Suomalaisia kusetetaan?

[Sam]

Työilmapiiriä sekä henkistä painetta voisi helpottaa vakinaistamalla määräaikaisia työntekijöitä, joita on tällä hetkellä kohtuuttoman paljon.

 

[jps]

Työilmapiiriä sekä henkistä painetta voisi helpottaa vakinaistamalla määräaikaisia työntekijöitä, joita on tällä hetkellä kohtuuttoman paljon.

Vaimo sai vihdoinkin vakinaisen työsuhteen, saman työnantajanpalveluksessa ei tainnut keretä ihan kymmentä vuotta olemaan ennen vakinaistamista.

 

[Archie]

Työilmapiiriä sekä henkistä painetta voisi helpottaa vakinaistamalla määräaikaisia työntekijöitä, joita on tällä hetkellä kohtuuttoman paljon.

Näin on. Osa tuota ongelmaa on budjettipohjainen rahoitus. Ennen seuraavaa vuotta harvoin tiedetään mikä on budjetti, eikä sen vuoksi uskalleta palkata vakinaiseksi - vaikka työt olisi joka tapauksessa tehtävä. Itse kun olin joskus valtiolla, niin siellä oli porukkaa, jotka eivät joulukuussa tienneet jatkuuko hommat seuraavana vuonna. Sopimukset tehtiin vasta, kun tiedettiin budjetti, eli usein joskus tammikuun alkupuolella. Ilman sopimustakin nämä tutkijat löytyivät noiksi päiviksi töihin..

 

[jps]

Näin on. Osa tuota ongelmaa on budjettipohjainen rahoitus. Ennen seuraavaa vuotta harvoin tiedetään mikä on budjetti, eikä sen vuoksi uskalleta palkata vakinaiseksi - vaikka työt olisi joka tapauksessa tehtävä. Itse kun olin joskus valtiolla, niin siellä oli porukkaa, jotka eivät joulukuussa tienneet jatkuuko hommat seuraavana vuonna. Sopimukset tehtiin vasta, kun tiedettiin budjetti, eli usein joskus tammikuun alkupuolella. Ilman sopimustakin nämä tutkijat löytyivät noiksi päiviksi töihin..

Kymmenkunta vuotta sitten eduskunta päätti määräaikasten työsopimusten ketjutuskiellosta. Nykyään ainoat työnantajat, jotka järjestelmällisesti rikkovat lakia ovat valtio ja kunnat.

 

[Törni]

Suomi ei käytä erityisen paljon euroja bkt:sta terveydenhuoltoon. Tämän lisäksi vertailut eri terveysjärjestelmien välillä osoittavat suomessa toimittavan varsin kustannustehokkaasti. Eräänä syynä on pidetty lääkärien ja hoitajien pieniä palkkoja, siis verrattuna muuhun länsimaailmaan. Toisaalta kyse voi olla tuostakin mitä Törni kirjoittaa. Alhaiset kustannukset kansainvälisellä tasolla on saavutettu myös toiminnan laadusta tinkimällä. Eli meillä voidaan olla hyvinkin tuottavia, mutta ei välttämättä tehokkaita. Tehokkuuden edellytys on myös onnistunut hoito, jota ei mitata vertailuissa juuri mitenkään.

Juurikin jotain tämän suuntaista. Kustannustehokkaasti ja tehokkaasti eivät ole synonyymejä. Kansainvälinen vertailu on hankala ja sitä suorittava löytää yleensä aina jostain omaa mielipidettä tukevan vertailukohdan. Mm suomalaisten leikkaussalien käyttöaste ei kansainvälisessä vertailussa kamalan hyvin pärjää. Myös suomalaiset kirurgit leikkaavat keskimäärin paljon vähemmän kuin kansainväliset virkaveljensä. Ja tässä puhutaan todellakin aivan muusta kuin määrästä laadun kustannuksella.

