Tähtien Kisan, Solariumin, Masan, Punaisen Vitosen ja Keken huippukausi= Vuosi 1985

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitetaan seuraavaksi sitten viimeisen kerran Kausikoosteen tyyppisistä pitkistä vuosikatsausten kerronnoista tulokset Australian Adelaidessa ajetun Australian Grand Prixin ja itse kilpailun jälkeen.

Tulokset:

Kuljettaja Talli Kierroksia Kilpailuun käytetty aika Voittajan keskituntinopeus/Keskeytyksen syy maalissa-7 kierrosta ennen maalia

1. Keke Rosberg Williams-Honda 82 2.00.40.473/154,032 km/h
2. Jacques Laffite Ligier-Renault 82 + 46,130/yhteenajo Streiffin kanssa kilpailun lopussa
3. Philippe Streiff Ligier-Renault 82 + 1.28.536/yhteenajo Laffiten kanssa kilpailun lopussa aiheutti melkein keskeytyksen ja sijojen häviämisen Capellille, Johanssonille ja Bergerille ja kierrosta pidemmässä kilpailussa olisi aiheuttanut melko todennäköisen keskeytyksenkin
4. Ivan Capelli Tyrrell-Renault 81 + 1 kierros (Eroa Streiffiin ei ollut paljon kisan lopussa Ligierien kolarin seurauksena.)
5. Stefan Johansson Ferrari 81 + 1 kierros/polttoaine loppumassa maalissa
6. Gerhard Berger Arrows-BMW 81 + 1 kierros/öljyvuodon seurauksena auton öljyt olivat lopussa maalissa
7. Huub Rothengatter Osella-Alfa Romeo 78 + 4 kierrosta
8. Pierluigi Martini Minardi-Motori Moderni 78 + 4 kierrosta

Keskeyttäneet

Ayrton Senna Lotus-Renault 66 moottori

Michele Alboreto Ferrari 62 vaihdelaatikko

Niki Lauda McLaren-TAG 57 jarrut

Derek Warwick Renault 57 vaihdelaatikko

Martin Brundle Tyrrell-Renault 49 Ei saanut 90 % voittajan kierrosmääristä ajetuksi

Marc Surer Brabham-BMW 42 moottori ja sähkölaitteet

Riccardo Patrese Alfa Romeo 42 pakoputki

Teo Fabi Toleman-Hart 41 moottori ja pakoputkivaurio

Thierry Boutsen Arrows-BMW 38 moottori ja öljyvuoto

Piercarlo Ghinzani Toleman-Hart 32 kytkin (Ghinzani julistettiin jo kierroksella 28 keskeyttäneeksi vaikkakin mekaanikot lopettivat auton korjaamisen kierroksella 32.)

Alain Prost McLaren-TAG 28 moottori

Alan Jones Team Lola Haas Beatrice-Hart 27 moottori (Jonesin osalta jostakin syystä mies julistettiin keskeyttäneeksi kierroksella 20 vaikka mies ajoi vielä selvästi kierroksen 24 jälkeen muutaman kierroksen verran ennen lopullista kierroksen 27 keskeytystä.)

Patrick Tambay Renault 22 vaihdelaatikko

Elio de Angelis Lotus-Renault 20 hylättiin kilpailusta laittoman lähtöruudusta starttaamisen johdosta

Nelson Piquet Brabham-BMW 17 sähkölaitteiden tulipalo (Piquet julistettiin jostakin syystä keskeyttäneeksi jo kierroksella 14 vaikka mies kyllä itse ajoi niin kauan kuin ajoi ennen tulipaloa eikä tiettävästi käynyt ennen keskeytystään myöskään varikolla.)

Eddie Cheever Alfa Romeo 8 moottori

Nigel Mansell Williams-Honda 1 vaurioitunut voimansiirto Sennan kanssa yhteenajosta johtuen

Kilpailun nopein kierros: Keke Rosberg 1.23.758 kierros 57 162,382 km/h
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Tässä MM-sarjan kuljettajien maailmanmestaruussarjan lopullinen pistetilanne MM-taulukossa ja lopulliset pisteet 16/16 osakilpailun jälkeen:

1 Alain Prost, Ranska 73 pistettä

2 Michele Alboreto, Italia 53 pistettä

3 Keke Rosberg, Suomi 40 pistettä

4 Ayrton Senna, Brasilia 38 pistettä

5 Elio de Angelis, Italia 33 pistettä

6 Nigel Mansell, Iso-Britannia 31 pistettä

7 Stefan Johansson, Ruotsi 26 pistettä

8 Nelson Piquet, Brasilia 21 pistettä

9 Jacques Laffite, Ranska 16 pistettä

10 Niki Lauda, Itävalta 14 pistettä

11= Thierry Boutsen, Belgia 11 pistettä

11= Patrick Tambay, Ranska 11 pistettä

13= Marc Surer, Sveitsi 5 pistettä

13= Derek Warwick, Iso-Britannia 5 pistettä

15= Philippe Streiff, Ranska 4 pistettä

15= Stefan Bellof, Länsi-Saksa 4 pistettä

16= Ivan Capelli, Italia 3 pistettä

16= Rene Arnoux, Ranska 3 pistettä

16= Andrea de Cesaris, Italia 3 pistettä

16= Gerhard Berger, Itävalta 3 pistettä
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Tässä tallien lopullinen MM-sarjan tilanne ja tallien lopulliset pisteet 16/16 MM-osakilpailun jälkeen:

1 McLaren, Iso-Britannia 90 pistettä

2 Ferrari, Italia 82 pistettä

3= Williams, Iso-Britannia 71 pistettä

3= Lotus, Iso-Britannia 71 pistettä

5 Brabham, Iso-Britannia 26 pistettä

6 Ligier, Ranska 23 pistettä

7 Renault, Ranska 16 pistettä

8 Arrows, Iso-Britannia 14 pistettä

9 Tyrrell, Iso-Britannia 7 pistettä
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Näin kuukauden sisällä Formuloissa tapahtui

11/85

1.11.1985: Australian viikonloppu jatkuu perjantain vapaiden harjoituksen ajoista eteenpäin

2.11.1985: Ayrton Senna ottaa kauden päätöskilpailun paalupaikan

3.11.1985: Keke Rosberg voittaa uransa viimeisen osakilpailuvoittonsa ja ajaa myös uransa viimeisen kilpailun nopeimman kierroksen Australian Adelaidessa ja se on viimeinen suomalaisen ajama Grand Prix-voitto melkein 12 vuoteen

4.11.1985: Suomessa keskusteltiin vilkkaasti Keken tuoreimmasta voitosta, Yleisradion ongelmallisesta asenteesta suhteessa formuloihin ja jälleen myös Vuoden Urheilijan valinnasta

5.11.1985: Talvikauden 1985-1986 talvitestit alkavat ja ensimmäisenä pelin avaa Arrows testaamalla Paul Ricardissa

6.11.1985: Paul Ricardin testit jatkuvat

7.11.1985: Paul Ricardin testit päättyivät

9.11.1985: Doningtonin testit alkavat ja edelleen isoimpana testaajana on Arrows muiden tallien viettäessä lomaa tai testaten korkeintaan rajoitetusti

10.11.1985: Doningtonin testit jatkuvat

11.11.1985: Doningtonin testit päättyivät

13.11.1985: Ligier-talli saa huomattavan sponsoripotin seuraavaksi vuodeksi vuoden 1985 onnistumisen takia ja Philippe Streiff joutuu aivan lopullisesti pois Ligier-tallista virallisellakin ilmoituksella ja Rene Arnoux ottaa alustavasti tallipaikan haltuunsa vuodeksi 1986 Jacques Laffiten ajaessa myös Ligierillä

14.11.1985: Rio de Janeiron ja talvikauden ensimmäiset Suurtestit joissa Arrows ajaa eniten testikilometrejä, mutta Ferrari hallitsee muutoin testejä.

15.11.1985: Merkittävä päivä formulahistoriassa: Japani saa ensimmäisen F1-kuljettajansa lajiin Satoru Nakajiman muodossa kun hänen paikkansa varmistuu lajissa, mutta ikävä kyllä sopimus on valinnainen eli Nakajima tulee kilpakuljettajaksi joko vuonna 1986 tai vasta vuonna 1987 riippuen siitä mihin talliin Honda haluaa ensisijaisesti suunnata tahtonsa ja siitä, että kuka haluaa ottaa japanilaisen kuljettajan talliinsa. Lisäksi Suzuka tulee kalenteriin vuodeksi 1986 joko keväälle ajettavaksi kilpailuksi tai aivan kauden viimeiseksi kilpailuksi 16.11.1986 ajettavaksi.

