Tähtien Kisan, Solariumin, Masan, Punaisen Vitosen ja Keken huippukausi= Vuosi 1985

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Kuitenkin vuoden 1985 Etelä-Afrikan kilpailun ajamisen osalta oltiin varmoja, mutta vuoden 1986 tai 1987 ajamisesta vastoin hieman aiemmin varmistettua sopimusta ei enää oltu varmoja. FISA ja FOCA saivat tahtonsa läpi vuoden 1985 kohdalta, mutta ennen pitkää selväksi kävi asioiden muuttuminen ja kun maan muutkin piilossa olleet levottomuudet olivat pääsemässä pintaan niin lajia ei haluttu enää riskeerata kunnes alueelle ja koko maahan palaaminen olisi turvallisempaa.

Siten ne alkoivat näyttää vihreää valoa muun muassa Unkarille, Meksikolle ja Japanille jotka olivat tuomassa Hungaroringin, Mexico Cityn ja Suzukan radan katsottaviksi formulayleisölle.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Suomessa Etelä-Afrikan kilpailun kohu oli jälleen herännyt uudelleen syyskuun lopussa ja lokakuun alussa 1985 vain sittemmin laantuakseen kun Etelä-Afrikan kuultiin olleen erotettu lähtökohtaisesti vuodesta 1986 eteenpäin FIA:sta. Toisaalta taas lehdistössä Kyalamin radalla ajettu Etelä-Afrikan Grand Prix 1985 oli ensimmäinen kilpailu hyvin pitkään aikaan Suomessa joissakin lehdissä josta ei kirjoitettu mitään.

Sitä ennen melko lailla erittäin vähän tai ei lainkaan raportoitu kilpailu oli ollut vuonna 1979 aivan kauden päätöskilpailu eli Yhdysvalloissa ajettu Watkins Glenin kilpailu jonka tulokset olivat kilpailupäivän osalta hyvin suurilta osin jätetty uutisoimatta tai sen kilpailun uutisointi lehdistössä oli tapahtunut lukuisia päiviä tai jopa viikkoja myöhässä. Tietenkin muutamassa lehdessä Watkins Gleninkin tapahtumat vuonna 1979 oli uutisoitu ihan sellaisenaankin kun mitä taas ei Kyalamin 1985 poliittisista syistä tai autourheilun vastaisesti kehdattu tehdä. Kilpailun ajaminen lauantaina oli myös arvuuttelun aihe siitä, että näyttäisikö Yleisradio mahdollisesti kilpailun televisiosta vai kuultaisiinko se radiosta käsin?
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Alain Prostia kehuttiin Kyalamin kilpailun aikaan vuonna 1985 maailmanmestarina jonka oli aikakin tulla nimenomaan maailmanmestariksi niin monen epäonnisen vuoden jälkeen. Toisaalta Prostia tragikoomisesti haukuttiin omassa kotimaassaan eli Ranskassa siitä, että hän meni jopa mestaruuden varmistumisesta huolimatta ajamaan Kyalamiin.

Mikäli mestaruustilanne olisi ollut vielä auki niin Prostin tilanteen olisi vielä ymmärtänyt, mutta kun ei enää ollut niin jossain määrin sitä Prostin ajamista Etelä-Afrikassa ei tunnuttu Ranskassa ymmärtävän. Prost itse selitti, että ajaminen Kyalamissa ei ollut oikein. Se kuitenkin oli hänen työtään ja koska talli edelleenkin sinne meni niin myös hänkin meni sinne.

Vuoden 1985 Etelä-Afrikan Grand Prixin pitoaikaan vielä useita muita sijoja oli varmistamatta ja tallienkin mestaruus avoimena. Lisäksi vuoden 1986 tallipaikat olivat edelleen auki. Kuumimpien huhujen mukaan Lotus ja Ferrari olivat jopa suunnittelemassa IndyCariin loikkausta tai ainakin sinne perustettavien tallien ajattamista.

Ferrarilla nähtiin syyskuussa ja lokakuussa itse Bobby Rahal ja Rahal oli aina Patrick Tambayn vuoden 1986 sopimuksen varmistumiseen asti ollut ehdolla myös Team Haasille Alan Jonesin tallikaveriksi sillä Rahalia kiinnosti F1 tiettyyn rajaan asti myöskin. Ja olihan Rahal ajanut vuonna 1978 Wolfilla F1:ssäkin.

Andrea de Cesaris vuorostaan oli joutunut Monzasta eteenpäin olemaan koko loppukauden 1985 ajamatta missään tallissa saatuaan Ligierin erittäin riitaisat palkka-asiansa hoidettua ja alkoi hakea vuoden 1986 tallipaikkoja kuumeisesti.

Lisäksi de Cesaris ei pitänyt aivan täysin mahdottomana jopa loikkausta IndyCariin vuodeksi 1986 joskin äärimmäisen epätodennäköisenä hän piti sitä koska F1 oli hänen lajinsa ja hän halusi ennen pitkää voittaa siinä.

Tolemanilla vuorostaan kävi vierailemassa lokakuun 1985 aikana kokonainen maksutestaajien armeija vuoden 1986 tallipaikkoja varten näyttöajoissa ja 13.10.1985 oli ennen Kyalamia pidetty kauden viimeinen Suurtesti jonka jälkeen ei enää ajettaisi vuonna 1985 testejä ennen vuoden 1985-1986 Talvikauden alkua. Siten yleinen järkevyys kilpailun ajamisen suhteen oli voittanut ja kilpailu aiottiin ajaa melko lailla normaaleissa puitteissa vaikka neljä tallia oli poissa.

Philippe Streiff ajoi Tyrrelliä tilapäisesti koska Ken Tyrrell ei halunnut ajattaa Ivan Capellia Brands Hatchin epäonnistumisen takia. Lisäksi uudelleenryhmittyvän RAM:n ja sen loppuvuoden 1985 sopimuksesta vapautetut kuljettajat Philippe Alliot tai Kenny Acheson eivät tietenkään paikkaa saaneet mistään tallista ja Patrick Tambaylle ei Team Haas ehtinyt rakentaa toista autoa. Derek Warwick ei myöskään saanut ajaa Tyrrelliä tai Lotusta koska ne eivät muutenkaan halunneet ottaa kolmatta autoa tai kuljettajaa mukaan kilpailuun.

Zakspeed-talli oli jo kautensa 1985 osakausiluonteisena tallina päättänyt eikä Christian Dannerilla tai loukkaantumisesta toipuvalla Jonathan Palmerilla ollut haluja mennä ajoihin loppuvuonna 1985. Mahdollisesti he ajaisivat Zakspeedilla vuonna 1986.

Kisasponsoreista Marlboro, Barclay ja Beatrice poistivat kirjalliset mainostekstinsä autoista joskin sekin oli melko puolivillaista toimintaa autojen muutoin jäädessä samanlaisiksi kuin normaalisti ja Marlboro jätti nk. Natsamerkkinsä autoihin silti. Lisäksi räikeimmät radanvarsimainokset toki poistettiin, mutta siltikin varsin monessa radanvarsimainoksessa nähtiin paheellisia tuotemerkkejä.:eek:

Ajaja-asioista puhuen vielä Niki Laudalle Bernie Ecclestone yritti tarjota ensimmäistä kertaa huikeaa 5,5 miljoonan dollarin vuosipalkkaa ja summa alkoi tästä eteenpäin nousta 7 miljoonaan dollariin ja lopulta aina 10 miljoonaan dollariin asti. Tarkoitus oli saada Lauda vielä perumaan lopettamispäätöksensä ja ajamaan vielä ainakin vuosi 1986 Brabhamilla.

Mahdollisesti jopa vielä vuosi 1987 joskin Laudaa kiinnosti korkeintaan ajaa enää vuonna 1986 muutenkin. Tosin silloin hän olisi halunnut ajaa sen McLarenilla mikä tietenkään ei enää ollut mahdollista. Lauda tuntui harkitsevan asiaa ankarasti.

Philippe Streiffin osalta taas Renault teki tarjouksen Ken Tyrrelille ja yksi syy Streiffin mahdolliselle pääsylle talliin olisivat alennetut ja ehkä jopa ilmaiset Renaultin moottorilaskut sillä talli oli sopimuksensa mukaisesti vuosina 1986 ja 1987 myös Renaultin asiakas.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Niki Laudalla oli mielenkiintoinen paikka muutenkin sillä hän ei voinut enää päästä Jackie Stewartin Grand Prix-voittojen ennätystä rikkomaan. Korkeintaan hän pääsisi enää tasoihin voittamalla Etelä-Afrikassa ja Australian uudella radalla Adelaidessa tasoihin. Ellei hän tietenkin sitten pyörtäisi lopettamispäätöstään ja ajaisi vielä yhtä kautta eli vuotta 1986. Kyalamiin ennakolta lähdettiin siitä, että Brabham voittaisi kilpailussa jopa ylivoimaisesti ja tämä kilpailu oli aivan kauden avauskilpailun Rio de Janeiron ohella Brabhamin ja Pirellin suosikkikilpailuksi oletettu kilpailu.