Nyt on puhuttu pääsääntöisesti rahasta ja tehokkuudesta. Rahan lisäksi pitäisi puhua siitä mitä tuo raha tuottaa. Pitäisi puhua palvelusta. Terveyspalveluiden loppukäyttäjän hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen vaikuttaa hirvittävän moni muukin asia kuin toiminnan ripeys.

 

[patriot]

Tein tästä jo oma toikin, vaikka kai se olis tännekkin sopinut...

Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen varallisuusveron poistamisesta äänin 134-45. Verosta luovutaan ensi vuoden alussa.

Yksi este talouskasvun tieltä on poistettu!

 

[Sam]

Yksi este talouskasvun tieltä on poistettu!

Otsikon aiheeseen viitaten, tarkoitatko että kepu pettää kansaa

 

[patriot]

Otsikon aiheeseen viitaten, tarkoitatko että kepu pettää kansaa

Aika heikoilla jäillä olet! Miten tää liittyy keskustaan? Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen...

 

[Hurmurisija]

Kyllähän noita resursseja lisätään koko ajan, mutta kun mikään ei riitä.

Tuohon vaivaan auttaisi lääkärien lisäkouluttaminen tai ulkomaisten lääkäreiden kouluttaminen Suomen systeemiin. Minulla ei olisi mitään esimerkiksi turkkilaisia lääkäreitä vastaan.

Perhepiirin syvemmin terveydenhuollon kuluista ymmärtävä osapuoli pyysi myös huomauttamaan, että täällä mainostettu päällekkäinen yksityinen ja julkinen järjestelmä ei kuulemma ainakaan nykyisessä tilanteessa ole tehokas tai tasapuolinen. Sitäkin pitäisi muokata johonkin suuntaan. Tästähän on lehdissäkin kirjoiteltu.

 

[Knoukka]

Tuosta potista voisi korvamerkitä muutaman miljoonan Kuusikodin veteraaneille, kohta kun on myöhäistä.

Siis siinä tapauksessa, että espoolaisilla päättäjillä olisi yhtään häpyä. Jota en kaupungin nykymenoa katsellen usko.

(lähde HS 21.12.2005)

Fortum-voitot turvaavat Espoon talouden pitkäksi aikaa

Espoo aikoo rahastoida voitot, jotka se saa kaupunginhallituksen päätettyä myydä E.ON Finlandin osakkeensa Fortumille 68 euron kappalehintaan.
Espoo saa kaupasta 364 miljoonaa euroa. Kertaluontoista investointia esimerkiksi metroon ei siis ole odotettavissa, vaikka rahasummat olisivat houkuttelevasti samaa kokoluokkaa.

"Rahojen käyttö on ajoitettava erittäin pitkälle aikavälille, jotta niillä voidaan vakauttaa Espoon taloutta" kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä (kok) totesi.
Kaupan myötä Espoon E.ON-osakkeissa kiinni olevan omaisuuden arvo ja tuotto nousevat huomattavasti. Nyt E.ON-osakkeet tuottavat Espoolle on noin 5–6 miljoonaa euroa vuodessa. 364 miljoonan euron pääomalla kaupunki voi yltää 20–25 miljoonan euron vuosituloon.
"Se vastaa verotuloina puolen veroprosenttiyksikön vuotuista tuottoa. Maltillisestikin laskien salkku voi olla vuoden 2015 tilanteessa 560–610 miljoonan euron arvoinen", kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen sanoo.

Espoon poliitikoista neuvottelemassa olivat Mäkelän lisäksi valtuustovaliokunnan ja konsernijaoksen puheenjohtajat Markku Sistonen (sd) ja Kirsi Aropaltio (vihr). Kummankin mukaan päätös oli tehtävä juuri nyt, kun sähkön pörssiarvo on korkealla. "Lähtökohta on, että rahastoidaan. Poliittisten ryhmien välillä keskustellaan, mihin rahat lopulta käytetään", ryhmän puheenjohtaja Sistonen sanoi.
Aropaltio viittasi markkinoiden niin kutsuttuun vipuvaikutukseen, joka juuri nyt oli Espoolle myötäinen: "Korkea hinta on onnenkantamoinen, joka on voimassa vain nyt", hän perusteli.
Neuvottelijat haluavat uskoa, ettei Fortumin korostuva asema markkinoilla korota kuluttajahintoja.