Suzuka saa myös takuut Bernie Ecclestonelta siitä, että Suzukassa ajetaan viimeistään vuonna 1987 mikäli sitä ei voida ajaa jo vuonna 1986. Lisäksi Mexico Cityn paluu F1:siin varmistuu vuodeksi 1986 ja kilpailu aiotaan ajaa kesällä 1986 aikaisintaan heti jalkapallon MM-kisojen jälkeen, mutta kaikkein mieluiten lokakuussa 1986 joko 12.10.1986 tai 26.10.1986.

Meksikossa 1985 syyskuussa tapahtuneen suurmaanjäristyksen vuoksi Meksikon uuden kilpailun promoottorit eli Abedin veljekset joutuvat tekemään suurtyön ja Bernie Ecclestonen oli pakko suostua merkittäviin hinnanalennuksiin kilpailun saamiseksi Meksikoon. Sopimuksessa oli Suzukan tapaan Bernien takuut joka velvoitti kilpailun järjestämiseen viimeistään vuonna 1987 lokakuussa mikäli vuonna 1986 Meksikon kilpailun järjestämiseen ei olisi kyetty edes lokakuussa 1986. Lisäksi Rio de Janeiron Suurtestit jatkuvat

16.11.1985: Rio de Janeiron Suurtestit päättyvät Ferrarin juhlaan ja Michele Alboreton komeiluun kärkisijoilla

18.11.1985: Imolan Suurtestit alkavat ja Arrows jatkaa Ferrarin lisäksi ainoana muuna merkittävänä tallina testejä

19.11.1985: Arrows jatkaa testejä Ferrarin kanssa Imolassa

20.11.1985: Imolan Suurtestit päättyvät jälleen Ferrarin ja Alboreton komennossa

22.11.1985: Paul Ricardin Suurtestit alkavat ja tällä kertaa Stefan Johansson ajaa nopeimman ajan Ferrarilla

23.11.1985: Paul Ricardin Suurtestit jatkuvat Ferrarin komennossa

24.11.1985: Stefan Johansson päättää Paul Ricardin Suurtestit nopeimpana kuljettajana

26.11.1985: Nürburgringin Suurtestit alkavat ja edelleen Ferrari jatkaa hyviä ajojaan Stefan Johanssonin ollessa testien paras ja lisäksi Arrows on mukana

27.11.1985: Nürburgringin Suurtestit jatkuvat Ferrarin komennossa

28.11.1985: Nürburgringin Suurtestit päättyvät Stefan Johanssonin ollessa nopein kuljettaja

30.11.1985: Keke Rosberg oli alustavasti yllättävänkin korkealla valinnoissa Vuoden Urheilijaksi ja yllättävän moni pitää Rosbergin valintaa Vuoden Urheilijaksi 1985 jopa parempana kuin vuonna 1982 vaikka toisaalta taas juuri voiton tai mestaruuden puuttuminen nähdään ongelmana Rosbergin vastustajien leirissä
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Näin kuukauden sisällä Formuloissa tapahtui

12/85

1.12.1985: Brands Hatchin radalla alkavat Suurtestit joissa Arrows on nopein Thierry Boutsenin johdolla

2.12.1985: Brands Hatchin Suurtesteissä Boutsen jatkaa johdossa

3.12.1985: Brands Hatchin Suurtestit päättyvät Boutsenin ja Arrowsin johtoasemaan

5.12.1985: Viimeiset Suurtestit ennen joulutaukoa käynnistyvät Rio de Janeirossa ja Arrows jatkaa yllättävän hyviä ajo-otteita tällä kertaa Gerhard Bergerin voimin ja Berger oli tietenkin nopein

6.12.1985: Rio de Janeiron Suurtestit jatkuvat Bergerin ollessa niiden kärjessä

7.12.1985: Rio de Janeiron Suurtestit päättyvät Bergerin ja Arrowsin johtoasemaan

8.12.1985-30.12.1985: Vuoden 1985 formulakautta käydään kattavasti läpi enemmän tai vähemmän ympäri maailmaa. Suomessa keskustellaan paljon formuloista, Keken McLaren-vuodesta ja myös tulevaisuudesta Keken jälkeen. Tallipaikkahuhut kiinnostavat ja Vuoden Urheilijakin valittiin ja vaikka Keke oli korkeimmalla sijalla sitten vuoden 1982 ja murskaavan paljon enemmän vaikka vuoteen 1984 verrattuna kannatettu niin Kekeä ei valittu Vuoden Urheilijaksi.

Formuloiden vuosikirja nimeltä Formula 1985 julkaistaan jossa Formula on lajina muiden lajien joukossa käsiteltävänä Suomessa ja 8.12.1985 TV2 näyttää tiettävästi viimeisen Matti Lammin selostaman formulaohjelman minkä mies teki YLE:lle vuoden 1985 aikana. Myöhemmin loppuvuodesta Urheilukakkonen näytti tällä välillä myös TV2:ssa oman formulan kausiohjelman rallin kausiohjelman ohella ja formulan kausiohjelmassa kuultiin ainakin Matti Kyllöstä jossakin välissä ohjelmaa.

31.12.1985: Alain Prost julistetaan vuoden viimeisellä kellonlyömän hetkellä lopullisesti ensimmäiseksi Formula 1:n ranskalaiseksi maailmanmestariksi vuonna 1985 ja samalla ensimmäiseksi ranskalaiseksi maailmanmestariksi sitten Formula A:n vuosien 1940-luvun lopun jälkeen. Lisäksi kaikki vuoden 1985 MM-kisojen tulokset julistetaan FIA:n lain mukaan voimaan eikä niistä voitu enää valittaa.

Pahimmat kiistakysymykset pienenäkin sellaisina koskivat Imolaa, Silverstonea ja Brands Hatchia kauden ajalta. Kaikkiaan mahtava ja hieno formulavuosi 1985 oli juhlallisesti päättynyt.

PS. Kuten myös Näin kuukauden sisällä Formuloissa tapahtui-jututkin. Toivottavasti näitäkin luettiin...:)
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitetaan tilastona johtokierrosten määrät kaudella 1985 eli kuka johti miten paljon F1-kisaa kaudella 1985. Tähän tilastoon ei ole laskettu aivan vähän aikaa johtanutta tai alle kierroksen verran johtanutta kuljettajaa.

Tässä kuitenkin johtokierrokset ja uutena piirteenä johtokilometrit kilpailuista kaudelta 1985:

1. Ayrton Senna 270 kierrosta tai noin 1354 kilometriä

2. Keke Rosberg 232 kierrosta tai noin 996-1014 kilometriä (Keken johtamat kilometrit vuonna 1985 eivät ole olleet aivan oikeastaan lähes missään lähteessä täysin selviä ja mukaan mahtui hieman myös ns. Varikkokäynneistä ja tv-ohjauksen huonoudesta johtuvia nk. Pimeitä Johtokierroksia kilometreineen päivineen. Keke myös johti joitakin kertoja hyvin vähän lisää kisojen alussa ollen aina edellä kierroksella saamatta kuitenkaan rekisteröityä johtokierrosta.)

3. Alain Prost 178 kierrosta tai 846 kilometriä

4. Nigel Mansell 141 kierrosta tai 584 kilometriä ja noin 100-500 metriä Spassa

5. Michele Alboreto 99 kierrosta tai 450 kilometriä

6. Niki Lauda 52 kierrosta tai 242 kilometriä joista suurin osa Hollannin Zandvoortissa, mutta myös jonkin verran muuallakin johdettuja kilometrejä

7. Nelson Piquet 43 kierrosta tai 250 kilometriä joista lähes kaikki Ranskan Paul Ricardissa ja lisäksi lukuisia hyvin pieniä johtoja aivan kisan alussa useilla eri radoilla tai muutoin eri radoilla ilman rekisteröityä johtokierrosta ja marginaalisesti Piquet johti enemmän kaudella kuin Niki Lauda kilometreissä johtuen lähinnä eri radasta millä johti

8. Elio de Angelis 16 kierrosta tai 73 kilometriä ja joitakin satoja metrejä päälle Spassa ja lisäksi ainoassa voittokisassaan eli Imolassa de Angelis ei johtanut kilpailua metriäkään

9. Stefan Johansson 1 kierros tai 5,040 kilometriä joka johdettiin Imolassa (Johansson todellisuudessa johti 7,560 kilometriä Imolassa, mutta puolikasta kierrosta ei rekisteröity ja kaikkiaan ruotsalainen johti vuonna 1985 aivan korkeintaan 10 kilometriä myös pimeät kilometrit, tv-ohjauksen ulottumattomissa tapahtuneet kärkikuskien varikkokäynnit, aivan kisan alun pienet johdot ja nk. Pimeät Johtokierrokset mukaan laskien vaikka olen kyllä kuullut ja lukenut Johanssonin johtaneen jopa 15-20 kilometrin kaudella, mutta pois lukien ruotsalaisia lähteitä ei muissa lähteissä noin suurta johtomäärää kilometreissä mainita.