Toisaalta loppuvuodesta 1985 Brabham oli muutenkin nostanut tasoaan Pirellin renkaiden kanssa ja lisäksi Nelson Piquet oli jo aiemmin voittanut vuonna 1985 Ranskan Grand Prixin Paul Ricardin radalla. Silloinkin tosin erittäin kuumissa olosuhteissa mitkä olivat Pirellin renkaille suotuisia. McLaren, Ferrari, Lotus ja Williams olivat kuitenkin tämän tavoitteen esteenä ja lisäksi McLaren, Ferrari ja Lotus taistelivat vielä tallikilvan mestaruudesta keskenään.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Lopulta kaiken jälkeen Kyalamissa torstaina oli ennen Vapaata Harjoitusta paikalla kaikkiaan 21 kuljettajaa kun Zakspeedia, RAM:ää, Ligieriä tai Renaultia ei laskettu mukaan.

Ihailtavan sinnikkäästi pieni Minardi-talli ja myöskin vain hieman tätäkin tallia taloudellisesti paremmin pärjäävä Osella-talli tulivat paikan päälle Kyalamiin vaikka varsinkin Minardi olisi voinut jättää kisan talousvaikeuksista johtuen väliin kuten myös periaatteessa Osellakin.

Molemmat olivat käyttäneet kaikki vuoden 1985 voimavaransa käytännössä kokonaan jo pitkä aika sitten. Ne kuitenkin halusivat silti pysyä lajissa mukana ja ne noudattivat sopimuksia.

Virallisessa Harjoituksessa alkoikin sitten tositoimet melko lailla rauhallisen Vapaan Harjoituksen jälkeen. Luonnollisesti 21 kuljettajan lähtöruudukossa jokainen kuljettaja oli pääsemässä kilpailuun mikäli vain sai jonkinlaisen aikakierroksen aikaan radalla ja se pysyisi sääntöjen mukaisessa 110 % rajan sisässä.

Tosin Kyalamin tuomaristolla ei ollut mitenkään erityinen halu noudattaa tulevana viikonloppuna kilpailun osalta tuota lakia ellei jotakin aivan naurettavaa tai selvästi hengenvaarallisen hidasta ajamista radalla nähtäisi. Nigel Mansell tuntui olevan kuin uusi mies radalla karistettuaan viimein voitottomuuden taakan hartioistaan.

Välittömästi hän ajoi tallikaverinsa Keke Rosbergin jälkeen itselleen alustavan toisen sijan, ajan 1.03.188 tauluun ja oli alustavasti perjantaille eturivissä. Rosbergin alustava paalupaikka-aika 1.03.073 oli huikean nopea aika. Välittömästi näin nopea kierrosaika herätti levottomuutta.

Mennäänkö perjantaina alle minuutin rajan?

Sääntöjen mukaan vuonna 1985 mikään F1-auto ei saanut ajaa millään radalla alle minuuttiin menevää aikaa kestoltaan ja mikäli niin tapahtui niin rata oli F1:lle liian lyhyt.

Vuonna 1974 Dijon-Prenoisissa oli ajettu alle minuuttiin ja sen jälkeen olivat tulleet radan pituutta säätelevät säännöt voimaan ja mikäli muutenkin erittäin epätodennäköistä Etelä-Afrikan Grand Prixiä vuonna 1986 tai 1987 enää ajettaisiin niin ei välttämättä enää ajettaisi 4,104 kilometriä pitkällä perinteisellä Kyalamin radalla vaan rataan tulisi väistämättä pidennystä tai ainakin selviä hidastuksia shikaanien muodossa.

Nelson Piquet oli kolmas ajalla 1.03.844, Ayrton Senna oli neljäs ajalla 1.04.517, Elio de Angelis oli viides ajalla 1.04.611, Thierry Boutsen oli kuudes ajalla 1.05.079, Michele Alboreto oli seitsemäs ajalla 1.05.268, Niki Lauda oli kahdeksas ajalla 1.05.357, Stefan Johansson oli yhdeksäs ajalla 1.05.406 ja Marc Surer oli kymmenes ajalla 1.05.411.

Alain Prost oli 11:sta ajalla 1.05.757, Teo Fabi oli 12:sta ajalla 1.06.083, Riccardo Patrese oli 13:sta ajalla 1.06.386, Gerhard Berger oli 14:sta ajalla 1.06.546, Martin Brundle oli 15:sta ajalla 1.06.709, Alan Jones oli 16:sta ajalla 1.07.144, Eddie Cheever oli 17:sta ajalla 1.07.159 ja Piercarlo Ghinzani oli 18:sta ajalla 1.07.800 tasan.

Viimeiset kolme sijaa sijoituksilla 19, 20 ja 21 menivät Philippe Streiffille, Huub Rothengatterille ja Pierluigi Martinille ajoilla 1.07.935, 1.09.904 ja 1.10.025.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Nigel Mansell sai perjantaina Virallisten Harjoitusten päätteeksi itselleen paalupaikan toista kertaa urallaan kaikkiaan ja hän oli hyvin vahva kuljettaja voittamaan kilpailun. Nelson Piquet olisi saanut paalupaikan mikäli se olisi ollut uskomattomasta BMW:n suoranopeudesta kiinni ja Keke Rosberg ja Ayrton Senna täydensivät toisen rivin. Virallinen Harjoitus oli kärjen osalta hyvin tasainen sillä vain 0,459 sekuntia erotti kärkinelikon toisistaan. Sittemmin ero muihin olikin jo reilusti suurempi tai ainakin suurenemaan päin.

Marc Surer olisi voinut ajaa paremminkin, mutta pari pientä virhettä ja selvästi hitaampi mutkanopeus pudotti hänet ensin paalupaikasta puolen sekunnin päähän, sitten sekunnin ja lopulta 1,722 sekunnin päähän paalupaikasta. Mikäli suoranopeudesta se olisi ollut kiinni niin Surer olisi ottanut uransa ensimmäisen paalupaikan tai ollut toinen. Niin suuressa huippuvauhdissa Sveitsin mies tosiaan Brabhamilla oli.

Surer oli viides, Elio de Angelis kuudes, Teo Fabi seitsemäs, Niki Lauda kahdeksas, Alain Prost yhdeksäs ja Thierry Boutsen kymmenes.

Ferrarilla oli jälleen katastrofaalinen Virallinen Harjoitus eikä kisaankaan ollut mitään riemua odotettavissa. Michele Alboreto oli 15:sta ja Stefan Johansson 16:sta. Valmistajien maailmanmestaruudesta taisteleva La Famiglia aloitti oman varikkodraamansa kulisseissa ja siitä ei ollut tulla loppua oikein sitten millään.

Marco Piccinini ja hänen hovinsa syytti Harvey Posthlethwaitea ja harvinaisesti kisassa paikan päällä ollutta Mauro Forghieria kauden virheistä ja vuorostaan taas Posthlethwaite ja Forghieri syyttivät Piccininiä ja hänen hoviaan tallin koko ilmapiirin pilaamisesta.

Alan Jones oli 18:sta, mutta pahasti kuumeessa ja hänen flunssansa oli vain pahentunut ajamisesta niin torstaina kuin perjantainakin. Sid Watkins suositti vahvasti vetäytymistä kilpailusta.

Mansellin paalupaikka-aika oli 1.02.366 eli minuutin rajaa ei rikottu, mutta aikojen yleisesti parannuttua perjantaina jotakin oli tehtävä aikojen hidastamiseksi seuraavan vuoden tai sitä seuraavankin vuoden oletettua kilpailua varten mikäli Kyalamiin aiottiin muutenkaan enää palata Apartheid-kohun vuoksi.

Piquetin aika oli 1.02.490 ja hän oli toinen, Rosbergin aika oli 1.02.504 ja hän oli kolmas, Sennan aika oli 1.02.825 ja hän oli neljäs, Surerin aika oli 1.04.088 ja hän oli viides, de Angeliksen aika oli 1.04.129 ja hän oli kuudes, Fabin aika oli 1.04.215 ja hän oli seitsemäs, Laudan aika oli 1.04.283 ja hän oli kahdeksas, Prostin aika oli 1.04.376 ja hän oli yhdeksäs ja Boutsenin aika oli 1.04.518 ja hän oli kymmenes.

Gerhard Berger oli 11:sta ajalla 1.04.780, Riccardo Patrese oli 12:sta ajalla 1.04.948, Piercarlo Ghinzani oli 13:sta ajalla 1.05.114, Eddie Cheever oli 14:sta ajalla 1.05.260, Alboreto oli 15:sta torstain aikansa 1.05.268 perusteella vaikka hänen aikansa perjantaina riitti vain aikaan 1.05.757 ja sijaan 17:sta, Johansson oli 16:sta ajalla 1.05.388 ja se riitti perjantaina sijaan 15:sta vaikka kokonaisruudukossa hän oli Alboreton takana ruudussa 16:sta, Martin Brundle oli 17:sta ajalla 1.05.649 ja se aika riitti perjantaina sijaan 16:sta vaikka kokonaisruudukossa hän oli Johanssonin takana ruudussa 17:sta, Jones vetäytettiin alustavasti kilpailusta jolloin 18:sta ruutu meni hänen ja hänen aikansa 1.05.731 sijaan Philippe Streiffille ja ajalla 1.06.205 ja kolme viimeistä ruutua menivät sijoilla 19, 20 ja 21 Jonesin vetäytymisen pysyessä vielä alustavana Streiffin lisäksi sinällään Pierluigi Martinille ajalla 1.08.658 ja Huub Rothengatterille ajalla 1.09.873.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Lauantaina lopullisesti Warm-Upin aikaan ja jo muutenkin perjantaina illalla Alan Jones ilmoitti vetäytyvänsä kilpailusta kuumeeseen vedoten. Jones noudatti Sid Watkinsin suositusta pysyä poissa radoilta. Ironisesti kerrankin Team Haasin auto toimi paremmin kuin mies itse.

