Ajellessani maastopyörälenkkiä Iidesrannassa satuin huomaamaan erään roska-astian vieressä ryppyisen paperinivaskan, jonka silti tunnistin kaukaa MM-rallin aikatauluksi. Kyseessähän oli Tampereen UA:n esitys saada talvinen MM-ralli järjestettäväkseen, mutta ilmeisesti tällä kertaa ei onnistanut, kun suunnitelma joutui roskikseen, mutta onneksi voin sen nyt julkaista täällä iloksenne!*
Kilpailun nimeksi on annettu
Frozen Lake City Rally 2021. Kilpailukeskuksena toimii Tampereen Messu- ja urheilukeskus, tutummin Pirkkahalli. Torstain shakedown kurvaillaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman eteläpuolella
Säijässä. Se tarjoilee nopeita yksityisteitä ja ahtaita risteyksiä. Pätkän pituus on muuten 5,55 km, sattumaako?
Torstai-illan ohjelmaa ei pidetä pandemiarajoitteiden takia todennäköisenä. Siltä varalta että tilanne yllättäen hellittää, on suunniteltu lähtölavan olevan juhlallisesti Keskustorin Viistokadulla, jossa tämän harvinaisen kerran ajettaisiin yksityisautoilla.
Heti perään kurvailtaisiin yleisöpätkä rallin nimen mukaisesti pyhäjärven jäällä**
Rosendahlin rannassa. Kolmen kilometrin pätkä starttaisi Varalan urheiluopistolta, kiertäisi Pyynikinsaaret ja nousisi maihin Pyynikin uimarannasta.
Perjantai on kilometreiltään rallin pisin päivä, ja suunta on kohti pohjoista.
Viitapohja alkaa tutusta paikasta, mutta jo kolmen kilometrin jälkeen kääntyy vaihtelevan mutkaisille metsäautoteille kohti Pukalan metsiä. Lopulta päädytään tehdastallien testeissä usein käytetylle Juurakon tielle, jolla vauhtia ja hyppyjä riittää kapeudesta huolimatta.
Kisan pisin ja ehkä vaikein erikoiskoe on komealta kalskahtava 35-kilometrinen
Lauttakulma - Rutajärvi, joka nimensä mukaisesti yhdistää nämä kaksi hyvinkin eri tyylistä legendaarista erikoiskoetta. Lisäksi alkupuolella on lenkki pienempiä yksityisteitä, joita on ajettu kyläkisoissa ja testeissä, muttei MM-rallissa. Rutajärven reitille taas liitytään niin pienen tien kautta, ettei niitä kesällä ajettaisi missään rallissa. Paikalliset huoltoasemayrittäjät tarjosivat sievoisen summan rahaa saadakseen pätkän nimeksi “St1:n Sähäkkä”, mutta ratamestari pysyi lujana.
Siikalahti on tuttu nimi Suurajoista, mutta ei tässä muodossa - alku nyt nimittäin kaksi kilometriä pätkän keskellä ajetaan järven jäällä**! Reitti aurataan kiertelemään saarien rantoja pitkin, joten ihan täysiä ei jäälläkään pääse posottamaan. Myös alkuosa lähellä Jäminkipohjan kylää on uutta, sillä normaalisti tie päättyisi umpikujaan.
Pengonpohja olisi uusi erikoiskoe kaikille MM-sarjan kuskeille, mutta nyt siihenkin on lisätty uusia osuuksia. Alussa ajetaan Länsi-Teiskon kylältä nopeaa vuoristorataa kunnes käännytään klassiselle Pengonpohjan osuudelle, jossa vuoristoratamaisuus nousee toiseen potenssiin. Siitä missä normaalisti tultaisiin maaliin, käännytäänkin oikealle kapeille pikkuteille, joita ei kesärallien reiteillä nähtäisi.
