Hyi hel-vet-ti :yuck: :yuck::yuck::yuck:
Olettaen, että tuo on sitä miltä näyttää (pinaattikeittoa), liittyy tuohon erittäin vahva lapsuudentrauma. Leikkikoulussa oli tota mun inhokkiakin ihan liian usein ja siellä oli pakko ainakin maistaa tarjottua ruokaa. Mua oksetutti jo pelkkä haju (lue: löyhkä) siinä määrin, että en voinut edes kuvitella tunkevani tuota suuhuni. Keksin sitten, että kun lusikalla sopivasti sottaa lautasen reunaa, niin näyttää siltä, kuin lautasella olis ollu alunperin enemmän keittoa kuin siellä todellisuudessa oli, meni läpi
Tuon jälkeen en ole pinaattikeittoa (ainakaan tuossa muodossa) syönyt enkä todennäköisesti tule koskaan syömäänkään :nope:
Lähes samaan kastiin menee pinaattimuhennos, joka on täälläpäin varsin suosittua sapuskaa ja syödään perinteisesti keitettyjen perunoiden ja paistetun munan kylkiäisenä. Sitä pystyn kyllä nippanappa syömään, mutta jos ei ihan pakko ole, niin jätän kyllä väliin. Valitettavasti tuo on vaimon lempisapuskoita, mutta sen verran on vaimo armelias, että hyväksyy, että minä syön pinaattimuhennospäivänä jotain muuta :frank:
Kokonaisia pinaatinlehtiä vastaan mulla ei ole mitään, niitä kyllä saa tunkea sapuskaan.
EDIT: jaahas, nyt kun luin muidenkin kommentit, niin ilokseni huomaan, etten ole ainoa.