakouluista valmistuu sairaanhoitajia, joilla ei ole valmiuksia ainakaan yliopistollisiin sairaaloihin.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola pitää sairaanhoitajien nykyistä koulutusta kehnona. Hänen mielestään ammattikorkeakouluista valmistuu sairaanhoitajia, joilla ei ole riittäviä perusvalmiuksia ainakaan yliopistollisiin sairaaloihin.

Lisäksi Silvola katsoo, että hoitajia valmistuu liian vähän. Tämä on johtanut siihen, että hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi tarjolla vaativaa hoitotyön osaamista edellyttäville erikoisaloille.

Pätevää työvoimaa on vaikea löytää erityisesti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Pulaa on esimerkiksi leikkaussalihoitajista.

Silvolan mielestä ammattikorkeakoulujen koulutuspolitiikka täytyisi uusia vastaamaan työnantajien tarpeita. Hän sanoo, että työnantajia tarvitaan mukaan koulutusohjelmien suunnitteluun.

(MTV3-STT)


70 -luvulla Suomalaisten sairaanhoitajien koulutuksen taso olisi kestänyt kevyesti vertailun mihin tahansa muuhun maahan maailmassa. Nyt tilanne on tämä. Tuossa aamulla lueskelin apteekkariliiton tekemää selvitystä ammattien arvostuksessa, kärjessä hyvin vähän yllättäen majailevat lääkärit ja sairaanhoitajat lähes tasapistein (poliitikot ja toimittajat luonnollisesti hännenhuippuna). Hienoa että hallitus pitää yhtenä tärkeimmistä tavoitteistaan terveydenhuollossa näiden alojen koulutuksen tason pikaista romahduttamista.

Se on jotenkin uskomatonta miten ylimielisesti virkavalta toimii näissä asioissa. Kun ongelmia jossain ilmentyy, ratkaisu metodi on lähettää virkamiehiä paikalle, jotka tervehtivät saapuessaan suunnilleen näin:"hey! We represent the goverment! We dont know shit about anything and we have come to help you!" Sitten asiat menevät luonnollisesti pieleen ja tunaripartio syyttää ongelmista toteuttavaa puolta. Ylemmät virkamiehet luonnollisesti uskovat nämä selitykset, tulevathan ne uskollisilta puoluetovereilta. Lopuksi kukaan ylhäällä ei tiedä yhtään mitään siitä mikä alhaalla on ongelmana ja asiat menevät jatkuvasti vain huonompaan ja huonompaan suuntaan.

Yksi uusi hieno älynväläys terveydenhuollossa on muuten vetää korvattavuudet pois monilta tehokkaammilta statiineilta, mm. atorvastatiinilta. KELA on aggressiivisesti halunnut yleistää halvemman simvastatiinin käyttöä ja tällä sitä yritetään yleistää, tuloksena todennäköisesti myös että nämä kalliimmat statiinit lähtevät Suomen markkinoilta kokonaan pois. Se tarkoittaa tietysti ikävää jälkeä suomalaisten kolesteroliarvoille, koska kalliimmilla kolesterolilääkkeillä on selvä tehoetu verrattuna halvempiin. Toki suurempi riski on se, että koska KELA on nyt päättänyt vetää näitä korvattavuuksia liian kalleilta lääkkeiltä pois, lääketeollisuus voi alkaa vetää vaikeassa markkinaraossa yhtä köyttä ja joissain valmisteissa kaikki valmistajat jättäytyvät korvausten ulkopuolelle suosiolla. Ja se on tietysti ihan potilaan edun mukaista se. Mutta valtio tykkää kun ennaltaehkäisevä hoito romuttamalla säästetään ja sairastetaan sitten oikein kunnolla sairaalassa (kuntien rahalla).

Nykykeskustelussa mediassa saa sellaisen kuvan että lääkekustannukset ovat suurin ongelma terveydenhuollossa. Ehei, lääkekustannukset ovat oikeasti vain marginaalinen osa (n. 15 %) terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Todellinen kakku kerääntyy sairaalahoidosta, joka on lähes puolet tästä summasta.