Lähinnä johtoa Johansson oli Montrealissa ja Detroitissa muutoin kaudella 1985 sillä pian sen jälkeen Ferrarin nopeus laski kuin lehmän häntä.)
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitetaan tilastona myös tallien johtokierrokset kilometrimäärineen kaudelta 1985:

1. Williams 373 kierrosta tai 1580 kilometriä-1598 kilometriä ja joitakin satoja metrejä (Keke Rosbergin kierroskilometrien täydellisen rajan vuoksi Williams saattoi johtaa vielä vähän tuotakin enemmän, mutta ei paljoakaan varmasti yli 1600 kilometrin.)

2. Lotus 286 kierrosta tai 1427 kilometriä ja joitakin satoja metrejä

3. McLaren 230 kierrosta tai 1088 kilometriä

4. Ferrari 100 kierrosta tai 455,040 kilometriä (Imolan Johanssonin koko johdon laskien 457,560 kilometriä ja ehkä ihan korkeintaan 460 kilometriä koko kauden kilpailujen pikkujohdot mukaan laskien.)

5. Brabham 43 kierrosta tai 250 kilometriä ja lisäksi lukuisia pieniä johtoja siellä täällä josta oli hyvin vaikea saada selvyyttä ja korkeintaan ehkä kilometri sinne tai tänne tulisi vielä lisää Brabhamille johtokilometrejä kaudelta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitetaan tilastona myös moottorivalmistajien MM-taulukko kauden 1985 osalta eli valmistajat jotka keräsivät eniten pisteitä:

1. Renault 113 pistettä

2. TAG Porsche 90 pistettä

3. Ferrari 82 pistettä

4. Honda 71 pistettä

5. BMW 40 pistettä

6. Cosworth 4 pistettä
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitan vielä pienenä tilastona kauden 1985 osalta myös rengasvalmistajien pistetaulukon:

1. Goodyear 351 pistettä

2. Pirelli 49 pistettä
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Laitetaan tähän vielä tallikaverien vertailut aika-ajojen osalta kaudelta 1985 talleittain:

Brabham

Nelson Piquet-Francois Hesnault: 4-0

Nelson Piquet-Marc Surer 11-1

Nelson Piquet: 15 kertaa nopeampi kuin tallikaverinsa ja vain kerran tappio Adelaidessa Marc Surerille. Hesnault karsiutui Monacossa.

Tyrrell

Martin Brundle-Stefan Johansson 1-0

Martin Brundle-Stefan Bellof 5-5

Martin Brundle-Ivan Capelli 2-0

Martin Brundle-Philippe Streiff 1-0

Martin Brundle: 9 kertaa yhteensä nopeampi kuin tallikaverinsa, mutta ajoi tasapelin Stefan Bellofin kanssa ennen tämän kuolemaa. Oikein tarkasti arvioituna tasapelissä parempi lähtöruutu ratkaisee joten Brundle oli siten hieman nopeampi kuljettaja joskin Bellofin poismenon johdosta absoluuttista totuutta oli vaikea saada selville. Riossa Bellofin tilalla ajoi Johansson pikahälytyksellä ja Monacossa Bellof karsiutui.

Yhteensä 5 kertaa hitaampi kuin tallikaverinsa muutoin ja muutaman kilpailun ajoi yksinään. Lisäksi ei päässyt kerran kaudella lähtöruudukkoon Ron Dennisin kieltäydyttyä allekirjoittamasta kisaan oikeuttavaa poikkeuslupaa.

Williams

Nigel Mansell-Keke Rosberg 6-10

Keke Rosberg: Selvästi nopeampi parivaljakosta, mutta jäi selvästi myös Mansellin varjoon silloin kun britillä oikeasti vauhtia riitti ja loppuvuodesta eteenpäin potentiaali jäädä britin taakse oli korkeampi. Voitti kuitenkin tallikaverinsa.

Mclaren

Alain Prost-Niki Lauda 14-1

Alain Prost-John Watson 1-0

Alain Prost: Vain kerran hitaampi kuin Lauda eli Kyalamissa.

RAM

Philippe Alliot-Manfred Winkelhock 3-6

Philippe Alliot-Kenny Acheson 2-1

Manfred Winkelhock: 6 kertaa nopeampi kuin Alliot ja 3 tappiota. Surullisesti menehtyi kesken kauden. Acheson ei päässyt kahteen kilpailuun ajamaan kaudella Ron Dennisin kieltäydyttyä allekirjoittamasta poikkeuslupaa. Monacossa molemmat RAM:n autot karsiutuivat. Myöhemmin kaudella Acheson joutui jäämään parista kisasta pois RAM:n ajattaessa vain yhtä autoa ja vuoden 1985 parin viimeisen kisan osalta talli vetäytyi kokonaan lajista.

Lotus

Elio de Angelis-Ayrton Senna 3-13

Ayrton Senna: Oli 13 kertaa nopeampi kuin de Angelis. Eliolta oli odotettu ennen kautta jopa tasainen vääntö tai niukasta jopa selvään Sennan lyömiseen asti vaihdellut ylivoima.:frown:

Renault

Patrick Tambay-Derek Warwick 7-8

Derek Warwick: Oli 8 kertaa nopeampi kuin Tambay. Talli ei kilpaillut Kyalamissa lainkaan.

Arrows

Gerhard Berger-Thierry Boutsen 4-12

Thierry Boutsen: Oli 12 kertaa nopeampi kuin Berger.

Toleman

Teo Fabi-Piercarlo Ghinzani: 6-1

Teo Fabi: 7 kisaa kohti vain kerran hävisi tallikaverilleen aika-ajossa. Brands Hatchissa Ghinzani oli nopeampi. Suurimman osan kautta Fabi ajoi yksinään ja ennen Monacoa talli ei voinut ajaa ilman renkaita. Belgian kilpailulupa oltiin ajoittain perua kaudella tai siellä olisi voinut alkuperäisen kevään kilpailun tapaan ajaa vain Fabi, mutta lopulta Ghinzanikin hyväksyttiin tutkinnan jälkeen ajamaan.

Alfa Romeo

Riccardo Patrese-Eddie Cheever 11-5

Riccardo Patrese: Oli 11 kertaa nopeampi kuin Cheever.

Ligier

Andrea de Cesaris-Jacques Laffite 7-4

Philippe Streiff-Jacques Laffite 3-1

Andrea de Cesaris: Oli 7 kertaa nopeampi kuin Laffite ja olisi ollut enemmänkin johdossa todennäköisesti ilman ennenaikaisia potkujaan. Kyalamissa talli ei kilpaillut lainkaan.

Ferrari

Michele Alboreto-Rene Arnoux 1-0

Michele Alboreto-Stefan Johansson 13-2

Michele Alboreto: Oli 14 kertaa nopeampi kuin tallikaverinsa kauden kilpailuissa. Arnoux sai potkut heti Rion jälkeen. Alboreto hävisi vain kaksi kertaa kaudella Johanssonille aika-ajoissa jotka eivät olleet ruotsalaiselle koskaan mukavaa ajettavaa vuonna 1985 Ferrarin ongelmien ja ruotsalaisen yhden nopean kierroksen taidon puutteen vuoksi. Vain Nürburgringillä ja Brands Hatchissa Johansson oli Alboretoa nopeampi vaikka muutama muu paikka olla nopeampi kuin italialainen kaudella toki oli.

Francois Hesnault Renaultilla oli hitaampi kuin tallikaverinsa Patrick Tambay ja Derek Warwick Länsi-Saksassa, mutta sitä lukuunottamatta hän ei aktiivisesti kilpailut kaudella muutoin kuin nimettynä kolmannen auton kuljettajana. Spirit-talli ei esiinny tilastossa Osella-tallin, Minardi-tallin, Zakspeed-tallin tai Team Lola-Haas Beatricen kanssa koska se ajatti vain yhtä autoa kaudella. Spirit-talli myös vetäytyi sarjasta. Zakspeed vuorostaan ajoi osakausiluontoisena tallina vain Euroopassa ajetut osakilpailut.