Kauppa tarvitsee kaupunginvaltuuston siunauksen. Myös Espoon ja E.ON Finlandin välimieskäsittely on kesken. Lisäksi kauppa tarvitsee kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

 

[Runar ja Kyllikki]

Tuosta potista voisi korvamerkitä muutaman miljoonan Kuusikodin veteraaneille, kohta kun on myöhäistä.

Siis siinä tapauksessa, että espoolaisilla päättäjillä olisi yhtään häpyä. Jota en kaupungin nykymenoa katsellen usko.

(lähde HS 21.12.2005)

Vaikka ei tosta napsastais kuin 1% niin se riittäisi paremmin kuin hyvin Kuusikodin asukkaiden loppuelämän kohentamiseen ja esim. näiden hoitokulukorotusten täysmääräiseen maksamiseen heidän puolestaan. Tuo korotus kun on suoraan Espoon toimien aiheuttamaa, siksi ois enemmän kuin kohtuullista että kaupunki sen myös maksais.

 

[Knoukka]

Palataanpa verokeskusteluun hetkeksi... pitäisköhän meidänkin siirtyä tuohon amerikan malliin jossa verojakaan ei tarvitse itse maksaa? :wink:

(lähde HS 24.12.2005)

Työnantaja maksaa USA:ssa ison osan huippujohdon veroista

Veroketju nostaa kulut lähes kaksinkertaisiksi

WASHINGTON. Yhdysvaltain laajalevikkisin taloussanomalehti The Wall Street Journal on kertonut lukijoidensa joulumielen kohotukseksi uusimmista virtauksista yritysjohdon palkkauksessa: johtajilleen miljoonakaupalla rahaa syytävät yritykset maksavat nykyisin myös suuren osan johtajiensa veroista.
Lehden käyttämä yksi esimerkki on rautakauppaketju Home Depotin pääjohtaja Robert Nardelli. Hänen peruspalkkansa on kaksi miljoonaa dollaria (1,7 miljoonaa euroa) vuodessa. Siitä koituvat verot hän ilmeisesti maksaa itse.
Nardellille kuuluu kuitenkin joukko luontaisetuja. Hänellä on autoetu, hän voi perheineen matkustaa vapaasti Home Depotin yksityisillä suihkukoneilla, ja Home Depot antoi anteeksi pääjohtajansa yhtiöltä ottaman kymmenen miljoonan dollarin vipin.

Luontoisedut ovat Amerikassakin veronalaista tuloa, josta koituvat verot maksaa normaalitapauksessa edunsaaja itse. Ylimmän johdon kohdalla on kuitenkin toisin. Esimerkkitapauksessa veroja ei maksa Nardelli itse vaan Home Depot.
Se siis maksaa luontaisetujen veron, mikä tietenkin on jälleen veronalaista tuloa Nardellille. Tästäkin koituvan, alkuperäistä pienemmän veroseuraamuksen maksaa jälleen Home Depot.
Näin tehdään kerran toisensa jälkeen, kunnes maksettava vero on supistunut nollaan tai lähelle sitä. Siinä vaiheessa Nardellin luontoisedut ovat maksaneet hänen työnantajalleen 3,3 miljoonaa dollaria.
WSJ laskee esimerkkitapauksen. Jos johtajan luontaisetujen arvo on miljoona dollaria, henkilökohtainen veroprosentti 45, ja firma maksaa hänen luontaiseduistaan koituvat verot ketjun loppuun saakka, loppulasku firmalle nousee 1,82 miljoonaan dollariin.