 

[Archie]

Ranskassa muuten meni nurin se työaikalaki, jonka mukaan nuorille sopiva koeaika olisi sellainen kaksi vuotta. Onnittelut ranskalaisille, hyvä taistelu ja voitto! Tuollainen kahden vuoden koeaika ei olisi mitään muuta mielivaltaa. Mielestäni suomessa käytössä olevat 3-4 kuukauden koeajat ovat juuri sopivia. Siinä ajassa jo näkee toimiiko homma vai ei.

 

[jps]

Mielestäni suomessa käytössä olevat 3-4 kuukauden koeajat ovat juuri sopivia. Siinä ajassa jo näkee toimiiko homma vai ei.

Suurimmassa osassa kyllä, mutta on hommia jotka vaativat vuoden verran. Kuitenkin 3-4 kuukauden aikana jo aika hyvin näkee miten tyyppi sopii työpaikalle ja töitä tekemään.

 

[jaska]

Eurooppalaisia kusetetaan? (tai lähinnä kusettaa itseään)

http://www.talous_sanomat.fi/etusivu/5577360.asp

Suomi kääntyy itään

Euroopalla ei mene hyvin. Vaalien ja vallanvaihdoksen vuoksi esille noussut Italia on taloudellisesti erittäin huonossa jamassa. Maan kilpailukyky on matalalla ja julkisen talouden epätasapaino ongelma Euroopan unionillekin. Onkin sanottu, että Italian eroaminen eurosta oli katastrofi, koska silloin euro vahvistuisi liikaa.

Ranska on vielä vaikeampi ongelma. Kansalaiset ovat juhlineet suurina voittoina EU:n perustuslain ja nuorten työllistämiseen tähdänneen lakiesityksen kaatamisia. Hallitus on tehty toimintakyvyttömäksi.

Saksassa menee hiukan paremmin. Valmiutta muutoksiinkin on. Yhdistymisen koulu oli kova, mutta jaksaako Saksa muuttua. Syntyvyys on maassa aivan pohjalukemissa. Tällä linjalla Saksa supistuu puoleen nykykoostaan seuraavan vuosisadan aikana.

Koko Eurooppa on sairas mies, jolla on loistava menneisyys. Kaikki odottelevat. Kuka mitäkin: seuraavia vaaleja ja vallanvaihdosta, uutta kunnon nousukautta tai sitä, että äänestäjien kriisitietoisuus vihdoinkin heräisi. Toki Euroopalla onkin aikaa odotella. Talouden koko ja massa on suuri ja osaamista on laajalti. Harvoissa asioissa enää maailman kärkeä, mutta tyydyttävää kuitenkin.

Euroopan ongelma on tietoisuuden ongelma. Ihmisille olisi kyettävä luomaan tulevaisuuden horisontti - näkymä paremmasta. Sen jälkeen tarvittaisiin kriisitietoisuus siitä, että parempaan ei päästä itsestään - työtä tekemättä. Sitten olisikin jo työnteon aika. Jos tässä onnistuttaisiin, niin kapenisi jälleen päättäjien ja äänestäjien välinen syvä juopa ja suma lähtisi liikkeelle kaikilla tasoilla.

Nykyisellään Euroopan integraatiosta on niukasti hyötyä. Etuja on lähinnä eurosta, joka tehokkaasti tasaa talouden turhaa hötkyilyä. Dynamiikan ja eteenpäinmenon ja työinnon suhteen parempi integraatio suuntaa alkaa jo oikeasti olla itä ja Venäjä. Maa on lähtenyt kaukaa takamatkalta, mutta tulee tällä hetkellä kovaa vauhtia.

Tietenkään minkäänlaisesta poliittisesta integraatiosta Venäjään ei Suomen suhteen ole mitään järkeä puhua, mutta taloudellisen kehityksen ja vaikkapa teknologiayhteistyön suhteen mahdollisuudet idässä kasvat nopeammin kuin lännessä. Vielä muutama vuosi sitten kehityksen kääntymistä tällaiseen suuntaa olisi ollut todella vaikea uskoa.

 

[Teme-84]

Ruotsalaiset meinaa lähettää jonkun valvomaan Suomeen ruotsinopetusta! :nope: Ei hyvänen aika millaiselta holhoamiselta tuo tuntuu.. Ovat kuulemma huolissaan meidän ruotsin kielen taitomme heikkoudesta. Siitä vaan, eivätpä itsekään niin erikoisesti osaa suomea.