Ligier, Osella, Team Lola-Haas Beatrice ja McLaren peruivat ajopaikkoja kaudella Hollannissa ja Belgiassa. Hollannissa Osella peruutti Jan Lammersin mahdollisen ajopaikan ja Ligier peruutti Philippe Streiffin ajopaikan ja McLaren peruutti Belgiassa John Watsonin ajopaikan. Watsonin tapauksessa oli jälleen poikkeusluvan allekirjoituksesta kieltäytyminen ja lisäksi myös tuomariston kevään kilpailuluvan ongelmat sillä Watson ei saanut ajaa McLarenia kevään kilpailussa ollessaan vielä Tolemanilla kirjoilla edes nimellisesti ja muutenkin hankalassa asemassa lakiteknisesti.

Osellan tapauksessa se olisi ollut ainoa paikka kaudella jolloin ehkä olisi nähty kaksi kuljettajaa Osellan ratissa, mutta niin ei käynyt kuitenkaan lopulta. Team Lola-Haas Beatrice perui ajopaikan Etelä-Afrikassa Patrick Tambayn osalta. Se olisi ollut ainoa paikka kaudella jolloin ehkä olisi nähty kaksi kuljettajaa Team Lola-Haas Beatricen ratissa, mutta niin ei käynyt kuitenkaan lopulta. Belgiassa Team Lola-Haas Beatricen kilpailulupa peruttiin koska Team Lola-Haas Beatrice ei ollut mukana kevään kilpailussa.
 

Joppe_001

Well-known member
Liittynyt
1.11.2003
Viestit
3764
Sijainti
Tois pual jokkee
Oliko se niin että 1985 oli ensimmäinen vuosi kun autoille suoritettiin törmäystesti?

Noin muuten pitää kiittää näistä historiikkitoikeista. Mielenkiintoista nippelitietoa tulee silloin tällöin vastaan.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Oliko se niin että 1985 oli ensimmäinen vuosi kun autoille suoritettiin törmäystesti?

Noin muuten pitää kiittää näistä historiikkitoikeista. Mielenkiintoista nippelitietoa tulee silloin tällöin vastaan.
Täysipainoisesti kyllä. Vuosi 1985 oli ensimmäinen jolloin aivan kaikkien tallien oli pakko autoilleen suorittaa jonkinlainen törmäystesti. Siihen asti törmäystestejä oli suoritettu vain satunnaisesti silloin tällöin ja silloinkin törmäystestit tehtiin lähinnä vain erillistä turvallisuuden lisäystä varten autoa ja vain erittäin harvoin virallisesti ainakaan koskien kaikkia talleja.

Toki eri osien kuten esimerkiksi polttoainetankin ja turvarungon törmäystestejä oli suoritettu reilusti aiemminkin. Muistaakseni jo vuodesta 1972 lähtien ainakin.

Ole hyvä vain!:)

Tietysti hieman harmittaa kun ei ole tullut tähän toikkiin enempää juttuja muiltakin käyttäjiltä, mutta kohta tuleekin toisaalta eniten keskustelua tähän asti tuoneet asiat Kausikoosteista puhuttaessa eli kuljettajien ja tallien arviot.

Sitä ennen tosin laitan tuon kuljettajien oman keskinäisen oletetun vauhtitaulukon eli sen, että millaisesta ruudusta keskimäärin vuonna 1985 oletetusti kuljettajat olisivat lähteneet tai lähtivätkin kauden kisoihin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Vuonna 1985 oli hyvin mielenkiintoisia kuljettajia ja hyvin monet niistä olivat varsin nopeita. Toki jonkin verran oli mukana myös hitaita kuljettajia ja joidenkin nopeiden kuljettajien osalta heidän kauden sijoituksensa ja ajonsa nopeuspohjallisesti kärsivät siitä, että he ajoivat erilaisilla autoilla.

Ja pari kuljettajaa menehtyi kauden aikana. Laitan tähän vertailuun suurimman osan kilpailijoista ja jotkut kilpailijat jotka ajoivat liian vähän niin heidät mainitsen vain sulkuviivoilla erikseen varsinaisesti sijoittuneen ja enemmän kisoja ajaneen kuljettajan taakse.

Seuraavaksi tulee keskimääräinen nopeuspohjallinen tilasto ja se keskimäärin piti paikkansa kauden kaikkien sijojen ja sessioiden vauhtien perusteella paikkansa. Keskimäärin sijoitus on laskettu 26 tai 27 ajajan kilpailuun.

Tässä tilasto:

1. Ayrton Senna= 7 paalupaikkaa kaudella, lukuisia pieniä jäämisiä paalupaikan ulkopuolelle ja vain yksi todella huono aika-ajo kaudella osin teknisten vikojen takia. Sennan tilasto vuonna 1985 olisi voinut olla huonoimpikin. Joka tapauksessa sijat 1-3 olivat totta keskimäärin ratanopeudessa kaudella 1985.

2. Keke Rosberg= 2 paalupaikkaa kaudella, lukuisia pieniä jäämisiä paalupaikan ulkopuolelle ja vain erittäin harvoin jäämisiä aika-ajoissa huonoille sijoille. Perjantain alustavat paalupaikat laskien kaudella olisi ollut uskomattoman kauden ajanut ja ajoi siltikin. Keskimäärin sijoilla 3-4.

3. Alain Prost= 2 paalupaikkaa kaudella, mutta uskomattoman tasaisen nopea mies ranskalainen oli ja myöskin oli saada alustavia paalupaikkoja monta kertaa kaudella.

4. Nigel Mansell= 1 paalupaikka kaudella, mutta Rosbergin ja Sennan tapaan erittäin nopea kuljettaja jääden usein paalupaikan ulkopuolelle suhteellisen niukasti. Ei kuitenkaan vielä vuonna 1985 ollut Mansell aivan myöhempien vuosien huippumies yhdellä kierroksella. Keskimäärin sijalla 5 kuten Punaisen Vitosen kuuluikin silloin kun ei ajettu voitoista tai nelospaikoista.:ahem:

5. Nelson Piquet= 1 paalupaikka kaudella, mutta olisi saanut lukemattoman monta paalupaikkaa kaudella ilman Brabhamin automallin huonoutta mutkissa. Keskimäärin sijalla 6 oli kaudella.

6. Michele Alboreto= 1 paalupaikka kaudella, mutta erittäin monta kertaa alustavalla paalupaikalla tai lähellä eturiviä monta kertaa kaudella ennen teknisiä vikoja tai vaurioita. Keskimäärin sijalla 7 oli kaudella ja olisi voinut olla kuudes.

7. Elio de Angelis= 1 paalupaikka kaudella. Oli Sennaa vastaan alakynnessä vaikkakin kisoissa ajoikin välillä tasaisesti sijoja ja pelasti tallille sijoituksia silloin kun Senna ei siihen kyennyt tai oli jo keskeyttänyt. Keskimäärin sijalla 8 oli kaudella ja olisi voinut vielä olla sijoilla 5-7, mutta ei juuri enää paremmalla paikalla toisin kuin vuonna 1984.

(8. Rene Arnoux= Ajoi vain yhden kisan kaudella Rio de Janeirossa. Todennäköisesti arviolta olisi vuoden 1984 perusteella ollut sijoilla 8-9 nopeustaistelussa. Olisi voinut olla myös reilusti huonommallakin sijalla. Suurimpia jossittelun arvoisia asioita.)

8. Derek Warwick= Ajoi keskimäärin vankkoja keskikastin sijoituksia vaikka olisi voinut ajaa reilusti huonommin. Sijat 8-10 olivat mielessäni ja päädyin sijaan 8.

9. Niki Lauda= Keskittyi kilpailemaan viimeistä kautta, mutta epäonniset tekniset viat rajoittivat huomattavasti Laudan potentiaalia olla jopa kuuden parhaan joukossa. Laitoin sijan 9 vaikka sijat 10-11 olivat mielessä.

10. Marc Surer= Sveitsin mies onnistui etenkin loppukaudesta 1985 jo ajamaan todella hyviäkin suorituksia etenkin kisavedossa. Kärsi Piquetin tapaan Brabhamin auton hauraudesta. Laitoin sijan 10 vaikka sijat 11-12 olivat mielessä.