Nardellilla saattaisi olla joitakin mahdollisuuksia maksaa alkuperäinen luontaisedun vero itsekin.
The New York Timesin kokoamien tietojen mukaan hänen kokonaiskompensaationsa oli viime vuonna yli 35 miljoonaa dollaria. Hän sai kahden miljoonan dollarin peruspalkkansa lisäksi 5,75 miljoonan bonuksen, 6,6 miljoonan dollarin arvosta optioita ja lähes 14 miljoonan dollarin arvosta yhtiönsä osakkeita.
Osakkeilla palkitsemiseenkin liittyy kuitenkin vero-ongelma. Verottaja arvottaa ne päivän kurssiin ja vaatii niiden saajaa maksamaan veroa siinä vaiheessa, kun rajoitusaika päättyy ja johtaja on vapaa myymään osakkeensa.
Vaan ei hätää, työnantaja tulee jälleen apuun. Monissa yhtiöissä myös tämä vero maksetaan edunsaajan puolesta. Coca-Colan ylimpään johtoon kuuluva Frank Harrison on WSJ:n mukaan saanut neljä miljoonaa dollaria, Ryland-rakennusyhtiön Chad Dreier 12 miljoonaa dollaria tähän tarkoitukseen.

 

[Knoukka]

Tämän päivän Hesarissa oli kaksi jo erikseen mielenkiintoista uutista- ja yhdessä vielä mielenkiintoisempaa. Lukekaa ja ihmetelkää.

Pyhäsalmella ennätystuloksen
Kuparilla tehdään nyt rutkasti rahaa

PYHÄSALMI. Metallien maailmanmarkkinahintojen raju nousu johti Suomen suurimman maanalaisen kaivoksen historiansa suurimpaan voittoon. Kupari-, sinkki- ja rikkirikastetta on louhittu Pyhäsalmen uumenista jo 43 vuotta.
Kaivoksen viime vuoden liikevaihto oli noin 130 miljoonaa euroa ja tulos lähes 40 miljoonaa euroa. Toissavuonna 21 miljoonan euron tulos syntyi noin 70 miljoonan euron liikevaihdolla.
Kaivos työllistää 214 työntekijää.
jää
Kaivoksen omistaa kanadalainen pörssiyhtiö Inmet Mining Corporation, jolle Outokumpu myi kaivoksen kolme vuotta sitten. Kaivos on osoittautunut kanadalaisille kultamunaksi. Kaivoksen malmivarat riittävät ainakin vuoteen 2016 saakka.
"Kuparin hinnannousu on jatkunut hurjana. Minun työhistoriani aikana kuparin hinta ei ole kertaakaan ylittänyt joulukuun lopun hintaa 4 584 dollaria tonnilta. Nousu selittyy Kiinan metallituotteiden ja raaka-aineiden rajulla kysynnällä", Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Teuvo Jurvansuu kertoo. Hän on ollut alalla 30 vuotta.

Toronton pörssissä Inmet Miningin kurssi nousi puolessa vuodessa 15 dollarista 29 dollariin. Yhtiöllä on kaivoksia myös Kanadassa, Turkissa ja Uudessa Gineassa.
"Yhtiön omistajat ovat pienosakkaita, joista suurin, Kanadan opettajien eläkesäätiö, myi 20 prosentin osuutensa kurssin noustua", Jurvansuu sanoo.
"Inmetin toimitusjohtaja Jochen Tilk on ollut tosi tyytyväinen kaivokseen, sillä näillä hinnoilla Outokummulle maksettu kauppasuma tuli jo kuoletettua", Jurvansuu kertoo.

Pyhäsalmen kaivos tuotti viime vuonna rikkirikastetta 600 000 tonnia, kuparirikastetta 50 000 tonnia ja sinkkirikastetta 70 000 tonnia. Rikkirikaste kuljetetaan Siilinjärvelle Kemiran Grow Hown lannoitetehtaalle. Kuparirikaste matkaa Harjavaltaan ja sinkkirikaste Kokkolaan.
Pyhäsalmen kaivoskaupan jälkeen Outokumpu myi Kokkolan sinkkisulaton, Harjavallan kuparisulaton ja Porin elektrolyysin ruotsalaiselle Bolidenille.