 

[Thunder]

Luin pari vuotta sitten lehdestä, että tilastokeskus otti työttömyysprosentteihin opiskelijat mukaan työttömiksi ja prosenttimäärä nousi muistaakseni 15%. Lipponen ärähti siitä, että opiskelijat eivät kuulu (lue: päätoimiset -> ovat osa kuitenkin työttömiä valmistumisen jälkeen).

Nyt oli ristiriitaista lukea, että työttömyys painuu alemmas koko ajan, opiskelijat on laskettu siinä mukaan? :doubtful:

Kusetusta ja manipuloitu tulos?

 

[jaska]

Kusetusta ja manipuloitu tulos?

Se tärkein eli työllisyys% on ollut viime aikoina hyvässä nousussa :ahem:

 

[Knoukka]

Hesarissa oli tänään ruohonjuuritason tietoa globalisaation eräästäkin puolesta. Tai vastaan.

AIVOITUKSIA

Globalisaation yksinäiset lapset

Razvan Suculiuc oli herkkä ja lahjakas koulupoika. Äiti, romanialaisen kyläkaupan myyjä, ilahtui saatuaan mahdollisuuden lähteä Italiaan hoivatöihin. Nyt hän voisi ostaa lapselleen tietokoneen!
Matka loppui tragediaan. Razvan ikävöi äitiä niin, että hirttäytyi.
Tapaus on järkyttänyt Romaniaa ja vihdoin nostanut yksinäisten lasten kohtalon uutissivuille. EU:hun tulee vuosittain satoja tuhansia siirtolaisia. Heistä suuri osa on vanhempia, jotka ovat joutuneet jättämään pienet lapsensa muiden hoivaan – tai yksin.

Haastatellessani siirtolaisnaisia olen kuullut tästä usein: Moldovalainen isoveli vahtii kaksivuotiasta pikkusiskoa ne kolme päivää viikosta, jolloin äiti myy saappaita Puolassa. Filippiineillä halpa lastenhoitaja hoitaa lapsia, joiden oma äiti hoitaa helsinkiläisiä lapsia. Eikä virolainen voi huolehtia vammaisesta sisarestaan silloin, kun hän poimii mansikoita Suonenjoella.
En kuitenkaan ymmärtänyt, että juuri tämä ongelma kuuluu globalisaation pahimpiin. Jody Heymanin kirja Forgotten families piirtää ensimmäistä kertaa kattavaa kuvaa siitä, mitä vapaakauppa tekee perheille.
Heyman on nuori Harvardin yliopiston tutkija, jonka Globaalit perheet -projekti on tehnyt tuhat syvähaastattelua ja edustavia kyselytutkimuksia työläisperheille ympäri maailmaa.

Kun yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa huhutaan uudesta tärkeästä kirjasta, kyse on yleensä miesteoreetikon lennokkasta aikalaisanalyysistä. Nyt kuulen eri suunnista kommentteja Heymanin kirjasta järkyttävänä, silmiä avaavana synteesinä.
Honduras, Botswana, Vietnam, Venäjä. . . Kaikkialla palkkatyö erkanee kotipiiristä, ja kaikkialla lapset jäävät yhä pahemmin heitteille.

Seitsemän päivää viikossa jopa yli viidentoista tunnin vuoroja tekevät tehdasnaiset Hondurasissa pyysivät oikeutta saada joskus vapaata. Johto uhkasi muuttaa koko tehtaan Kiinaan.
Heymanin mukaan tämä ei ole ääritapaus, vaan globaalia arkipäivää. Kiristynyt kilpailu vie eurooppalaisilta lounastauot. Kehitysmaissa se johtaa siihen, etteivät aikuiset ole koskaan kotona.


Usein uskotaan, että sukulaisverkostot pelastavat tilanteen. Heyman romuttaa tämän myytin. Valtaosalla perheistä oli ongelmia lastenhoidon kanssa. Joka kolmas perhe oli jättänyt pienen lapsen yksin. Joka neljäs turvautui siihen, että vanhempi lapsi – yleensä tytär – hoiti muita. Näin tyttöjen koulunkäynti vaikeutuu ja pienemmät lapset joutuvat vaaroihin.
Kohtuuttomat työolot saavat sekä aikuiset että lapset sairastumaan. Se taas vähentää sekä tuloja että terveiden perheenjäsenten saamaa hoivaa. Niistä lapsista, joilla ei ollut varsinaista päivähoitoa, joka toisella oli jo nyt kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyviä vaikeuksia.
Suomeenkin toivotaan siirtolaisia hoitamaan vanhuksiamme. Entä heidän lapsensa?