Mikäli jostakin ihmeen syystä Jones kuitenkin vielä olisi halunnut ajaa kilpailussa kaiken peruuttamisen jälkeenkin ja hänet olisi vielä hyväksytty mukaan niin hän olisi lähtenyt ruudusta 21, ruudukon takaa tai varikon portilta kilpailuun. Ei lähtenyt joten lopulta hieman tynkäkilpailun tuntuisessa Etelä-Afrikan Grand Prixissä 1985 ajoi vain 20 autoa kuljettajineen.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitetaan tähän sitten molempien päivien sessioiden ajat:

Kuljettaja Talli Torstai Perjantai
1 Niki Lauda McLaren-TAG 1.05.357 1.04.283
2 Alain Prost McLaren-TAG 1:05.757 1.04.376
3 Martin Brundle Tyrrell-Renault 1.06.709 1.05.649
4 Philippe Streiff Tyrrell-Renault 1.07.935 1.06.205
5 Nigel Mansell Williams-Honda 1:03.188 1.02.366
6 Keke Rosberg Williams-Honda 1.03.073 1.02.504
7 Nelson Piquet Brabham-BMW 1:03.844 1.02.490
8 Marc Surer Brabham-BMW 1.05.411 1.04.088
11 Elio de Angelis Lotus-Renault 1:04.611 1.04.129
12 Ayrton Senna Lotus-Renault 1.04.517 1.02.825
17 Gerhard Berger Arrows-BMW 1.06.546 1.04.780
18 Thierry Boutsen Arrows-BMW 1.05.079 1.04.518
19 Teo Fabi Toleman-Hart 1.06.083 1.04.215
20 Piercarlo Ghinzani Toleman-Hart 1.07.800 1.05.114
22 Riccardo Patrese Alfa Romeo 1.06.386 1.04.948
23 Eddie Cheever Alfa Romeo 1.07.159 1.05.260
24 Huub Rothengatter Osella-Alfa Romeo 1.09.904 1.09.873
27 Michele Alboreto Ferrari 1.05.268 1.05.757
28 Stefan Johansson Ferrari 1.05.406 1.05.388
29 Pierluigi Martini Minardi-Motori Moderni 1.10.025 1.08.658
33 Alan Jones Beatrice Lola-Hart 1.07.144 1.05.731 Vetäytyi kilpailusta
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitetaan sitten vielä lähtöruudukko kilpailuun:

Lähtöruudukko

Mansell Piquet
Williams FW10B Brabham BT54
1.02.366 (236,898 km/h) 1.02.490

Rosberg Senna
Williams FW10B Lotus 97T
1.02.504 1.02.825

Surer de Angelis
Brabham BT54 Lotus 97T
1.04.088 1.04.129

Fabi Lauda
Toleman TG185 McLaren MP4/2B
1.04.215 1.04.283

Prost Boutsen
McLaren MP4/2B Arrows A8
1.04.376 1.04.518

Berger Patrese
Arrows A8 Alfa Romeo 184TB
1.04.780 1.04.948

Ghinzani Cheever
Toleman TG185 Alfa Romeo 184TB
1.05.114 1.05.260

Alboreto Johansson
Ferrari 156/85 Ferrari 156/85
1.05.268 1.05.388

Brundle Streiff
Tyrrell 014 Tyrrell 014
1.05.649 1.06.205

Martini Rothengatter
Minardi M185 Osella FA1G
1.08.658 1.09.873

Vetäytyi kilpailusta

Alan Jones
Lola THL1
1.05.731

Alan Jones olisi päässyt aloittamaan kilpailun 18:sta ruudusta.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Vuoden 1985 viimeisen Etelä-Afrikan Grand Prixin rengastaktiset kuviot olivat rauhoittuneet huomattavasti ainakin sekarengastuksen osalta edelliseen vuoteen verrattuna. Alan Jonesin rengaskuviota ei varsinaisesti koskaan kerrottu julkisuuteen, mutta arvioissa Jonesin arveltiin lähtevän kisaan kaikkein kovimmilla renkailla eli AA-seoksilla tai jopa sekarengastuksella ja ilman erityistä varikkokäynnin tarvetta kilpailussa.

Kyalamiin talleilla kerrankin riitti myös kaikkein pehmeimpiä D-seoksia Goodyearin renkaita käyttävien tallien osalta. Sekarengastusta kuitenkin esiintyi kilpailussa joskin selvästi edellistä vuotta vähemmän. Pirellin osalta jälleen kerran seoksia arvuuteltiin ja Brabhamin osalta etenkin Nelson Piquetin arveltiin voittavan kilpailun.

Tässä edellisiä kertoja hieman pienempi rengaskatsaus eri tallien poissaoloista johtuen:

McLaren: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun A-seoksilla. Niki Lauda aikoi pysähtyä kierroksella 34 ja Alain Prost kierroksella 36.

Tyrrell: Kuljettajista Martin Brundle otti AA-seokset ja ei aikonut käydä varikolla lähtökohtaisesti kilpailussa, mutta Philippe Streiff otti C-seokset ja aikoi käydä varikolla kierroksella 20. Lopulta Brundlekin joutui kisapäivänä käymään varikolla koska renkaat eivät kestäneet.

Williams: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun B-seoksilla. Pitkään kuljettajat Nigel Mansell ja Keke Rosberg harkitsivat lähtevänsä kilpailuun myös sekarengastuksella joka varsinkin Rosbergin osalta olisi noudattanut vuosien 1983-1984 Kyalamin rengaskaavaa eli sekarengastuksen kuviota A, D, D ja D, mutta Rosberg otti lopulta yksityyppirenkaat.

Mansell taas kokeili Rosbergin sekarengastusten kuviota A, D, D ja D ja myös kuvioita A, C, C ja C ja B, C, A ja D, mutta otti lopulta myös yksityyppirenkaat. Mansellin oli tarkoitus käydä varikolla kierroksella 39 ja Rosbergin kierroksella 38.

Brabham: Kuljettajista Nelson Piquet otti Pirellin Enduro-renkaat ja Marc Surer otti Pirellin Kovat renkaat. Piquetin piti aluksi ottaa Kovat renkaat kuten Surerinkin, mutta kisapäivän kuumuus sai Piquetin harkitsemaan ja ottamaan varmuuden vuoksi vielä kovemmat renkaat. Päätös oli tehty myös mahdollisten varikkopysähdysten ja varsinkin ylimääräisten kuin 1-2 stopin välttämiseksi.

Välttämättä he eivät myös aikoneet käydä lainkaan varikolla vaikkakin talli joutui turvautumaan lähinnä testien olosuhteisiin ja niiden perusteella tehtyihin laskelmiin rengasuudistuksen takia. Muutoin käytäisiin ainakin kerran varikolla.

Lotus: Kuljettajista Elio de Angelis otti C-seokset kisaan ja aikoi ajaa niillä uskomattoman pitkään eli peräti 30 kierrosta. Se oli sama kuin siihen asti eniten ajettu matka C-seoksilla Kyalamin radalla silloin kun se kalenterissa olisi ollut. Italialainen pelasi melkoista uhkapeliä siis. Muutoin de Angeliksen arveltiin käyvän varikolla kierroksilla 15-20 tai viimeistään kierroksella 25.

Ayrton Senna otti vuorostaan D-seokset ja hän aikoi käydä varikolla kierroksella 10 tai milloin tahansa sen jälkeen.

Sennan taktiikka oli myös erikoinen ja se viittasi kahden tai kolmenkin pysähdyksen taktiikkaan. Toisaalta taas D-seokset pystyivät äärimmillään kestämään 15-20 kierrostakin riippuen renkaan säästön tavasta.

Sekarengastuksella täytyi niitä ajattaessa olla sittemmin vahvempia tukirenkaita kun itsessään renkaista loppuisi pito alta. Ja Senna valitsi hyvin todennäköisesti sellaisen taktiikan vain kärkeen pääsemisen tavoite mielessään. Sennalle ei erikoiset taktiikat tulisi olemaan myöhemmin mikään ihme vaikka osasi Brasilian Supertähti ajaa myös konservatiivisestikin.

Arrows: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun sekarengastuksella. Kuljettajista Gerhard Berger otti kilpailuun sekarengastuksen kuviokseen A, C, C ja C ja Thierry Boutsen otti vuorostaan sekarengastuksen kuviokseen A, D, D ja D. Molemmat aikoivat käydä kuitenkin kilpailussa varikolla. Berger kierroksella 37 ja Boutsen jo kierroksella 33.

Toleman: Kuljettajista Teo Fabi lähti kilpailuun Pirellin Keskikovilla renkailla ja Piercarlo Ghinzani lähti kilpailuun Pirellin Pehmeillä renkailla. Molemmat aikoivat käydä varikolla kilpailussa ainakin kerran ja todennäköisesti kaksikin kertaa sillä Pirellin Mario Mezzanotten mukaan renkaat ainakaan noin pehmeinä eivät arvioissa kestäisi maaliin asti käymättä toista kertaa varikolla.

Alfa Romeo: Molemmat kuljettajat lähtivät kilpailuun sekarengastuksella. Kuljettajista Riccardo Patrese otti kilpailuun sekarengastuksen kuviokseen C, C, D ja D ja Eddie Cheever otti vuorostaan sekarengastuksen kuviokseen A, B, A ja B. Kuljettajista Patrese oli valmistautunut käymään varikolla milloin tahansa kierrosten 37-45 sisään, mutta Cheever aikoi yrittää jopa maaliin asti ajamista ilman pysähdystä tai pysähtyvänsä vain kerran kilpailun lopulla mikäli tarvetta olisi sitä tehdä.