Harjavallan sulatto on nyt voinut nostaa roimasti kuparituotteidensa hintoja. Samalla Boliden on päättänyt laajentaa sulattoa.
Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa (sd) arvosteli jo kaksi vuotta sitten Outokumpua kupariliiketoimintansa myynnistä. Hän on edelleen kansallisomaisuuden myynnistä samaa mieltä.
"Kuparille ei ole keksitty korvaavaa tuotetta, joten sen kysyntä kasvaa. Outokumpu teki virhearvion kun se luopui kuparista ja keskittyi teräkseen", Vuorenmaa huomauttaa.
"Onneksi ostaja oli Boliden, joka sijoittaa kuparilla tekemänsä rahat Harjavallan laajentamiseen, sillä yhtiössä uskotaan suomalaiseen osaamiseen", Vuorenmaa lisää.

Maailmalla on Vuorenmaan mukaan useita esimerkkejä hyvin pärjäävistä monialayhtiöistä, kuten YIT.
Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen ei kadu kupariliiketoiminnan myyntiä.
"Haluamme olla maailman paras ruostumattoman teräksen valmistaja ja kuparista luopuminen liittyi tähän suunnitelmaan", Rantanen sanoo.
Yhtiö on panostanut valtavia summia Tornion terästehtaaseen eivätkä rahkeet olisi Rantasen mukaan riittäneet monialayhtiönä. Hän uskoo, että Outokumpu selviää teräskysynnän notkahduksesta.

Outokummun työntekijämäärää vähennetään lähes 800 henkilöllä vuoden loppuun mennessä.
Vähennyksistä 477 toteutetaan irtisanomisina, kerrottiin Outokummusta keskiviikkona syyskuussa aloitettujen yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä.
Vähennykset koskevat kaikkia ruostumattoman teräksen liiketoimintayksiköitä, konsernijohtoa ja konsernipalveluja.

Henkilöstön määrän vähennys on henkilöstöjohtaja Timo Vuorion mukaan Suomessa 314 työntekijää, Ruotsissa 349 työntekijää ja muissa maissa 133 työntekijää.
Henkilöstövähennykset ja muut toimet vähentävät kiinteitä kustannuksia noin 100 miljoonalla eurolla.

Säästöohjelmalla pienennetään konsernin kiinteitä kustannuksia noin 10 prosenttia.
Säästöistä puolet tulee Vuorion mukaan muista kuin henkilöstökustannuksista. Ohjelmasta syntyvät kertaluonteiset 30 miljoonan euron kustannukset kirjataan viime vuoden viimeisen neljänneksen tulokseen.

Tornion tehtaalla vähennetään työntekijöitä 192, OSTP-yksikössä Sorsakosken tehtaan sulkeminen mukaan lukien 63 ja konsernijohdossa ja palveluissa Suomessa 58.
Ruotsissa Avestan henkilöstön vähennys on 130 työntekijää, OSTP Ruotsin 90 työntekijää, Degerforsin 61 työntekijää ja Thin Strip-yksikön 36 työntekijää.

 

[Balthazar]

Aika kiinnostavasti on Outukumpu Oyj:ssä kieltämättä tulkittu markkinoiden kehitystä. Kiinahan on lisännyt rajusti teräksentuotantoaan, kun taas merkittäviä kupariesiintymiä siellä ei tietääkseni ole.

 

[Knoukka]

Fortum takoi monopoliasemassaan miljardituloksen. Tulos yli kolmannes yrityksen liikevaihdosta ja nyt ei ole kyse mistään kilpailu- tai innovaatioyrityksestä. Se on kuluttaja, joka maksaa nyt itsensä kipeäksi energiasta, kärsii jakeluongelmista ja samaan aikaan Fortum jakaa osinkoa kaksi kolmasosaa tuloksesta. Optioista puhumattakaan... :thumbdown

Törkeää tulonsiirtoa. Ei mitään oikeudenmukaisuutta.