11. Patrick Tambay= Alkukaudesta oli hyvinkin nopeassa tahdissa ja pari helkkarin lahjakasta sadekelin ajoa oli laittaa hänet korkeallekin, mutta lopulta huono loppukausi pudotti sijoitusta. Renaultin viaksi menee Warwickin tapaan paljon. Sijat 8-12 olivat mielessä ja päädyin lopulta sijaan 11.

12. Thierry Boutsen= Boutsen ajoi suurimman osan kaudesta tasaisesti, mutta välillä oli hieman turhan varovainen. Vasta loppukaudesta alkoi vauhti paranemaan ja Belgiassa kotiradan vaikutus näkyi positiivisella tavalla.

13. Stefan Johansson= Ruotsalainen antoi helkkaristi tasoitusta myöhemmin Ferrarilla kaudella kilpailijoilleen huonojen aika-ajojen takia. Johansson ei huipputallin kuljettajana onnistunut saamaan melkein koskaan kaudella 1985 itselleen sopivaa yhden nopean kierroksen rytmiä alleen. Se oli ikävää.:frown:

14. Teo Fabi= Kauden yllätyspaalumies ei ajanut aivan kaikkia kisoja, mutta koko kauden ajamisella sijoilla 12-16 olisi ollut ja ehkä parempikin. Fabi ajoi etenkin nopeilla radoilla todella hienoja kisoja, mutta auton pettäessä kaikki meni tietenkin pieleen.

15. Andrea de Cesaris= Kauden aikana de Cesaris tuntui menettäneen parhaimman nopeusteränsä ja ennen pitkää motivaatiokin kärsi tallin ilmapiirin takia. Monesti huonommallakin autolla de Cesaris ajoi vuosina 1986-1992 todellisia huippuluokan rattisankarin ajoja.:alppu: Andrealle olin laittaa sijalle 16 tai huonommallekin, mutta laitoin lopulta sijalle 15.

16. Riccardo Patrese= Ei juuri mainittavaa, mutta muutama hyvä aika-ajo ja onnistumiset jotenkin umpisurkealla autolla toivat tämän sijan. Sijat 13-14 olivat ensin mietittävänä, mutta laitoin tämän sijan.

17. Gerhard Berger= Yllättävän pitkään Bergerillä kesti tottua lajiin. Sijoja 13-14 mietin, mutta pakko oli sijoitusta alentaa pitkälti koko kauden perusteella kuin aivan loppuvuoden 1985 perusteella.

18. Jacques Laffite= Ei todellakaan ollut nopeimpia kuljettajia. Kaukana nopeudesta, mutta yksi kovimpia kisa-ajajia ja ennen kaikkea tasainen. Loppuvuodesta oli jo vireessä. Adelaidessa olisi ehkä jopa voittanut, mutta luovutti ehkä hieman liian etuajassa voittotaistelun. Sijoja 15-17 mietin, mutta päädyin sijaan 18.

19. Eddie Cheever= Ei juuri mainittavaa, mutta muutama hyvä aika-ajo ja onnistumiset umpisurkealla autolla toivat tämän sijan. Pari helkkarin lahjakasta sadekelin ajoa olisi voinut korottaa sijaa, mutta koko kauden kuvaa katsoin valitettavasti. Sijoja 15-18 mietin, mutta päädyin sijaan 19.

20. Philippe Streiff= Olisi ansainnut sijat 15-16 ja jopa paremmatkin sijat, mutta ajoi vain loppukauden kisoissa ja Brands Hatchin huippuajoa ja Adelaidea huomioimatta oli enemmänkin keskikastin vetomieseliittiä joskin keskeytti joskus ennen kun sai kisansa alkuun.

21. Piercarlo Ghinzani= Ghinzani olisi ansainnut paremman sijan. Ehkä Tolemanilla ajaessaan koko kauden olisin antanut sijan 15 paremmaltakin puolelta, mutta Osellalla meni liian pitkään ja Fabiin verrattuna oli selvästi hitaampi etenkin nopeusajossa.

22. Manfred Winkelhock= Winkelhock olisi ansainnut paremman sijan. Etenkin alkukaudella näytti olevan RAM:n autolla vedossa ja yleensäkin ajoi autoa sen äärirajoilla. Valitettavasti menehtyi kesken kauden ja vauhti oli tippumassa turhautumisen johdossa jo ennen poismenoakin.:frown: Sijat 19-21 oli menossa hänelle, mutta laitoin lopulta hänet tälle sijalle.

23. Martin Brundle= Brundle olisi ansainnut sijat 12-20 melko helpostikin tai ollut jopa keskikastin vetomieseliittiä. Mutta vain jos olisi saanut ajaa koko kauden Renaultin moottoreilla. Joskus kisoissa vauhti ei riittänyt ja kun jäi pisteittäkin niin sijoitus tippui sen perusteella aika paljon.

24. Francois Hesnault= Hesnaultin sijoitukseksi olisin voinut laittaa vaikka sijat 25-27 tai huonommatkin, mutta lopulta laitoin tämän sijan. Sijat 20-21 tai vähän sitä paremmat olisivat voineet olla totta, mutta ei paljoa paremmat. Sai kuitenkin potkut Brabhamilta ja ajoi vain yhden kisan Renaultilla. Vauhdillisesti keskeytti oikeastaan kaikissa kisoissaan aivan liian varhain joskin Monacosta ei olisi pitänyt karsiutua oikeastaan mistään hinnasta.

25. Alan Jones= Jones ajoi vain osan kautta ja aika-ajot sujuivat auton huonouden takia huonosti. Sijoja 20-21 korkeammalle ei paljoa asiaa ollut osin osakausiluonteisuuden vuoksi tai muutenkaan.

(25. John Watson= Watson ajoi vain yhden kisan kaudella Brands Hatchissa. Olisi todennäköisesti enemmän ajaessaan saanut ja myös ollut parempi kuin 21:s McLarenilla. Erittäin suuren jossittelun arvoinen asia etenkin Brands Hatchin viimeisen neljänneksen aikaisen huippuajon perusteella.)

26. Philippe Alliot= Alliot tuntui edelleen etenkin huonoimmillaan sarjan hitaimmalta kuljettajalta vaikka toki RAM:n auto huono olikin. Sijat 22-25 olivat keskimäärin Alliotille mietittyjä, mutta päädyin tähän sijaan. Todella vähän sai itsestään irti edes Winkelhockin menehtymisen jälkeenkään.

27. Jonathan Palmer= Palmer ajoi yllättävänkin hyvin osakausiluonteiseksi ajajaksi ja ilman teknisiä ongelmia sijan 22 jälkeenkin paikka olisi voinut irrota. Muuten sijat 23-26 olivat hänelle tarjolla.

28. Stefan Bellof= Bellof olisi ansainnut paremman sijoituksen kauden vauhtiluettelossa, mutta ajoi toivottomilla sijoilla Cosworthin autolla liian pitkään. Muutenkin vuoteen 1984 verrattuna Bellof ajoi vaikeamman kauden vuonna 1985.

Sijat 15-20 ja ehkä korkeintaan kymppipaikkaan olisin antanut sijoituksen mikäli Bellof olisi heti saanut ajaa Renaultin turbolla. Valitettavasti menehtyi ennenaikaisesti.:frown:

29. Ivan Capelli= Sijoja 23-28 mietin Capellille. Isommilla ajomäärillä olisi ajanut paremmin.

30. Christian Danner= Sijoja 24-29 mietin Dannerille. Päädyin kuitenkin huonoimpaan.

31. Pierluigi Martini= Sijoja 25-30 mietin Martinille. Lopulta päädyin huonoimpaan. Martini kärsi auton hitaudesta.

32. Huub Rothengatter= Sijoja 26-31 mietin Rothengatterille. Päädyin huonoimpaan. Rothengatter ajoi tosin vain puoli kautta ja koko kaudella sijoitus olisi ollut parempi.

33. Kenny Acheson= Acheson vaikutti pääsevän sijoille 25-32, mutta lopulta ajoi erittäin vähän kaudella. Päädyin huonoimpaan sijaan.