ANNA ROTKIRCH KIRJOITTAJA ON PERHETUTKIJA.

 

[Knoukka]

HS 6.6.2006 Yleisönosastolla hyvä ja aiheellinen kirjoitus.

Kuntien voitontavoittelu vaatii jatkuvaa kustannusten supistusta

Sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi ja sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kari Välimäki kirjoittivat (HS 28. 5.), että sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen on taitolaji ja että kunta ei tavoittele voittoa eikä tue yksityistä voitontavoittelua ostaessaan palveluja. Näinhän asian kuuluisi olla, mutta onko?
Ainakin Helsinki on vuosi vuoden jälkeen tavoitellut ja myös tuottanut voittoa. Siitä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen ilmoittavat, että kaupungin tuottotavoite sijoitetulle pääomalle on pienempi kuin yksityisten sijoittajien.
Viime vuonna tuloslaskelmassa oli voittoa 175,3 miljoonaa euroa. Se on 9,1 prosenttia verotuloista.
Kautta aikain verotuloja on kulutettu palveluihin ja rakentamalla niitä varten päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, terveysasemia, sairaaloita jne.
Siten ne eivät ole sijoitettua pääomaa, vaan kuntalaisten veroilla maksamia palvelulaitoksia.
Niiden ylläpito maksetaan vuoden vero- ym. tuloilla. Samoin vuoden tuloilla maksetaan kaikki vuoden uudet investoinnit.
Viime vuoden vuosikate, satunnaiset tulot ja käyttöomaisuuden myynnit olivat yhteensä 614,9 miljoonaa euroa. Siitä maksettiin kaikki, investoinnit 496,4 miljoonaa euroa. Näin kaupungin todelliseksi voitoksi jäi 118,5 miljoonaa eroa, 6,1 prosenttia verotuloista.
Kaupungilla on siis vahva voiton tavoittelu. Toisaalta ja samanaikaisesti kaupunki ostaessaan palveluja tukee myös yksityistä voitontavoittelua. Se tapahtuu korottamalla keinotekoisesti omien palvelujen tuotantokustannuksia.
Vuonna 1994 kaupunki otti käyttöön tilojensa sisäisen vuokran.
Ylläpitokustannusten lisäksi kaupunki perii nyt vuokraa olemattomista, kuvitteellisista pääomakustannuksista. Investoinneista, jotka on aikanaan kokonaan veroista maksettu ja toiseen kertaan käyttövuosien poistoina sekä kolmanteen kertaan tekemällä poistoja jo kahteen kertaan poistetusta omaisuudesta.
Kaupungin mukaan kiinteistöjen poistoaika on 30 vuotta. Mutta esimerkiksi Töölön kirjastosta, joka on valmistunut 35 vuotta sitten ja silloin maksettu, peritään asiallisten ylläpitokustannusten lisäksi asiatonta vuokraa, joka muodostuu uushankintahinnan mukaisesta poistosta ja korkovelotuksesta.
Tämä aiheeton vuokra vastaa kymmenen kirjastoapulaisen vuotuisia henkilökuluja.
Samaan aikaan, 35 vuotta sitten, valmistui myös Myllypuron terveysasema ja sairaala, mutta siltäkin peritään samoin perustein aiheetonta vuokraa, joka vastaa peräti 57 sairaanhoitajan vuotuisia henkilökuluja.
Elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa kaikkien – valtion, kuntien ja yritysten – tehtävänä on voitontavoittelu. Se vaatii, haluttiin tai ei, jatkuvaa kustannusten supistamista, säästämistä ja tehokkuuden parantamista.
Voitontavoittelussaan kunnat nostavat keinotekoisesti palvelutuotantonsa kustannuksia, jolla ne toisaalta "todistavat" säästämisen välttämättömyyttä ja toisaalta tukevat yksityistä kilpailukykyä, voitontavoittelua.
Kunnilla ei ole mitään pakkoa harhaanjohtaviin poistoihin eikä sisäisiin laskutuksiin. Niistä luopumalla muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen muuttuu taitolajista pelkäksi tosiasioiden tunnustamiseksi – kannattavuuskysymykseksi, jossa yksityinen kilpailukyky, voitontavoittelu, jää aina ja vääjäämättä toiseksi.