Liikevaihto: 3 877 (3 835 vuonna 2004)

Liiketulos: 1 347 (1 195)

Tulos rahoituserien jälkeen: 1 267 (962)

Tulos/osake: 1,55 euroa (1,48)

Osinko/osake: 1,12 euroa (0,58 )

 

[Laareni120]

no ainahan meitä suomalaisia kusetetaan...

 

[mn97]

On kyllä mielenkiintoista, että jaskan mukaan pohjoismainen veropolitiikka ja tulonjakomalli on täysin mahdoton muuttuvassa maailmassa. Kertoisitko kuitenkin syyn, että moniin valtioihin (valtioihin, jotka ovat menneet äärimmäisyyksiin globalisaation viitoittamalla tiellä) nähden pohjoismaiden infrasktruktuuri on toimivaa, yritykset ovat erittäin kilpailukykyisiä ja slummeja ei ole. Koulutusjärjestelmä takaa omalta osaltaan tasa-arvon ihmisille, köyhilläkin on mahdollisuus menestyä, ja terveydenhuolto, vaikka vanhojen ihmisten osalta onkin hieman kuralla, on taattu kansalle paljon paremmin kuin esim. Yhdysvalloissa. Saavutettiinko tämä elintaso palkkoja alentamalla ja työläisten oikeuksia polkemalla?

Onko tämä kaikki harhaa, josta on pakko päästä eroon mahdollisimman pian. Parempi keskittää yhteiskunnan varallisuus muutamalle yritykselle ja käskeä muiden menemään vittuun inisemästä.

Ruotsissa ja muualla pohjoismaissa sentään uskotaan hyväksi havaittuun yhteiskuntajärjestelmään. Mutta ei Suomessa. Ei, täällä kadehditaan köyhiä ihmisiä ja heikommin kehittyneitä maita. Kuten jaska Viron ihanaa valtiota, jossa tasaverotus "varmistaa" tasa-arvon. Mutta mikä olikaan kasvuprosentti?

Olen samaa mieltä, suomalaisia kuseteaan.

Kusettajien pääarkkitehteja ovat kuitenkin mielestäni äärivasemmisto SAK, SDP kumppaneineen. Ne pukeutuvat mukamas köyhien asialle, mutta mitkään teot eivät tähän viittaa. Täytyy muistaa, että juuri vasemmisto on tätä maata hallinnut ja tämä sinun mainostamasi trendi on juuri kasvanut VASEMMISTON valtakauden aikana. Halonenkin oli allekirjoittamssa itse varallisuusveron poistoa, vaikka oli sitä itse mukamas vastustanut.

Niinpä...täällä haukututaan Amerikkaa jne. jne, mutta samaan aikaan mm. mrs. presidentillä on hyvä suhteet jonnekin Chileen tai Tansaniaan Venäjästä puhumattakaan. Näille annetaan kehitysapua, mutta Suomen köyhät eivät kiinnosta. Oletko tietoinen, että Halonen kumppaneineen on ollut rahoittamassa Venäjän joitain infastruktuurihankkeita.

Vaikka pohjoismainen yhteiskuntamalli on ollut ihan toimiva, ei voida taata, että se on sitä tulevaisuudessa. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa on paljon ns. työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä /eläkeläiset/opiskelijat/työttömät, joista aiheutuu paljon kustannuksia, mitkä näkyvät myös suoraan työssäolevien työnraskautena.

Jos näitä panostuksia suunnattaisiin enemmän Suomen rajojen sisälle ja ajettaisiin Niinistön sanoin ajamaan suomalaisten asiaa, eikä syleillä joka puolelle, asiat voisivat olla paremmin.

 

[Archie]

Oletko tietoinen, että Halonen kumppaneineen on ollut rahoittamassa Venäjän joitain infastruktuurihankkeita.