34. Mauro Baldi= Baldi vaikutti pääsevän sijoille 26-33. Ajoi vain kolme kilpailua ja toivottomuuden takia päädyin huonoimpaan sijaan.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Vuoden 1985 osalta jäljellä on enää joitakin viestejä jäljellä. Tai oikeastaan tuttuun tapaan aika paljonkin vielä viestejä jäljellä. Luvassa siis ovat tallien ja kuljettajien arviot arvosanoineen tuttuun tapaan. Uutena asiana tosin olen päättänyt laittaa talleillekin oman arvosanan vaikka pitkään arvelinkin olevani laittamatta talleille arvosanaa koska sen arviointiin olisi vaatinut niin paljon enemmän analysoitavaa kuin kuljettajiin niin päätin tehdä kuitenkin poikkeuksen sääntööni.

Seuraavaksi tulevasta viestistä eteenpäin siis 17 tallin arviot ja niiden jälkeen vuorossa onkin enää vain 33 kuljettajan tavallinen arvio ja kolmen parhaan osalta arviot ovat tuttuun tapaan pidempiä joskin saatan pidättää harkinta-ajan johtuen pitkälti Alain Prostin ja Keke Rosbergin osuuksien pituudesta ja sen sopivuudesta jotta ei vain mene liikaa toisteluksi suhteessa aikaisempiin pitkiin viesteihin tunnetuista herroista. Välissä ennen vuoden 1985 kolmen parhaan arviota teen vielä puuttuvat vuoden 1984 kahden parhaan kuljettajan eli Alain Prostin ja Niki Laudan arviot loppuun.

Seuraavaksi tulee Spiritin arvio ja tällä kertaa myös arvosanakin tulee mukana. Ja siitä eteenpäin aina tallimestaruuden voittaneeseen McLareniin asiaa riittää. Hieman pienemmäksi talliarviot jäävät johtuen myös arvosanan laitosta mukaan aikaisempiin vuosiin verrattuna.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Vuoden 1985 alkaessa oli vaikeaa enää nähdä, että mitä pieni ja piskuinen Spirit-talli yritti enää tehdä Formula 1:ssä?

Spiritillä ei ollut käytännössä lainkaan rahaa, sen auto oli jo neljättä kertaa päivitetty versio vuoden 1983 alkuperäisestä F1-autosta ja edelleen uusi automalli 102 Dave Ameyn tekemien suunnittelukorjauksien jälkeenkin odotti onnettomana valmistumistaan monokokkirunkona tallin asuntoautomaisessa päämajassa perimmäisessä nurkkauksessa.:frown:

Talli ehkä kuvitteli John Wickhamin ja Gordon Coppuckin voimin ehkä yrittävänsä tulla uudeksi Frank Williamsin kaltaiseksi rakettinousijaksi, mutta siinä missä Williamsin tallin pelastivat varakkaat arabisponsorit niin sellaisia ei Spiritille ollut lähimainkaan tulossa. Spirit jatkoi siis siitä mihin se jäi vuonna 1984 eli olemaan käytännössä hitain tai heti seuraavaksi hitain.

Raha oli uskomattoman vähissä jopa tavalliseksi vuoden 1985 vähävaraiseksi talliksi. Mauro Baldi pärjäsi niin hyvin kuin täysin toivottomalla ja teknisiä vikoja täynnä olevalla autolla pystyi vain pärjäämään. Valkoisen, oranssin ja mustan värinen 101D-automalli ei ollut kovinkaan hyvä enää. Jäähdyttimet ja sivuponttoonit olivat pienemmät kuin ennen, mutta muutoin auto oli aivan samanlainen kuin ennenkin ulkonäöltään.

Rahaa ei ollut pian enää mihinkään ja Imolan jälkeen konkurssi jonka olisi pitänyt tulla jo vuonna 1984 tuli lopulta vuonna 1985 Monacossa.

Estorilissa ja Imolassa Baldi herätti huomiota kahdella tavalla. Ensimainitussa oli kolaroida Ayrton Sennan ulos kisasta ja pyöri muutenkin kuin marja siellä missä se ei saisi pyöriä ja jälkimainitussa Baldi ajoi yllättäen punaisen, sinisen ja valkoisen värisellä autolla, mutta vähemmän yllättäen aivan viimeisenä. Monacossa niin talli kuin sen autokin olivat lopussa.

Kun tallipäällikkö Wickhamkaan ei ollut saanut penniäkään pitkään aikaan koko tappiollisen tallin pyörittämisestä niin Benettonin rahojen näkeminen pakotti Wickhaminkin luovuttamaan. Talli myi kilpailulisenssilupansa ja renkaansa Tolemanille nimellisesti Benettonin kautta. Siten Spiritin kausi 1985 päättyi surullisesti ennen aikojaan. Wickhamin suostuminen Benettonin tarjoukseen tarkoitti, että jokainen tallin jäsen sai edes palkkansa ennen konkurssia. Ilman suostumista talli olisi hävinnyt viimeistään Monacon jälkeen kartalta.

Toisaalta Wickham vannoi Spiritin palaavan F1-sarjaan vuodeksi 1986. Sen sanominen kuitenkin tapahtui kesäkuussa 1985 ja joulukuussa 1985 oli vain hyvin vähän konkreettisia merkkejä Spiritin täysin varmasta paluusta vuodeksi 1986 sarjaan jos se edes koskaan palaisikaan. Spiritin osalta paremmalla budjetilla edes jotenkin sillä oli potentiaalia olla taas ainakin kaikkien uusien tallien edellä ja myös RAM:n edellä kuten se jopa oli vuonna 1984.

Arvosana: 4/10
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Carl Haas on tunnettu IndyCarin ja monen muun Amerikan mantereen puolella ajettavasta moottoriurheilulajista, mutta F1:n puolella vuosi 1985 Team Lola-Haasin ja toisinaan Beatricen nimellä tunnetun tallin osalta vuosi oli uusi ja vaikea. Se oli osakausiluonteinen talli, mutta aloitti oman kautensa erittäin myöhään.

Vasta Detroitista eteenpäin alettiin tallia todella odottaa kisoihin ja lopulta talli tuli kisoihin vasta aivan kauden loppuvaiheessa Monzassa. Talli ei voinut siten odottaa tynkäkaudesta paljoakaan.

Beatrice tuki tallia, mutta se yhdessä tallin ja Alan Jonesin kanssa keskittyi vain vuoteen 1986 ja lupaavammin vielä vuosiin 1987 ja 1988. Fordin turbomoottorit tulisivat autoon vaikka surullista oli, että vuonna 1985 talli joutui ajamaan vain Hartin moottorilla mitkä eivät sopineet auton kanssa mitenkään.

Toisaalta vuoden 1985 loppukauden viimeiset kilpailut olivat selvää lisäkokeilua niin Alan Jonesille päästä kisatuntumaan kuin myös tallille arvokkaita testikilometrejä varten.

Kuten jo aiemmin kertomani mukaan, tallin vuosi 1985 oli todellisia teknisiä ongelmia täynnä ollut ongelmien noidankehä. Hartin moottorit olivat liian tehottomia ja lisäksi ylikuumenivat aivan liikaa.

Muutkin tekniset viat rajoittivat ajoaikaa ja Alan Jones sai kärsiä tahtomattaan vieläkin varikolla vuoden 1983 Long Beachin kunnonloppumisajostaan ja ajoittain Jones tuntui kaljamahoineen olevan se formulavarikkojen virallinen olutveikkonen jolle tuoppi aina maistui, mutta hyvään tarkoitukseen.:D

Kuitenkin Adelaiden huippuajo Alan Jonesin osalta miehen omalla kotiradalla antaa sentään edes jotakin uskoa ajoittain hieman erikoisen oloiseen ja hieman ehkä turhan paljon vain mediapaineen vuoksi liikkeelle polkaistuun projektiin. Ja ainakin lopetti Jonesista varikolla tehdyt irvailupuheet siihen paikkaan.

Vuosi 1986 on tärkeä näytönpaikka jotta tallin toiminta jatkuisi alkumetrejä pidemmälle sillä paljon rahaa kului myös Jonesin palkkaamiseen projektiin joka olisi ansainnut saada myös enemmän tukirahaa kuin sen mitä se ansaitsi Beatricelta. Ainakin talli vaikuttaa saavan osansa kokoon ennen pitkää jos ei sitten edes vielä vuonna 1986.

Arvosana: 5/10
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Yksi vuoden 1985 jossittelun arvoisimpia asioita oli ennen kaikkea se, että mihin Toleman-talli olisi todella yltänyt?

Millainen Toleman olisi ollut Ayrton Sennan yhä siellä ajaessa, 8 miljoonan dollarin budjetilla, 63 henkilön ja brasilialaisten suuryritysten uusimpana lempilapsena?