Osella: Huub Rothengatter lähti kilpailuun sekarengastuksella ja hänen sekarengastuksen kuvionsa oli Pirellin Kova, Pehmeä, Pehmeä ja Pehmeä. Hän aikoi käydä varikolla mahdollisesti kilpailun loppupuolella mikäli tarvetta oli, mutta aikoi yrittää myös maaliin ajamista ilman pysähdystä sillä hänellä ei ollut mitään hävittävää.

Ferrari: Kuljettajista Michele Alboreto valitsi D-seokset kisaan, mutta Stefan Johansson otti AA-seokset kisaan. Alboreto aikoi käydä varikolla milloin tahansa kierroksen 10 jälkeen, mutta Johansson ei lähtökohtaisesti aikonut käydä varikolla lainkaan kilpailussa.

Pitkään Ferrari oli miettinyt myös sekarengastuksen kuvioita vuosien 1983-1984 Kyalamin kisojen pohjalta eli sekarengastuksen kuvioita C, C, D ja D, D, D, C ja C, A, A, AA ja AA ja AA, AA, A ja A, mutta ne tuomittiin yleisesti ottaen kilpailukyvyttömiksi ja tarpeettomia lisäpysähdyksiä tuottavaksi tai hidastavaksi seikaksi Kyalamin kaltaisella radalla.

Alboreto aikoi toki yrittää ajaa 15-20 kierrostakin D-seoksilla sillä se ei ollut mahdotonta ja ainoa syy riskitaktiikalle oli vain mahdollisimman nopea kärkeen nouseminen tai sijojen parantaminen riittävästi. Alboreto ei sulkenut pois myöskään 2-3 pysähdyksen kisaakaan omalta osaltaan, mutta toivoi yhdenkin pysähdyksen riittävän.

Lopulta myös Johansson joutui käymään kisapäivänä varikolla koska renkaat eivät kestäneet ja mahdollisesti ruotsalainen saattoi kärsiä Brundlesta poiketen myös aikaisen rengasrikon. Toisaalta rengasrikko oli lähinnä epäily pitkälti ruotsalaisten uutisten mukaan ja ne olivat Johanssonin kohdalta välillä varsin epäluotettavia.

Minardi: Pierluigi Martini otti sekarengastuksen kilpailuun ja hänen sekarengastuksen kuvionsa oli Pirellin Kova, Keskikova, Keskikova ja Keskikova. Martini aikoi käydä varikolla mahdollisesti kilpailun loppupuolella mikäli tarvetta oli, mutta aikoi yrittää myös maaliin ajamista ilman pysähdystä sillä hänellä ei ollut mitään hävittävää.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Vuoden 1985 Etelä-Afrikan kilpailun kohdalta en poikkeuksellisesti näillä näkymin laita noita Course Carin tai Medical Carin juttuja kisaan juurikaan tavallista pientä huomiota kertomatta sillä kyseisten automallien kohdalta en harmittavasti tiedä varmuudella noiden autojen merkkiä. Lisäksi ne eivät olleet tiettävästi kisan oikeiden virallisten automallien kärsittyä mekaanisia vikoja varsinaisia kisaan aiottuja automalleja.

Tiettävästi Ford Sierra Turbo Coupe olisi ollut ainakin Medical Carin ja mahdollisesti myös Course Carin virallinen automalli, mutta myös Toyotan tai Chevroletin mallit saattoivat olla virallisia merkkejä jotka sitten korvattiin huomattavasti niitä huonommilla malleilla.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Etelä-Afrikan kilpailun kohdalla aiempi suuri boikotti heijastui varsinkin FOCA:n tv-maiden listoihin kuten myös joidenkin maiden lehdistöihinkin. Lehdistön puolella Kyalamin kilpailu oli boikotissa Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, Itävallassa ja Espanjassa suurimmasta osasta kaikkia lehtiä.

Huomattavia rajoituksia uutisoinnissa lehdistöjen osalta eri maissa oli Italiassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsin ja Suomen rajoitukset olivat joidenkin lehtien osalta tosin poikkeuksena Italian lehdistöön huomattavasti vähäisempiä, mutta muutama ääripoikkeus esiintyi.

Muistaakseni Kansan Uutiset ja pari muuta lehteä eivät Suomessa julkaisseet oikeastaan mitään ja pari-kolme muuta lehteä julkaisi pelkät tulokset. Muuten lehdistössä Kyalamin kilpailu kyllä uutisoitiin Suomessa normaalisti.

FOCA:n tv-maiden osalta peruuttaneita maita ei paljon ollutkaan, mutta suorat lähetykset vaihtuivat useissa maissa vain koosteiksi. Vuonna 1984 Etelä-Afrikan Grand Prix televisioitiin varmuudella suorana lähetyksenä 44 maahan ja vuonna 1985 Etelä-Afrikan Grand Prix televisioitiin varmuudella muutaman peruutuksen ja lukuisten koosteiksi vaihtumisten myötä suorana vain 27 maassa.

Osittain suorana lähetyksenä tai muuna suurena urheilun kokonaislähetyksenä Etelä-Afrikan Grand Prix nähtiin myös muutamassa maassa.

Muistaakseni Uudessa-Seelannissa kilpailu muun muassa näkyi suurilta osin suorana osana muuta urheilulähetystä siinä missä Englannissa ja Australiassa kilpailu näkyi normaalin suorana lähetyksenä.

Muutama maa näytti lisäksi kisan FOCA:n tv-listojen ulkopuolisena maana.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Kyalami 19.10.1985

85 000 katsojan silmien edessä avautui Formuloiden Afrikan Kodin viimeinen osakilpailu ja viimeinen lauantaina ajettu sellainen. Kun vielä poikkeuksellisen tilanteen takia tavallista hitaampi Course Car ja suorastaan umpisurkean hidas Medical Car olivat lähtöruudukossa joukon takana niin vain 20 kuljettajan Etelä-Afrikan Grand Prix vuosimallia 1985 oli valmis alkamaan.

Aivan alussa heti vihreän valon ja lähdön jälkeen ennen Crowthornea järjestys oli Nigel Mansell, Nelson Piquet, Marc Surer, Elio de Angelis, Keke Rosberg, Ayrton Senna, Niki Lauda, Alain Prost, Teo Fabi, Piercarlo Ghinzani, Riccardo Patrese, Eddie Cheever, Michele Alboreto, Martin Brundle, Gerhard Berger, Thierry Boutsen, Stefan Johansson, Philippe Streiff, Pierluigi Martini ja Huub Rothengatter. Ja tietenkin vielä viimeisenä ajajien takana tulivat karmean hitaat Course Car ja Medical Car joiden kestävyydestä ei tuntunut olevan mitään takeita.

Sunset Bendiin mennessä Surer oli jäänyt jo de Angeliksen taakse neljänneksi ja pian BMW:n moottorivaurion näkyessä selvästikin ohi menivät hänestä Sunset Bendin jälkeen Senna, Rosberg, Boutsen, Lauda, Prost, Fabi ja Alboreto.

Järjestys ensimmäisellä kierroksella oli aivan alussa Mansell, Piquet, de Angelis, Senna, Rosberg, Lauda, Surer, Prost, Boutsen kovana nousijana, Fabi ja Alboreto.

Vähän myöhemmin samalla kierroksella jo Mansell, Piquet, de Angelis, Senna, Rosberg, Boutsen entistäkin kovempana nousijana, Lauda, Prost, Fabi, Alboreto ja Surer moottorivaurion takia.

Lauda ja Prost eivät pitkään belgialaista Arrowsin kärkisijanousukasta katselleet vaan ohittivat hänet hyvin nopeasti ennen toista kierrosta. Alfa Romeon kuljettajat Patrese ja Cheever kolaroivat keskenään ennen ensimmäistä kierrosta vaikka pääsyy lankesikin kolarista Ghinzanille.

Patrese ja Cheever syyttivät silti toisiaan selvästi radan varressa ja myöhemmin tätä Kyalamin avauskolaria osin tekosyynä käyttäen paddockilla erillisesti toisiinsa piruuntuneina Alfa Romeon varikkotiloissa näiden kahden herran vuosien 1984-1985 tallitoveruuden ja vihollisuuden tuliset paineet purkautuivat tulivuoren lailla kauan odotetun nyrkkeilymaaottelun Italia-Yhdysvallat muodossa sillä nämä herrat vihasivat toisiaan sydämensä pohjasta. Ihme oli, että molemmat edes suostuivat ajamaan Alfa Romeota enää Australiassa kaiken yhteenoton ja nyrkkitappelun jälkiseurausten jälkeen...

Ghinzani taas vuorostaan kävi varikolla ensimmäisellä kierroksella korjauskäynnillä joka kesti 30 sekuntia. Rothengatter vuorostaan keskeytti sähkövikaan jäätyään viimeiseksi uudelleen oltuaan hetken toiseksi viimeisenä. Pian tämän jälkeen Ghinzanista tuli rikkonaisen öljyputken takia radan virallinen voitelija ja yleinen häiriötekijä radalla muutenkin.:nope:

Kierroksella 3 Rosberg ohitti Sennan ja järjestys oli Mansell, Piquet, de Angelis, Rosberg, Senna, Lauda, Prost, Boutsen, Fabi ja Alboreto, mutta vain hetken ajan sillä Fabi keskeytti moottoririkkoon ja samalla kierroksella Surer keskeytti varikolle lopullisesti viimeiseltä sijalta moottoririkkoon. Kierroksella 4 Rosberg oli jo kolmantena ohitettuaan de Angeliksen ja kierroksella 5 jo toisena ohitettuaan kuitenkin selvästi hidastaneen Piquetin. Piquetille oli tullut moottorivaurio.