KAI KONTTURI

Helsinki

 

[vermula]

Ruotsalaiset meinaa lähettää jonkun valvomaan Suomeen ruotsinopetusta! :nope: Ei hyvänen aika millaiselta holhoamiselta tuo tuntuu.. Ovat kuulemma huolissaan meidän ruotsin kielen taitomme heikkoudesta. Siitä vaan, eivätpä itsekään niin erikoisesti osaa suomea.

Lähettäisivät jonkun vaikka valvomaan jääkiekkovalmennusta.

 

[kouvotsvoni]

HS 6.6.2006 Yleisönosastolla hyvä ja aiheellinen kirjoitus.

Samaan aikaan toisaalla käytetään rahaa selvästi enemmän kuin olisi varaa tai edes tarvetta ja myydään viimeisetkin kunnan nimissä olevat kiinteistöt ym ja otetaan lisää velkaa odottaen lähinnä ihmettä, vaikka tilinpidoista ja tulevaisuuden budjettikaavoista arvioiden tilanne näyttäisi olevan reilassa.. Enää odotan koska valtio tulee väliin ja tulee Kesälahden ja vastaavien kuntien pilipali-budjetointeihin väliin, ja ottaa ne hoitaakseen.

Olikos se Karkkila vai mikä pieni kunta, jonka valtio otti "hoteisiinsa" ja nyt menee vallan hyvin rahallisesti?

 

[Knoukka]

Muuan mielipide kilpailuttamisesta terveyspalveluista. Ja juuri tuli aamun uutisista, että Vantaa aikoo ulkoistaa ja kilpailuttaa lasten päivähoidon...

HS 16.6.2006

"Kunnalliset palvelut vastaavat väestön yleisestä terveysturvasta ja hyvinvoinnista. Tämä tavoite on ristiriidassa markkinoiden voitontavoittelun kanssa."

Pentti Arajärvi ja Kari Välimäki kuvaavat osuvasti kilpailuttamisen ongelmallisuutta ja kilpailuttamista tukevien elinkeinovapauden puolustamisargumenttien huteruutta (HS 29. 5.).
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Miksi eduskunnan pitäisi säätää julkista vastuuta murentavaa kilpailulainsäädäntöä alueelle, jossa oikeus sosiaaliturvaan on julkisen vallan takaama perusoikeus, ja jollaista säännöstöä edes EU ei vaadi?
En ole kuullut, että perustuslakivaliokunta olisi asiaa pohtinut ainakaan sillä innolla kuin kysymystä YK:n mandaatista ja presidentin valtaoikeuksista nopean toiminnan joukkojen kohdalla.
Mielestäni tulisi pohtia!
Kuntaliiton projektipäällikkö Pekka Paunio kirjoitti Kuntaliiton terveyspalveluiden järjestämistä käsittelevässä julkaisussa 2002: "Kunnan ei tulisi harrastaa laajamittaista palvelutuotantoa, vaan tarvittavat palvelut tulisi hankkia markkinoilta kuntalaisten tarpeisiin."
Tämän opin kannattajiin eli kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämisen ajajiin törmäämme paitsi kauppa- ja teollisuusministeriön johtavien virkamiesten, myös kunnallisten virka- ja luottamushenkilöiden keskuudessa, muun muassa nyt, kun kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistellaan.

Kunnalliset palvelut vastaavat väestön yleisestä terveysturvasta ja hyvinvoinnista. Tämä tavoite on ristiriidassa markkinoiden voitontavoittelun kanssa.
Pekka Paunion ja Pertti Monton (HS 4. 6.) perustelut kunnallisen terveyspalvelutuotannon purkamiseksi ja siirtämiseksi markkinoille eivät vakuuta. Ajattelu lähtee ihmiskäsityksestä, jossa yrittäjän voitonhimo on ainoa työn tekemisen tehokas motivaatiotekijä.
Ihmisillä on muitakin motivaatiotekijöitä työn teolle kuin rikastuminen kilpailussa ja voitto toisten inhimillisten perustarpeiden ja hädän kustannuksella. Jos näin ei olisi, olisimme tuhonneet itsemme ja kuolleet sukupuuttoon jo vuosituhansia sitten.