Monien mielestä Toleman olisi ollut huonoimmillaankin silti parempi kuin oli 3 miljoonan dollarin budjetin, melkein ilman sponsoreita olevana ja 30 henkilön pyörittämänä vuonna 1985. Toleman menetti paljon aikaa ja rahaa myös Michelinin vetäytymisen yhteydessä tapahtuneen rengassotkun takia. Toleman TG185-automalli oli yksi kauden hienoimpia, selkeimpiä ja yksinkertaisimpia teknisiä automalleja lajissa. Valitettavasti auto oli myös hauras.

Tolemanin alkuperäinen ykköskuljettaja Stefan Johansson siirtyi Ferrarille heti kun pystyi eikä häntä siitä voitu syyttää koska Johansson oli jo sopimuksen purkamisen aikaan ajanut yhden kisan Tyrrelille ja oli valmis ajamaan missä tallissa tahansa.

Loppupelissä vuosi 1985 oli Tolemanille katkeransuloinen sillä Benetton oli kulissien aikana ostanut hiljaisesti tallin suurilta osin itselleen. Kuitenkin Concorden ja mahdollisesti saatavien TV-rahojen vuoksi Benetton salli Tolemanin kilpailla vielä vuoden 1985 ajan omana tallinaan ja omalla nimellään.

Toleman sai toki Pirellin renkaat itselleen lopulta uudelleen vuoden 1984 riitaisan sopimuksen päättymisen jälkeen osin Benettoninkin ja Spirit-tallin vetäytymisen myötävaikutuksella, mutta talli käytti vuotensa lähinnä etumatkan kiinni saamiseen.

Luotettavuusongelmat olivat pahat läpi kauden. Hartin moottorituotanto oli ollut pysähdyksissä aina Tolemanin lajiin palaamiseen asti ja moottorituotanto oli myöhemminkin kaudella varsin hidasta. Moottorin kehitystuotanto sen sijaan oli nopeampaa, mutta viidennen sukupolven turboa ei Tolemanin automalli juuri sietänyt ja lisäksi polttoaineenkulutus oli hirveä.

Siitä huolimatta aina kun vain Teo Fabi ajoi tallin autolla ja ennen kaikkea auton säilyessä yhtenä kappaleena tuloksena oli ajosuorituksia joista parhaimpien osalta jopa Brabham-talli joutui Pirellin renkaita käyttävien tallien päätallina nöyryytetyksi hänen toimestaan. Tai vähintään Fabi ainakin voitti kaikki huonommat Pirellin renkaita käyttäneiden tallien kuljettajat.

Aluksi Toleman ajatti vain yhtä kuljettajaa, mutta myöhemmin kaudella Piercarlo Ghinzani tuli tallin toiseksi kuljettajaksi rahaa vastaan. Valitettavasti jo alkukauden kalliit kisalupien ilmoittamiset ja peruuttamiset autojen vetäytymisten yhteydessä ja tallin siirtyminen ajattamaan kahta autoa toi veronsa kannettavakseen.

Ghinzanin liittyminen talliin ei oikeastaan palvellut ketään muuta kuin korkeintaan itse kuljettajaa. Lähinnä tekniset vaikeudet pahenivat kahta kauheammaksi. Ja tuplasivat mekaanikkojen työmäärät. Ainoa järkevä vaihtoehto olisi ollut 3 miljoonan dollarin budjetilla ajattaa vain yhtä autoa ja kuljettajaa läpi kauden tai sitten ajattaa Fabia ja Ghinzania vuorotellen riittävillä määrillä kilpailuja.

Benettonkaan ei pieniä määrärahoja lukuun ottamatta enempää vuonna 1985 auttanut tallia. Ja vuodeksi 1986 Toleman tulee häviämään Benettonin tieltä historian hämäriin. Surullista oli kuitenkin kuluttaa viimeinen kausi lajissa ilman pisteitä.:frown: Tallin ehdoton ja ainoa huippuhetki kaudella oli Teo Fabin ajama paalupaikka Nürburgringillä.:alppu:

Arvosana: 5,5/10
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Zakspeedin osalta Minardiin verrattuna Länsi-Saksan ylpeys sentään edes tiesi sen, että mitä f1-tallin pyörittäminen todella vaatii. Tuloksista lukemalla tietenkin Zakspeed menestyi huonosti ja loppupelissä jäi Minardin taakse, mutta kaikkiaan osakausiluonteiseksi talliksi talli onnistui hyvin. Enemmillä kisamäärillä Zakspeed olisi todennäköisesti ollut Minardin edellä sarjassa.

Jonathan Palmerin päästyä ainakin alustavasti menettelevän oloiseen hyvään talliin kuljettaja rentoutui ja osasi antaa ainakin riittävää palautetta. Palmer on tunnetusti osaava kuljettaja kehittämään autoa ja samalla hänen käsissään tallin auto parani ennen pitkää jatkuvasti.

Päätös osallistua tallin osalta vain Euroopassa ajettuihin kilpailuihin osakausiluonteisena tallissa oli kaikkiaan järkevä kokonaisuutena.

Talli ei siten yrittänytkään koskaan saada mitään todella huippuluokan tulosta aikaan tai ainakaan se ei lähtenyt tekemään mitään todella tyhmää radalla toisin kuin vaikka Minardi tai RAM.

Kun Palmer sitten loukkaantui niin talli oli eksyksissä. Christian Danner vaikutti aluksi hieman hitaahkolta, mutta Danner oli vahvan tekninen kuljettaja vaikka toki Danner tuntui olevan niin nuoreksi kaveriksi ehkä hieman turhan pilkuntarkka. Nopeus vaikutti silti paranevan alkuun verrattuna.

Dannerin todelliset ajotaidot jäävät vuoteen 1986 mikäli Danner haluaa ajaa Zakspeedillä tai sitten jossakin muussa tallissa.

Talli on itse toivonut Dannerin ajavan tallissa koska se ainakin miellyttäisi tallin pääsponsoria Westiä. Dannerin ajaessa tallin autoa vuonna 1985 hän myös väistämättä hyötyi Palmerin tekemästä kovasta työstä auton eteen mikä myös jonkin verran hämärtää Dannerin todellista ajotaitoa.

Kaikkiaan vuosi 1985 oli tallille vain osakausiluonteinen testivuosi Team Lola-Haas Beatricen tapaan ja kun tallin oman debyyttivuoden ja aseman ottaa sellaisenaan huomioon ilman vastentahtoisuutta niin tallin suoritusta voi pitää kohtuullisen kelvollisena.

Arvosana: 6/10
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
RAM-talli tuntui edelleen haluavan jatkaa toivotonta taivaltaan lajissa kun vuoteen 1985 lähdettiin. RAM:llä oli kuitenkin jotakin uutta tai ainakin uudelta tuntuvaa optimismia. Ensinnäkin Gustav Brunner tuli ATS:ltä ja lyhyen Alfa Romeolta viettämänsä ajan jälkeen talliin ja lisäksi Brunnerin mukana tuli Manfred Winkelhock joka tuntui myös tulevan aina mukana sinne minne Brunner oli matkalla.

Yleensä Brunnerin kädenjälkien työnä autot olivat ketteriä ja nopeita. Toiseksi Winkelhock oli RAM:lle vihdoin ja viimein sellainen riittävän nopea kuljettaja jolla oli riittävästi ikää, joka oli kokenut ja joka ei menettänyt moraalia Jochen Massin tapaan tai ollut kolariherkkä joidenkin nuorten kuljettajien tapaan. Winkelhock sai toimia ykköskuljettajana ja häntä pidettiin lahjakkaana kuljettajana huolimatta tuomistaan rahoistaan.

Philippe Alliot maksoi myös 250 000 dollaria jälleen kerran ja tyytyi olemaan kakkoskuljettaja tallissa.

RAM 03 oli automallina ilman muuta paras RAM:n auto tai tallin erikoisten Marchin symbioosivuosien jälkeen ainakin. Se oli vaikuttavaa vaikkakin ongelmia riitti luotettavuuden kanssa. Winkelhock pystyi tuomaan auton parhaimmillaan keskikastin porteille ja olemaan yleensäkin lähempänä 20:n parhaan kärkeä ja reilusti sen ylikin.