Kierroksella 6 Ghinzani tuli varikolle ja hänen autonsa korjauskäynnin aikana vaihdettiin myös renkaat. 30 sekunnin varikkokäynnin aikana hänellä oli Pirellin Kovat renkaat maaliin ajamista varten. Öljyvuotoa ei saatu korjattua. Piquet keskeytti varikolle moottoririkkoon samalla kierroksella pudottuaan hetkessä sijoituksia kuin merenpohjaan uppoava kivi. Vajaata kierrosta myöhemmin Ghinzani keskeytti mahtavaan moottoririkkoon ja öljyvoitelua radalla oli riittänyt siihen asti varsin tehokkaasti. Samaan aikaan Martini ajoi hiekoille, mutta pääsi vielä jatkamaan.

Senna vuorostaan ohitti rajulla ja härskillä tavalla Crowthornessa tallikaverinsa joka tulisi johtamaan kilpailun jälkeen Sennan saamaan kovaan tönimiseen, kivuliaaseen poskitaputteluun, siitä tulleeseen mustelmaan, rajuun rinnuksista seinille nostoon ja melkein turpaan lyöntiin tallikaveri de Angeliksen tahdolta. Elio oli raivoissaan ja samoin Peter Warr joka tuli ensin pelastamaan kultapoikansa Sennan varmalta sairaalareissulta ja sen jälkeen kihisemään sysimustasta raivonpuuskasta de Angelista kohtaan. Välikohtauksen seurauksena de Angelis oltiin lähellä hyllyttää jo ennen Australian kilpailua...

Kierroksella 7 Senna ja Alboreto kumpikin keskeyttivät varikolle moottoririkkojensa johdosta. Siten Prost olisi vaikka Brands Hatchinkin epäonnistumisella toteutuneessa historiassa ollut maailmanmestari. Rosberg pääsi aivan Mansellin kannoille ja kierroksen 8 Rosberg johtikin, mutta liukastui Ghinzanin aiempiin öljyihin ja menetti johtonsa. Hän oli viides palattuaan radalle. Järjestys oli Mansell, de Angelis, Prost, Lauda, Rosberg, Johansson, Boutsen, Berger, Brundle, Streiff ja Martini. Koko kilpailussa oli enää mukana vain 11 autoa.

Mansell ajoi vapaasti kärjessä ja muutkin kuljettajat alkoivat vain hidastella vauhtia ja toivoa keskeytyksiä tai ainakin kisa oli tuntumaltaan paikoillaan kunnes varikkokäynnit alkaisivat. Prost ja Lauda tosin ohittivat de Angeliksen kun hän varoi Ghinzanin öljyläikkiä radalla. Radan putsaus oli kaikista öljynvuotopaikoista harvinaisen vaikeaa ja hidasta. Lopulta rata kuitenkin oli puhdas.

Streiff keskeytti kierroksella 16 ulosajoon oltuaan hetken myös Brundlen edellä. Tämän jälkeen vain 10 autoa oli enää kisassa mukana. Kierroksella 18 Rosberg ohitti de Angeliksen ja järjestys oli Mansell, Prost, Lauda, Rosberg, de Angelis, Johansson, Boutsen, Berger, Brundle ja Martini.

Kierroksen 20 jälkeen Rosbergin auton vauhti selvästi hidastui ja renkaanvaihdot alkoivat olla lähellä. Kierroksella 28 Rosberg ja Johansson tulivat samaan aikaan varikolle ja varikkokäynnit varsinaisesti käynnistyivät. Rosberg otti C-seokset vahingossa ja Johansson sai AA-seokset alle varmaa maaliin ajamista varten. Pysähdykset kestivät ruotsalaisen osalta 7,77 sekuntia ja suomalaisen osalta 9,04 sekuntia. Rosberg ei silti menettänyt kuin yhden sijan kaikkiaan. Ja pääsi pian Johanssonin edellekin joten vahinkoa isommin ei tapahtunut.

Kierroksella 32 de Angelis tuli varikolle ja hänen pysähdyksensä kesti 13,06 sekuntia ja de Angelis sai A-seokset joilla ajaisi maaliin asti. Kierroksella 33 Boutsen tuli varikolle ja hänen pysähdys kesti 15 sekuntia ja Boutsen sai myös vahingossa C-seokset. Ne eivät kestäisi maaliin asti. Lauda pysähtyi kierroksella 34 ja hänen pysähdyksensä kesti 15,84 sekuntia ja hän sai AA-seokset joilla hän aikoi ajaa maaliin asti. Prost kävi varikolla kierroksella 36 ja hänen pysähdys kesti 18,23 sekuntia.

McLarenin pysähdyksistä Laudan pysähdys oli huono ja Prostin surkea. Osin Prostin varikkokäynnillä syy meni myös toimimattoman pulttipyssyn ja liian tiukan vasemman takarenkaan piikkiin. Prost sai AA-seokset joilla hän aikoi ajaa maaliin asti. Berger kävi varikolla kierroksella 37 ja hänen pysähdys kesti 11 sekuntia. Berger sai alleen AA-seokset joilla aikoi ajaa maaliin asti. Kierroksella 38 jatkuvien pysähdysten takia Brundle oli jo kuudentena ja nousussa. Kierroksella 39 Mansell meni kärkipaikalta varikolle.

Mansell olisi menettänyt kärkipaikkansa 11,71 sekunnin pysähdyksensä takia, mutta sen perimisen sijaan Lauda keskeytti moottoririkkoon varikolle samalla kierroksella. Mansell sai A-seokset alle ja aikoi ajaa niillä maaliin asti. Prost ajoi myös melkein Mansellin ohi koska tuli Laudan perässä ja ilman yllättäen tullutta sähkövian aiheuttamaa pientä moottorivauriota ranskalainen olisi ollut kärkipaikalla kisassa. Kierroksella 45 Brundle meni varikolle ja hänen pysähdys kesti 11,17 sekuntia. Hänelle annettiin vahingossa D-seokset A-seosten sijaan varikolla ja se tulisi pilaamaan hänen kilpailunsa.

Martini keskeytti vihdoin ja viimein samalla kierroksella kun hänen autonsa jäähdytysvesipumppu hajosi ja moottori vaurioitui ylikuumenemisen takia melkein moottoririkkoonkin asti.

Rosberg ajoi tuhatta ja sataa, mutta samalla renkaat menivät pilalle. Kierroksella 50 Rosberg meni varikolle ja otti riskin. Hän otti D-seokset alleen ja aikoi käydä vielä kerran kilpailussa varikolla. Tarkoituksena oli Prostin ja ehkä jopa Mansellin edelle pääseminen ja kilpailun voittaminen. Toisin sanoen Rosberg vaihtoi osin tarkoituksellisen kahden stopin taktiikkansa siis kolmen stopin taktiikkaan. Rosbergin pysähdys kesti 10,08 sekuntia. Kierroksella 52 de Angelis keskeytti moottoririkkoon vieden samalla Lotuksen teoreettisenkin tallimestaruushaaveen.

Kierroksella 55 Brundle kävi varikolla saaden A-seokset alleen, mutta pysähdyksen kestäessä 13,38 sekuntia se vei käytännössä hänen pisteensä kisasta. Kierroksella 61 Boutsen kävi vielä varikolla ja otti B-seokset alleen ja ajoi niillä maaliin asti. Boutsenin pysähdys kesti 10,76 sekuntia. Rosbergin taktiikka ei oikein toiminut vaikkakin D-seokset kestivät hienosti suhteessa yleiseen kestävyyteensä nähden.

Kierroksella 65 Rosberg kuitenkin meni vielä viimeisen kerran varikolle ja otti viimeiset kisaan säilyneet D-seokset. Pysähdys kesti 11,12 sekuntia. Rosberg oli siten radan nopein mies 10 viimeistä kierrosta. Viimeisillä kierroksilla Berger ohitti Boutsenin ja kamppaili Johanssonin kanssa sillä ruotsalaiselta oli loppua polttoaine kesken.

Rosberg taas kauhoi 5 kierroksessa Prostin uskomattoman eron kiinni ja meni Clubhousessa ohi kierroksella 70. Kierroksella 74 eli toiseksi viimeisellä kierroksella Rosberg ajoi kisan nopeimman kierroksen ja mikäli kisamitta olisi ollut 77, 78 tai 80 kierrosta niin Rosbergin taktiikka olisi voinut voiton suhteen onnistua. Ei onnistunut.

Nigel Mansell otti toisen osakilpailuvoittonsa peräkkäin uransa 73:ssa kisalähdössä, Keke Rosberg oli toinen, Alain Prost kolmas, Stefan Johansson neljäs, Gerhard Berger viides, Thierry Boutsen kuudes ja Martin Brundle oli seitsemäs, ilman pisteitä ja viimeinen maalissa.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Nigel Mansell tuntui olevan Kyalamin jälkeen melkoisen onnellinen mies. Lähes kaikkialla F1-maailmassa kehuttiin viiksekkään britin suoritusta ja uran toinen voitto maistui aina yhtä hyvältä kuin ensimmäinenkin.:thumbup: Mansellin kehittymisen myönsi myös Keke Rosberg joka täydensi Williamsin upean päivän kaksoisvoittoon.