Onkos siinä jotain outoa?! Esimerkiksi Pietarin vedenpuhdistamo on osin suomalaisten rahoittama. Idea on siinä, että suomelle on hyötyä siitä, että Pietarin paskavedet eivät saastuta itä-merta. Samoin suomalaisten kannattaa rahoittaa rajan pinnassa olevien ydinvoimaloiden turvallisuutta, ihan oman edun vuoksi. Toki voidaan sanoa, että rahoittakoot venäläiset itse. No tekevätkö sen ja onko meillä varaa laskea sen varaan että tekevät?

 

[Knoukka]

Helsingin Sanomien Taloussivujen Näkökulma tänään:

Johtajat kärsivät Fortumin osingoista


Valtionyhtiö Fortumin johtajat ovat tänä keväänä omituisessa tilanteessa. Heiltä häviää viimeinenkin kannustin jakaa yhtiön tulosta osinkoina omistajille.
Outo tilanne johtuu Fortumin kohutusta optiojärjestelmästä: tämän kevään jälkeen optioiden merkintähinta ei enää voi alentua, vaikka Fortum jakaisi miten paljon osinkoja tahansa. Näin käy, kun optioiden merkintähinta on alentunut 3,4 euroon eli osakkeen nimellisarvoon.
Tähän saakka optiojärjestelmä on kannustanut Fortumin johtajia osingonjakoon, sillä johtaja on saanut joka kevät osingon suuruisen alennuksen option merkintähinnasta.
Pian johtajat päin vastoin kärsivät osinkojen jakamisesta. Irtoava osinko laskee yhtiön kurssia, ja johtaja saa optiostaan huonomman hinnan.

Sattumaa tai ei, mutta ajankohta osuu yksiin jättimäisen osakkeiden takaisinosto-ohjelman kanssa. Fortumin hallitus esittää, että huominen yhtiökokous antaisi hallitukselle valtuudet ostaa kolmen vuoden aikana omia osakkeita pois markkinoilta miljardin euron arvosta. Ensimmäiselle vuodelle valtuuksia pyydetään 500 miljoonalle.
Mielenkiintoiseksi asian tekee juuri se, että Fortumin johto kärsii osingonjaosta, mutta osakkeiden takaisinostosta se hyötyy. Osakkeiden takaisinostot yleensä nostavat osakkeen kurssia. Se taas kasvattaa Fortumin johtajien optiovoittoja.
Luultavasti Fortumin hallitus on tehnyt osakkeiden takaisinostoesityksensä vilpittömin mielin. Pääasia on keventää Fortumin ylisuurta kassaa, jotta oman yhtiön pääoman tuottoluvut saataisiin ylös.

Kuluva kevät paljastaa kuitenkin jälleen yhden uuden heikkouden Fortumin kannustinjärjestelmistä: osinkojen jakaminen ja omien osakkeiden ostaminen eivät enää ole tasaveroisia vaihtoehtoja yritysjohdon näkökulmasta.
Osakkeiden takaisinostot ja osingonjako ovat kuitenkin vaihtoehtoisia tapoja jakaa yhtiön voittoja omistajille eli ne vaikuttavat toistensa suuruuteen.
Fortumin johto ajaa varmasti tulevaisuudessakin entistä suurempia osakkeiden takaisinosto-ohjelmia, sillä osinkojen jakamisesta he eivät hyödy. Samalla valtio eli veronmaksajat keräävät tavallista laihemmat osingot Fortumista.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisella on huomenna edessään kimurantti päätös. Hän käytännössä päättää, meneekö Fortumin hallituksen esitys läpi.

 

[jaska]

Suosittelen lukemaan (linkki rikottu, kannattaa korjata)

Kun teollisuus tekee suuria sijoittautumispäätöksiä, on takana teollinen logiikka ja eloonjääminen – ei ainoastaan ahneus.

Ehkäpä Suomessa pitäisi vielä nykyistä tarkemmin tutkia, mitä yritysjohtajat täällä arvostavat. .... jolloin kiinalaiset vuorostaan investoivat Suomeen.