Ei globalisaatio, eli kaupan ja ihmisten välisen yhteydenpidon laajentuminen koko maapalloa kattavaksi, ole muuttanut inhimillisen huolenpidon ja hoivan tarvetta perusolemukseltaan miksikään.
Työtä ihmisten ja elinympäristömme säilymisen turvaamiseksi ilman voiton tavoittelua on esiintynyt vuosituhansia.
Julkisuudessa on kerrottu, että tutkijoiden tämänhetkisen käsityksen mukaan ihminen ei ole noussut "luomakunnan herraksi" kilpailukyvyllään, vaan solidaarisuudellaan, kehittymällä "saaliseläimestä seuraeläimeksi".

Yhteiskunnan laadunvalvontavastuu ja haasteet niin paikallisella, kansallisella kuin globaalillakin tasolla ovat kasvaneet vaatien lisääntyvää yhteisvastuuta uusien ongelmien ja ihmistieteiden tietopääoman karttuessa.
Tämä tarkoittaa julkisen vallan palvelujen kasvaneita vaatimuksia ja aktiivista kansanterveyspolitiikkaa niin Suomessa, EU:ssa kuin globaalistikin (hiv, hepatiitit, hullun lehmän tauti, Sars, lintuinfluenssa, tupakka, päihteet).
Nykyään vallitsevat kansanterveys- ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät entistä enemmän pitkäjänteistä, ehkäisevää toimintaa, palvelujatkumoa ja ketjujen joustavuutta mutta samalla sisäistä koordinaatiota ja monialaisuutta.

Näin muotoutuneisiin nykyihmisen perustarpeisiin vastaaminen ei yksinkertaisesti onnistu tilaaja–tuottaja -malleilla, joissa toiminnan substanssista vastaamaton taho tekee markkinalakien ehdoilla hankintapäätöksiä.
Tästä on kertynyt minulle runsaasti kokemusta kolmannen sektorin päihdepalvelujen tuottajana. Elämäntapasairauksien ja väestön ikääntymiseen liittyvän hoivan kasvavat tarpeet vaativat lisääntyvästi yhteisvastuuta ja palvelukokonaisuuksien vastuullista hallintaa.
Hankintalakiesityksen 8. pykälässä luetellaan seitsemän eri poikkeusta hankintalain soveltamisesta palveluihin.
Käsittääkseni voimassa oleva perustuslaki edellyttäisi, että perustuslain 19. pykälän tarkoittamat julkiselle vallalle säädetyt sosiaali- ja terveyspalvelut jätettäisiin kahdeksantena poikkeuksena hankintalain soveltamisen ulkopuolelle.

Niissä tapauksissa, joissa kunta turvautuu ulkopuolisiin palvelutuottajiin, kuten yleishyödyllisten voittoa tuottamattomien yhteisöjen kehittämän erityisosaamisen hankintaan, on jatkossakin perusteltua rakentaa suhteet vakiintuneille strategisen kumppanuuden periaatteille.

ANTTI HOLOPAINEN

ylilääkäri
Järvenpään sosiaalisairaala

 

[Formulanomi]

Muuan mielipide kilpailuttamisesta terveyspalveluista. Ja juuri tuli aamun uutisista, että Vantaa aikoo ulkoistaa ja kilpailuttaa lasten päivähoidon...

HS 16.6.2006

Silleen. :nope: Mikäs siinä jos halvalla saa ja kaupunki säästää, vai mitä Jaska?!

Ongelmana tosiaan on, että aikaa myöten palvelun laatu mitä todennäköisemmin heikkenee. (alussa voi ihan hyvin olla lupausten mukainen ja jopa parempi kuin alunperin) On kuitenkin vaikea uskoa, että saadun palvelun valvonta - saatikka jatkotoimenpiteiden onnistumien eli esim. sopimuksen purkaminen ja löytyisikö sitten uutta parempaa palveluntarjoaa - olisi pidemmän päälle riittävän tehokasta.

Säästöjä voisi tosiaan ettiä muualta kuin tämän tyyppisistä palveluista.