Harmittavasti vain suomalaisen voitto jäi saamatta pitkälti Piercarlo Ghinzanin öljyjen takia, jokaisella varikkokäynnillä tapahtuneen vähän aina edellistä pysähdystä hitaamman pysähdyksen muodossa ja kaikkiaankin osin myös Mansellin itsensä näyttämän nopeudenkin johdosta. Toisaalta Rosbergille Kyalamin laskelmat varikkokäyntien ja yleisen menestyksen osalta tulisivat olemaan myöhemmin erittäin tärkeitä nimenomaan Australiaan Adelaiden uudelle radalle vaikkakin tapahtumahetkellä suomalainen piti asian suurilta osin omana tietonaan.

Kaikkiaan Williamsin osalta tämä oli pitkään aikaan ainoa kaksoisvoitto. Edellisen kerran vuonna 1981 Brasilian Grand Prixissä oli saatu kaksoisvoitto Carlos Reutemannin ja Alan Jonesin toimesta Rio de Janeiron radalla ja se oli päättynyt kuljettajien välirikkoon ja ikävään tallin keskinäiseen kahakkaan ennen pitkää.

Tällä kertaa Kyalamissa 1985 päin vastoin kaikki tallin jäsenet olivat iloisia. Ja Suomessakin Rosbergin kakkostilaa kehuttiin koska suoritukset olivat nousseet jatkuvasti ja kisa Kyalamissa oli ollut hyvä päätös typerälle ja osin täysin turhalle Apartheid-kohulle mikä oli käyty ennen osakilpailua. Adelaiden radalta suomalaiset odottivat jopa voittoa.

Kyalamin kilpailun puolesta tv:ssä taas oli ollut jälleen yllätyslähetyksen makua ja Adelaiden osalta haluttiin selviä näyttöjä siitä, että se joko näytetään tai ei näytetä. Tuolloisen asian mukaan mitään puhetta näyttämisestä ei ollut, mutta kuten tavallista Yleisradio osasi kyllä tosiaan yllättää formuloiden osalta 1980-luvulla...
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Alain Prostille kolmostila oli myös hyvä asia ja Michele Alboreton keskeyttäminen olisi kaikesta huolimatta tuonut hänelle mestaruuden mikäli Brands Hatchin kisa olisikin mennyt penkin alle. Prostin osalta heti Keke Rosbergin päästyä hänestä ohi moottorivaurio oli pahentunut pahentumistaan koska autosta oli ollut sytytys viallinen pitkän aikaa. Aivan kilpailun viimeisellä kierroksella Prost oli joutua keskeyttämään, mutta pääsi silti maaliin. Mikäli kisa olisi ollut pidempi niin Prost olisi keskeyttänyt varmasti.

Stefan Johansson taas törmäsi toista kertaa Ferrari-uransa aikana tilanteeseen missä hän oli joutunut päästämään Michele Alboreton edelleen tallimääräyksellä vaikka Johansson oli itse kieltäytynyt suostumasta tallimääräykseen. Ruotsalainen ei voinut ymmärtää, että miksi hänen pitää antaa tietä italialaiselle?

Etenkin kun nyt ei enää Ferrari voinut enää voittaa kuljettajien mestaruutta ja tallien mestaruutta varten Johanssonin mukaan siitä tuli vetää yhtä köyttä. Marco Piccininin henkilöpalvonta Alboretoa kohtaan oli alkanut ärsyttää ruotsalaista ja muutenkin Ferrarin ja ruotsalaisen väleissä oli paljon epäilyä puolin ja toisin. Kilpailun tallimääräyskohusta olisi tullut paljonkin suurempi juttu kuin mitä tuli, mutta Alboreto ehti keskeyttää jo kisan alkuvaiheessa.

Johansson oli ollut Alboretoa huomattavasti nopeampi heti kun oli päässyt tämän kantaan ja ohikin ongelmallisilla alkukierroksilla. Silti Ferrari päätti käyttää tallimääräystä, ruotsalainen luovutti huomattavan vastahakoisesti paikkansa Alboretolle ja asiasta tuli kova vääntö tallin sisällä kilpailun jälkeen. Flegmaattinen ja masentunut Alboreto ei jaksanut käydä keskustelua paljonkaan kisan jälkeen kun taas Johansson ja Piccinini kävivät kovaa sananvaihtoa asiasta kilpailun jälkeen. Lopulta Johansson oli saanut tarpeekseen.

Hän sanoi vain, että tallin täytyy luvata hänelle nyt juhlallisesti olemaan käyttämättä enää tallimääräystä hänen ajaessaan tallissa. Hän oli kaksi kertaa suostunut tallimääräykseen ja kolmatta kertaa hän ei enää aikonut suostua. Mistään hinnasta. Paitsi tietenkin äärimmäisen poikkeuksellisen selvässä tilanteessa missä Alboreto olisi voinut vaikkapa oletetusti tuolloin varmistaa mahdollisen vuoden 1986 maailmanmestaruutensa, lähellä kauden loppua ehkä viimeisessä tai toiseksi viimeisessä kilpailussa ja myös yhtä selvällä tavalla kärkipaikoilla ajaessaan. Ei missään keskikastien sijoilla tai häntäpään sijoilla ajettaessa.

Ferrarin Marco Piccinini päätti suostua ruotsalaisen ehtoon vaikka häntä kovasti kiukutti ruotsalaisen itsepäisyys ja muutenkin jokseenkin aina liian jäyhä luonteen laatu mitä ruotsalainen oli aina tallissa ollessaankin esittänyt. Toisaalta taas Signor Direttore Piccininillä oli tietenkin oma ketunhäntä kainalossaan ja hän ei valitettavasti kunnon Kusettajan lailla pystyi ennen pitkää tietenkään pitämään lupaustaan olla olematta enää käyttää tallimääräystä ruotsalaista kohtaan.:yuck:

Lisäksi Piccinini panttasi aivan viime hetkeen asti myös ruotsalaisen ajosopimusta kaudesta 1986 Ferrarilla mikä esti ruotsalaisen mahdolliset siirtymiset viime hetkellä toisiin talleihin mikäli mitään yhteisymmärrystä vuodesta 1986 ei sitten olisikaan saatu aikaan jatkosta. Johansson oli kuitenkin vaikeasta alkukisastaan huolimatta silti neljäs. Kierroksesta 14 lähtien ruotsalainen oli kärsinyt jatkuvasta polttoaineen loppumisen uhasta koska hänen autonsa Kyalamin radalla kulutti liikaa polttoainetta. Sen vuoksi Johansson ei juuri ollut kyennyt nousemaan ja hän kärsi myös rengasongelmistakin.

Mikäli kisa olisi ollut kierroksenkaan pitempi niin ruotsalaisen autosta olisi loppunut polttoaine ja käytännössä se oli jo lopussa maalissakin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Gerhard Berger ja Thierry Boutsen vuorostaan saivat Jackie Oliverille riemun tunteita aikaan ajamalla tallille pisteet sijoilla 5 ja 6. Berger oli onnellinen saadessaan uransa ensimmäiset aidot ja hyväksytyt pisteet. Vuonna 1984 hän oli debyytissään ajanut ATS-tallille pisteen kuutospaikalla Monzassa Italian Grand Prixissä, mutta tuolloin hänen osakausiluonteisuutensa takia niitä ei ollut hyväksytty. Boutsen taas oli harmissaan siitä, että varikkokäynnin virhe ja toinen pysähdys oli maksanut hänen viitospaikkansa tai jopa paremman pistesijan.

Lopun häviäminen Bergerille harmitti tietenkin vähän, mutta Berger oli ollut suurilta osin vuonna 1985 tietyllä tapaa alakynnessä joten sen ei ainakaan pitänyt vaikuttaa suuressa kuvassa joskin Imolan kisan poikkeukselliset olosuhteet suurensivat Boutsenin pistepottia Bergeriin nähden aika tavalla. Martin Brundle oli ollut vuonna 1985 suurilta osin epäonnen riivaama mies.

Hän oli menettänyt lukuisia kertoja pisteen tai pisteitäkin kauden kisoista, Kyalamissa hän oli lähimpänä pistettä ja kahtakin pistettä ennen jo muutenkin hidasta ensimmäistä varikkokäyntiään, mutta varsinkin toista pysähdystään jolloin hänen pyöränmutterinsa jumiutui parin ylimääräisen sekunnin ajaksi ja pudottaen hänet pistesijan ulkopuolelle. Sytytyksen alkaessa pätkiä hän myös jäi nöyryyttävästi kierroksen Arrowsin miehille ja Ferrarin Stefan Johanssonille.

Toisaalta Brundle olisi saanut pisteen mikäli kisa olisi ollut edes 77, 78 tai 80 kierroksen mittainen sillä Alain Prost oli keskeyttämäisillään Johanssonin tapaan kilpailun. Brundlen osalta viimeinen paikka saada piste oli Adelaidessa Australiassa ja sen hän uskoi pystyvänsä saavuttamaan.

Niki Lauda ei vuorostaan Brands Hatchin kisan väliin jättämisen takia voinut enää saada Jackie Stewartin halussa pitämää voittoennätystä haltuunsa vaan korkeintaan tasoihin ja Kyalamin keskeytys tarkoitti sitä, että mikäli Lauda ei jatkaisi enää uraansa vielä vuoden 1986 verran niin hän ei voisi enää mitenkään saada ennätystä haltuun sillä Stewartilla oli 27 voittoa ja Laudalla 25 voittoa.