Iltapäivän lenkillä Siikalahti ohitetaan. Sen sijaan illan päätteeksi käydään kurvailemassa lyhyt pätkä
Pinsiössä, jonka kapeat yksityistiet ovat mutkikkaita ja vauhdikkaita. Risteyksiä on sekä etu- että takaviistoja, mutta lopullisen kulman määrää lumitilanne sekä auraaja!
Lauantaina ajetaan Tampereen eteläpuolella. Päivä on kestoltaan pidempi kuin perjantai, vaikka erikoiskilometrejä tuleekin vähemmän. Aamun pitkän siirtymän jälkeen startataan
Rämsänkulman erikoiskokeelle. Tiestöhän on tuttua Suurajoista myös Välkkilänä ja Hankirallista Suolahtena. Nyt reitille on lisätty aiemmin ajamatonta pikkutietä, mutta ne vuoden 1986 Suurajojen videoista tutut näyttävät peltomutkat ovat mukana.
Pohjastenkulma koostuu suurimmaksi osaksi Vahosen erikoiskokeen mutkaisesta loppuosasta. Alkuun on kuitenkin lisätty pieniä maatilan huoltoteitä sekä muutaman sadan metrin osuus aurattuna pellolle!
Lauantain pisin ja koko kisan toiseksi pisin erikoiskoe on
Ekojärvi - Latomaa. Jälleen ratamestari on yhdistänyt kaksi vanhaa erikoiskoetta yhteen. Lisäksi pätkän aluksi ajetaan Kaltsilan rallisprint-radan läpi. Jälleen kerran mutkia ja rytminvaihdoksia riittää koko 33 kilometrin matkalle!
Aamulenkin päätteeksi ja iltalenkin alkajaisiksi ajetaan
Savo, jonka alkuun on lisätty muutama kilometri mutkaista mökkitietä. Tämä erikoiskoe myös televisioidaan, ja loppuosuuden kamerapaikat voidaankin ottaa suoraan vuoden 1992 YLEn lähetyksestä. Valitettavasti Timo Mäkistä ei saada enää kommentaattoriksi, mutta tiettävästi neuvottelut Harri Pöntisen kanssa ovat käynnissä.
Sunnuntaina on ohjelmassa enää kolme erikoiskoetta, mutta silti vielä paljon avaimia ratkaisuun. Aamun alkajaisiksi ajetaan kertaalleen
Uskila, josta on napsaistu vauhdikkain loppuosa pois ja korvattu se kolmella haastavalla pienen tien osuudella. Tällä erikoiskokeella rytmi vaihtuu äärilaidasta toiseen monta kertaa, eikä keskivauhtista “tolkun tietä” ole juuri laisinkaan.
Rallin päättää
Lastunen, jossa jatketaan edellisen EK:n tyylisesti todella ison ja todella pienen tien vuorottelulla. Ratamestarin suositus katselijoille - mikäli pandemia suo - on Sarvikkaan ysikymppimutkissa pätkän lopulla. Risteyksiäkin on monta, joista viimeinen on koko kisan ainoa asvalttipintainen osuus.
Lastusen maalista päästään suoraan Ideaparkkiin, jossa vietetään aluksi kokoomatauko, jonka aikana kuljettajat voivat tutkia kauppojen valikoimia (kunhan muistavat, ettei kilpailun aikana autoon saa ottaa “ulkopuolista apua”) ja sitten power stage -vedon jälkeen ruiskutetaan shampanjat.
Koko kisan erikoiskokeiden pituus on 336.18 kilometriä, mikä vastaa 27,82 % koko reitistä.
PDF-muodossa täydellinen aikataulu välitankkauksineen ja kokoomataukoineen
Kartta
*=oikeasti siis keksin kaiken omasta päästäni, Tampereen UA:lla ei ole oikeasti mitään tekemistä tämän suunnitelman kanssa
**=ratamestari huomauttaa, ettei ole tehnyt minkäänlaisia tutkimuksia jään kestävyydestä seudun järvillä helmikuun aikaan.