Laudan mahdollinen voitto Adelaidessa nostaisi hänen voittonsa korkeintaan 26:een voittoon.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitan seuraavaksi tähän tavallista hieman pienemmät kuljettajien ja tallien mietteet Kyalamista. Tämä on ehkä myös toiseksi viimeinen kerta mietteistä puhuttaessa muutenkin isojen Kausikoosteiden osalta, mutta pienempien vastaavien osalta nähtäväksi jää...

McLaren: Niki Lauda palasi Kyalamiin vastoin kaikkea ennakkokohua ja John Watsonin mahdollista ajamista Kyalamissa. Ajoi kerrankin melko hyvänkin Virallisen Harjoituksen ja oli Alain Prostin edessä kasipaikalla tuoreen maailmanmestarin ollessa yhdeksäs. Kierroksen kymmenen jälkeen mentiin melko pitkälle järjestyksessä Prost-Lauda radallakin ennen stoppeja.

Huonot varikkokäynnit maksoivat aikaa. Lauda keskeytti myöhemmin varikolle ja Prostin mahdollisen voiton maksoi tekninen vaurio.

Lisäksi Prost sai varoituksen kaiken jälkeen kilpailun tuomaristolta koska esteli kunniakierroksellaan vielä radalla olleita muita kuljettajia. Pisteiltä Prost olisi jäänyt pidemmässä kisassa keskeytyksen johdosta. Sähkövika moottorivian lisäksi olisi ollut siinä syynä.

Liian hidas kunniakierros oli Prostilta kyllä erikoinen temppu järjestää, mutta tuomaristo ei piitannut myöskään Ferrarin Marco Piccininin surkeista protestiyrityksistä hylätä Prost estelyjen johdosta kolmannelta paikalta.

Tyrrell: Philippe Streiff tuli ajamaan jo uransa kolmannessa tallissa ajaessaan tilapäisesti Ligieriltä vapautuksen saaneena Tyrrelillä. Hän ei kuitenkaan vakuuttanut Virallisessa Harjoituksessa joskin Tyrrell oli kaikkiaan muutenkin hitaampi kuin Ligier. Martin Brundle oli pettynyt mies sillä huono Virallisen Harjoituksen sija vaikutti myös lopun pisteen menemiseen. Streiffin kisa oli lyhyesti sanottuna vaikea, lyhyt ja typerä ulosajo toiseksi viimeiseltä sijalta vei hänen kisansa. Brundlen edellä tosin oltiin hetken verran ennen ulosajoa.

Toisaalta Streiff on nyt kahden vaiheilla sillä hänelle on tarjottu tiettävästi niin Tyrrellin kuin myös Ligierin sopimusta vuodeksi 1986. Brundle taas ajoi heti varikkokäyntien jälkeen kuudentena ja olisi voinut olla viides, mutta sytytysvika ja sitä ennen pieleen menneet varikkokäynnit pilasivat hänen kilpailunsa joskin renkaiden kuluminen liikaa oli ikävä yllätys. Adelaideen tallin toinen kuljettaja on vielä epäselvä, mutta selvää on Mike Thackwellin kova ajotahto talliin pääsemisen suhteen.

Williams: Williams oli tallien eliittiä Kyalamissa kaikki olosuhteet huomioiden. Nigel Mansell ja Keke Rosberg hallitsivat kisaa joskin Rosbergin osalta hallitsemisen pääsemiseen kesti jonkin verran aikaa. Mansell taas hallitsi kisaa ja vain pari Alain Prostin ohitusyritystä Niki Laudan ja Keke Rosbergin kierroksen ajaksi onnistuneen liikkeen lisäksi oli hänen siedettävänään ja hän onnistui välttämään ne. Britti myös voitti Punaisella Vitosella kilpailun!:alppu:

Rosberg oli vuorostaan hienosti toinen vaikka kieltämättä hieman erikoinen tapa muuttaa rengastaktiikka kahdesta stopista kolmeen stoppiin oli enemmän tallikaverin suuntaan pelaavaa kuin suomalaisen itsensä suuntaan. Tosin pidemmässä kisassa ja kaikkiaan reaalivauhdeissa laskettuna Rosberg olisi ottanut Kyalamissa jo ties kuinka monen vuoden 1985 häneltä Onnettaren ryöstämän voittonsa.:frown: Rosbergin voittaessa Adelaidessa hän voi vielä saada kolmospaikan MM-taulukossa haltuunsa.

Brabham:

Lyhyestä virsi kaunis:

Brabham tuli Kyalamiin selvänä voittajaehdokkaana tai haastajana, tallin BT54-automallilla ajettiin hienot Viralliset Harjoitukset Nelson Piquetin ja Marc Surerin toimesta ja lopulta molemmat kuljettajat keskeyttivät BMW-moottorien rikkoutuneiden venttiilien ja ylikuumenemisen takia. Surer oli ollut kolmas ennen venttiilin rikkoutumisia ja Piquet vuorostaan toinen ja sittemmin kolmas ennen kun auto alkoi pettää hänelläkin.

Moottorin rungot olivat kunnossa kisan jälkeen itsessään, mutta venttiilit olivat hajonneet ja ahtimen tärkeimmät osat sulaneet kuumuuden takia. Piquet ei jatka tallissa ja Surerin jatkamisesta tallissa ei tiedetä varmaksi. Todennäköisesti mies siirtyy Arrowsille sillä hänellä on ollut koti-ikävä sinne pitkin vuotta.:(

Lotus: Renaultin turbomoottori ei riittänyt Kyalamin radalla BMW:n tai Hondan lyömiseen. Siten Ayrton Senna oli neljäs ja Elio de Angelis kuudes Virallisessa Harjoituksessa ja Sennakin oikeastaan pääsi sijaansa kiinni vain kovalla työllä. Todellinen reaalivauhti pyöri sijoilla 6-7 ennen kovaa aikakierrosta.

Elio de Angelis tulistui Sennalle kisan jälkeen ja Brasilian median mukaan hyökkäsi julmasti Sennaa kohtaan sanan asein ja jopa pahoinpiteli tätä joskin selvä pahoinpitely jäi lopulta vain hyvällä tuurilla puuttumaan tilanteesta. Toki de Angelis kuristi Sennaa ohimenevän hetken aikaa ja oli lyödä tätä pahoin. Senna oli saanut aiemmin mustelman de Angeliksen poskille suorittamasta lämäytyksestä.

Toisaalta Senna rikkoi tallin sovittua kilpailutaktiikkaa ohittamalla de Angeliksen ja ennen kaikkea ohittamalla hänet hyvin vaarallisella ja väkisin menevällä tavalla. Peter Warr ilmaisi raivoissaan välikohtauksesta sen jälkeen sen, että mikäli Adelaiden kisa ei olisi jo kauden viimeinen niin de Angelis saisi lähteä välittömästi tallista.

Välikohtauksesta tuli paha isku de Angeliksen maineelle ainakin median mukaan koska Senna tuntuu olevan ilmiö joka kiinnostaa nykypäivän formulaihmistä vaikka Senna on ollut huonoimmillaan tällä kaudella yhtä vittumainen persoona kuin vuoden 1973 Niki Lauda... Monien mielestä Senna tulee olemaan jopa pahempi kuin Lauda on ollutkaan.:thumbdown

Elio de Angelis toteutti vain sen mitä käytännössä muut kuljettajat Michele Alboreto ja paradoksisesti jopa Niki Lauda mukaan luettuna itse eivät viitsineet toteuttaa eli palauttaa Sennaa kuriin ja järjestykseen.

Joka tapauksessa ennen tätä kuohuttavaa välikohtausta Senna ehti keskeyttää kilpailun ja tapaushan sattui tietenkin kilpailun jälkeen ja de Angelis ajoi lopun osan kisaa parhaimmillaan kolmantena, mutta muutoin sijoilla 4-6 myös varikkokäyntien jälkeenkin. Hänenkin autoon tuli moottorivaurio ja lopulta moottoririkko johon italialainen keskeytti ja jolloin hän harppoi Lotuksen pilttuuseen, syytti rajusti Sennaa idiootiksi, arvottomaksi kilpa-ajajaksi, arvottomaksi hyvin ruman sanan arvoiseksi kansalaiseksi ja kävi hänen kimppuunsa.

Mikäli de Angelis ei aja Lotuksella Adelaidessa niin hänen korvaajansa on epäselvä.

Arrows: Virallisten Harjoitusten jälkeen tallilla oli kiusallinen tilanne käsillä. Heidän polttoaineensa ei riittäisi maaliin asti ilman säästöajoa Kyalamin radalla ja lisäksi ylikuumenemista peläten tallin kuljettajat Gerhard Berger ja Thierry Boutsen ajoivat Kyalamissa rajoitetuilla moottorin tehoilla. He suostuivat siihen ajaen vain myöhemmin kisan loppuosalla oikeasti täysillä ja saavuttaen lopulta pisteet keskeytystenkin avulla.

Hieman paremmalla onnella ja muutenkin Berger ja Boutsen olisivat voineet olla ehkä palkinnoillakin. Berger sai uransa ensimmäiset hyväksytyt pisteet.

Toleman: Molemmat kuljettajat Teo Fabi ja Piercarlo Ghinzani ajoivat hyvän Virallisen Harjoituksen, mutta moottoriongelmat rajoittivat todella näyttävän suorituksen tekemisen. Huonot lähdöt ja moottorivauriot lähtöjen jälkeen veivät hyvän kisan. Kisa jäi lyhyeksi kaikkiaan.

Fabi oli kymmenen parhaan joukossa jääden vain 12:sta moottorivaurion takia ja keskeyttäen ja Ghinzani pilasi lähtökolarin seurauksena tapahtuneella öljyvuodollaan kisansa ja toistenkin kuljettajien kuten muun muassa Keke Rosbergin kisan. Ghinzani myös esteli toisia kuljettajia kisassa. Ghinzanin sijoitus oli lähtökolarien jälkeen koko ajan 15-18 välillä vaihteleva ja lopulta tietenkin hyvin viimeinen ja 15:sta.

Alfa Romeo: Kerrankin yksikään Alfa Romeon moottori ei hajonnut Virallisessa Harjoituksessa vaan muut auton ongelmat aiheuttivat Riccardo Patresen ja Eddie Cheeverin huonot lähtöruudut. Lähtökolari molempien herrojen ja Piercarlo Ghinzanin välillä aiheutti molempien autojen keskeytyksen peräkkäin samaan paikkaan. Patrese ja Cheever riitelivät ensin radalla ja myöhemmin nyrkitkin heiluivat paddock-alueen varikkotiloissa ja jopa kisa-alueen parkkipaikalla.

Alfa Romeon osalta kausi 1985 on saamassa synkän lopun ja Kyalamin tappelukohun vuoksi on ihme mikäli talli pääsee edes ajamaan Adelaideen.

Osella: Huub Rothengatter oli kaikkein hitain Kyalamissa ja oli parhaimmillaan vain toiseksi viimeinen kilpailussakin ennen sähkövikaansa. Osellalla ei ole ollut hyväksyttyä maaliin pääsyä kertaakaan sitten Österreichringin kilpailun Itävallassa.

Ferrari: Jälleen kerran La Famiglian vauhti on ollut karmaiseva pettymys. Edes vähemmän autoja ja kuljettajia sisältänyt kilpailu ei ollut Ferrarille todella eduksi. Surkea Virallinen Harjoitus ei tuottanut tulosta ja Michele Alboreton nousu jopa seiskapaikalle meni savuna ilmaan moottorin hajoamisen takia. Jälleen Stefan Johanssoniin kohdistunut tallimääräyskohu syö Tanssivan Hevosen mainetta ja on kuohuttanut tallin sisällä.

Lisäksi Enzo Ferrari päättää pian, että saako Mauro Forghieri mahtavan ylennyksen vai jääkö hän enää Ferrarille vain nimellisesti. Paradoksisesti tallin Toiminnanjohtaja Marco Piccinini yritti vielä saada Johanssonia onnettomalla protestiyrityksellä kolmospaikalle onnistumatta tästä. Johansson oli joutunut kierroksen 14 jälkeen säästelemään polttoainetta koko ajan kisassa ja oli keskeyttää kisan lopussa bensan loppumiseen. Ja oli jäädä pisteittäkin, mutta oli kuitenkin neljäs.

Minardi: Pierluigi Martini oli pitkälti toiseksi viimeinen tai viimeinen läpi viikonlopun. Hän keskeytti viimeiseltä sijalta ja nousi sijoja vain keskeytysten avulla. Taisteli Huub Rothengatterin kanssa aivan alussa. Keskeytti jäähdytysvesipumpun hajoamiseen ja moottorin ja jäähdyttimen vaurioitumiseen.

Team Lola-Haas Beatrice: Ironisesti Alan Jonesin osalta kerrankin auto oli paremmassa kunnossa kuin mies itse. Sairauden takia Jones vetäytyi kilpailusta ja ei ajanut siinä. Ajaa kuitenkin kotiyleisönsä edessä Adelaidessa!:cool:
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitetaan seuraavaksi tulokset Etelä-Afrikan Kyalamissa ajetun Etelä-Afrikan Grand Prixin ja itse kilpailun jälkeen.

Tulokset:

Kuljettaja Talli Kierroksia Kilpailuun käytetty aika Voittajan keskituntinopeus/Keskeytyksen syy maalissa-7 kierrosta ennen maalia

1. Nigel Mansell Williams-Honda 75 1.28.22.866/208,959 km/h
2. Keke Rosberg Williams-Honda 75 + 7,572
3. Alain Prost McLaren-TAG 74 + 1 kierros/sähkövika ja moottorivika ruutulipun heilahduksen jälkeen (Tarkalleen ilmaistuna eroa oli 1.51.794 Manselliin minuuteissa ja sekunneissa laskettuna. Kaikkiaan Thierry Boutseniin asti eroa oli vain noin kymmenisen sekuntia korkeintaan ja viitisen sekuntia Johanssoniin ja Bergeriin, mutta Brundleen sentään vielä hieman yli minuutin eli yhden kierroksen verran.)
4. Stefan Johansson Ferrari 74 + 1 kierros/polttoaine loppumassa maalissa (Eroa Bergeriin oli hyvin vähän maalissa ja Boutseniin korkeintaan 1-5 sekuntia.)
5. Gerhard Berger Arrows-BMW 74 + 1 kierros (Eroa Johanssoniin oli hyvin vähän maalissa ja Boutseniin korkeintaan 1-5 sekuntia.)
6. Thierry Boutsen Arrows-BMW 74 + 1 kierros (Eroa Johanssoniin ja Bergeriin oli 1-5 sekuntia maalissa ja korkeintaan 10 sekuntia oli eroa Prostiin maalissa.)
7. Martin Brundle Tyrrell-Renault 73 + 2 kierrosta/sytytysvika maalissa (Brundlella oli eroa kaikkiin muihin noin kierroksen verran ja Williamseihin loppuvaiheessa kisaa kaksikin kierrosta.)

Keskeyttäneet

Elio de Angelis Lotus-Renault 52 turbo

Pierluigi Martini Minardi-Motori Moderni 45 jäähdytysvesipumppu ja lisäksi jäähdytinvaurio yhdessä moottorivaurion kanssa ylikuumentumisesta johtuen

Niki Lauda McLaren-TAG 39 turbo

Philippe Streiff Tyrrell-Renault 16 ulosajo

Ayrton Senna Lotus-Renault 7 moottori (Sennan autoa korjailtiin varikolla pisimpään joten tuloksissa hänet laskettiin siten Alboreton edelle.)

Michele Alboreto Ferrari 7 turbo

Piercarlo Ghinzani Toleman-Hart 7 moottori, öljyvuoto ja kolarivauriot yhteenajosta Patrese/Cheever johtuen

Nelson Piquet Brabham-BMW 6 moottori

Teo Fabi Toleman-Hart 3 moottori

Marc Surer Brabham-BMW 3 moottori

Huub Rothengatter Osella-Alfa Romeo 1 sähkölaitteet

Riccardo Patrese Alfa Romeo 0 yhteenajo Cheever/Ghinzani

Eddie Cheever Alfa Romeo 0 yhteenajo Patrese/Ghinzani

Ei startannut kilpailuun:

Alan Jones Team Lola Haas Beatrice-Hart vetäytyi sairauden johdosta kilpailusta

Kilpailun nopein kierros: Keke Rosberg 1.08.149 kierros 74 216,796 km/h
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Tässä MM-sarjan pistetilanne 15/16 osakilpailun jälkeen:

1 Alain Prost Ranska 73 pistettä

2 Michele Alboreto Italia 53 pistettä

3 Ayrton Senna Brasilia 38 pistettä

4 Elio de Angelis Italia 33 pistettä

5= Keke Rosberg Suomi 31 pistettä

5= Nigel Mansell Iso-Britannia 31 pistettä

7 Stefan Johansson Ruotsi 24 pistettä

8 Nelson Piquet Brasilia 21 pistettä

9 Niki Lauda Itävalta 14 pistettä

10= Patrick Tambay Ranska 11 pistettä

10= Thierry Boutsen Belgia 11 pistettä

12 Jacques Laffite Ranska 10 pistettä

13= Marc Surer Sveitsi 5 pistettä

13= Derek Warwick Iso-Britannia 5 pistettä

15 Stefan Bellof Länsi-Saksa 4 pistettä

16= Andrea de Cesaris Italia 3 pistettä

16= Rene Arnoux Ranska 3 pistettä

18 Gerhard Berger Itävalta 2 pistettä

Alain Prost oli varmistanut MM-tittelin itselleen ja lisäksi häneltä otettiin sääntöjen mukaisen pistelaskujärjestelmän mukaisesti kolme pistettä pois, Michele Alboreto varmisti toisen sijansa MM-taulukossa, Ayrton Senna, Elio de Angelis, Keke Rosberg ja Nigel Mansell pystyivät taistelemaan vielä kolmannesta sijasta MM-taulukossa.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Tässä tallikilvan tilanne 15/16 MM-osakilpailun jälkeen:

1 McLaren Iso-Britannia 90 pistettä

2 Ferrari Italia 80 pistettä

3 Lotus Iso-Britannia 71 pistettä

4 Williams Iso-Britannia 62 pistettä

5 Brabham Iso-Britannia 26 pistettä

6 Renault Ranska 16 pistettä

7= Ligier Ranska 13 pistettä

7= Arrows Iso-Britannia 13 pistettä

9 Tyrrell Iso-Britannia 4 pistettä

Lotus ei enää voinut saavuttaa valmistajien merkkimestaruutta joten sen pystyivät ennen Adelaiden kilpailua Australiassa saavuttamaan enää McLaren tai Ferrari.
 
Ylös