Tavallisesti 20:n parhaan joukkio on parempien tallien mielestä tavallinen rivikuljettajien loukko johon ajajien urat tuhoutuvat ja vaikka eivät tuhoutuisikaan niin niissä ajavia kuljettajia ei vain huomata ei sitten millään. Winkelhockin huippuluokan ajosuoritukset eivät kyllä ainakaan jääneet vaille huomiota. RAM:n kaltaisen tallin auton historian tietäen Winkelhockin ajosuoritukset vuonna 1985 olivat tallin autolle lähes ylimaallisia. Philippe Alliot vuorostaan herätti huomiota paljon vähemmän.

Toisaalta Alliot sentään ainakin pystyi parantamaan mainettaan eikä enää ainakaan ollut sarjan hitain kuljettaja. Toisaalta kaikkein huonoimpina ajopäivinään Alliot oli kyllä huonoin, mutta vuoteen 1984 verrattuna Alliot oli silti vuonna 1985 parempi kuin vuotta huonoimmillaankin. Parhaimmillaan vuoden 1985 kilpailuissa Alliot onnistui ajamaan todella näyttävästi kauden kisoissa ja positiivisella tavalla.

Valitettavasti aivan kauden alun jälkeen ja erityisesti uskomattoman upean Rio de Janeiron kilpailun jälkeen tallin suorituskyky laski jatkuvasti. Pisteitä ei tullut ja luotettavuus heikkeni pikemminkin kuin vahvistui kaudella.

Hart tuki ensin tallia avokätisesti moottoripuolella, mutta lopetti tukemisen heti käytännössä kun Toleman palasi lajiin. Lisäksi jo ennen Tolemanin paluuta muutenkin moottorituotanto oli heikoilla kantimilla Hartin osalta RAM:lle, mutta Tolemanin palattua lajiin RAM sai kärsiä myös tuotantoseisokeista.

Nopeat huollot ja muut luovutukset olivat mahdollisia siitä eteenpäin vain isoa käteisluovutusta vastaan. Mekaaniset viat alkoivat yleistyä, kuljettajat turhautuivat ja alkoivat ajaa useimmiten yliyrittämisen takia paljon kolareita ja Pirellin renkaiden ollessa edelleen alla ne eivät sopineet hienotekniselle RAM 03:lle paljoakaan paremmin kuin mitä sen kurjiin edeltäjiin 02:een tai ainakaan 01:een. RAM oli Hartin kanssa vain asiakassuhteessa.

RAM oli ongelmissa kun Tolemanin palattua kesken kauden lajiin RAM ei enää saanut myöskään ilmaista teknistä tukea tallilta. Siten sen moottorikehitys jäi ensin polkemaan paikoillaan ja lopulta pysähtyi kokonaan.

RAM aloitti siis jälleen kerran optimistiselta pohjalta vain murskautuakseen todellisuuden armottomiin kivikkoihin. Vaikka kaikki oli näyttänyt niin kovin hyvältä. Hartin alkukauden päättämättömyys tallin tukemisen tai Tolemanin tukemisen välillä oli myös kovaksi haitaksi silloin kun tallilla meni ainoan kerran kaudella oikeastikin hyvästi. Lisäksi Hartin tekniset neuvonantajat vain vähättelivät tallin omien tulosten puutetta apunsa kieltämisen syyksi tekopyhällä tavalla.:thumbdown

Winkelhockin viime hetket ennen menehtymistä tallissa alkoivat muistuttaa ATS-aikojen tyytymättömyyttä liikaakin vaikka toki Winkelhock yritti kaikkensa. Winkelhockin poismeno tuomitsi tallin käytännössä takariviin pysyvästi. Philippe Alliot ei vain osannut olla tai ei edes oikein välttämättä ehkä halunnut ollakaan mikään tallin ykköskuljettaja ja mikäli halusi olla niin ainakaan hän ei halunnut olla mikään yleinen tallin sankari. Radalla Alliot toki yritti parhaansa, mutta tottumattomuus median ristitulessa toimimiseen ja esiintymistaidot luonnollisena johtajana olivat hyvin huono yhdistelmä.

Alliot ei vain yksinkertaisesti ollut tallin johtava kuljettaja tai ei vain halunnut olla sellainen. Toisaalta Alliotille vastuu tuli kerta kaikkiaan liiankin äkkiä vastaan ja se myös näkyi. Kenny Acheson vuorostaan suostui toki tulemaan talliin entisenä RAM:n kuljettajana uudestaankin. Acheson vaikutti jälleen kerran erittäin lahjakkaalta kaverilta, mutta Acheson ei kyennyt ajamaan lähes täysin ilman kehitystä ollutta autoa mitenkään. Tosin Acheson joutui pari kertaa kuljettajasta itsestään riippumatta karsiutuneeksi poliittisen pelin uhrina ja pari kertaa luovutti paikkansa Alliotille kun tallilta alkoivat rahat loppua.

Skoal Bandit sai tallin tukijana tarpeeksi ja vetäytyi niin sopimuksesta kuin lajistakin. Talli ajatti loppukaudella yhtä autoa ja lopulta talli vetäytyi pois lajista ennen kauden loppuakin. Mike Thackwell vaikuttaa tulevan vuodeksi 1986 talliin ja näillä näkymin vihdoin ja viimein koko kaudeksi. Mahdollisesti toiseen autoon tulee ajamaan Rupert Keegan isolla rahalla. Tulevaisuus ei silti näytä hyvältä ja konkurssi vaikuttaa melko todennäköiseltä. Etenkin kun talli joutui vetäytymään kesken kauden.

Tallin ehdottomimmat huippuhetket olivat Brasilian Winkelhockin ja Alliotin pistesijat massavarikkokäyntien vuoksi Rio de Janeirossa ennen omia pysähdyksiä ja Belgian Spa-Francorchampsissa Alliotin pitämä kasipaikka ennen kolaria. RAM:n historian potentiaalisesti parhaasta kaudesta tuli kamalin. Etenkin kun tallille huonous on ollut liiankin tuttu ja John Macdonaldin pyörittämä talli voi hyvinkin kohdata lopullisen loppunsa.

Arvosana: 4,5/10
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15056
Siinä missä Renault vetäytyi vuoden 1985 päätteeksi näyttävästi ja yleisesti ottaen negatiivisten lehtiotsikoiden saattelemana niin Alfa Romeo ja Alfa Romeon kilpailutoimintaa pyörittävä Euroracing vetäytyi oikeastaan hyvinkin näkymättömästi. Lisäksi vuosi 1985 osoittautui koko Alfa Romeon uuden tulemisen kausista ylivoimaisesti heikoimmaksi ja surkeimmaksi kaudeksi kaikessa nöyryyttävyydessään.

Riccardo Patrese, Eddie Cheever ja Paolo Pavanello olivat toki edelleen tallin johtomiehet jotka tosin tappelivat niin toistensa kanssa kuin etenkin kuljettajatkin keskenään ja Pavanello kyllästyi ennen pitkää myös lehdistöönkin joka kiusasi Alfa Romeota oikeastaan kaikissa mahdollisissa väleissä.

Benetton oli vähentänyt valmiiksi sponsoritukeaan vuodeksi 1985 ja 3 miljoonan dollarin budjetilla Alfa Romeon oli erittäin vaikea saada kautta kunnolla aivan loppua kohti edes loppuunsa. Epäluotettavuus oli Alfa Romeolle ikävä synonyymi.

V8-turbomoottori alkoi olla vanhenemassa viidennen sukupolven turbomoottorista huolimatta, se kulutti liikaa polttoainettakin ja kun lisäksi vielä joka tallilla oli ennen pitkää turbomoottorit niin huonoimmillaan tallin miehet kisailivat kauden aikana lähes viimeisten sijojen välittömässä läheisyydessä. Parhaimmillaan toki edes pistesijoissa selvästikin.

Vuoteen 1984 verrattuna palkinnoistakin haaveilu oli pian ylimaallista. Aivan parhaimmillaan Alfa Romeon vauhti riitti hieman keskikastin yläpuolelle, mutta keskimäärin se oli juuri ja juuri paras keskikastin talli vuonna 1985.

Tämä arvio oli tehty vuoden 1985 automallin 185T:n osalta. Valitettavasti tallin ongelma oli myös hylätä ohjausvaurioille altis vuoden 1985 automalli ja siirtyä polttoaineensäästön ja teknisen säästön nimissä käyttämään vuoden 1984 automallia raskaasti päivitettynä. Eli 184T-automalli nähtiin hieman erinäköisenä radalla nimen 184TB:n alla.

Vuodesta 1977 lähtien enemmän tai vähemmän lajissa uutta tulemista lajissa tehnyt Alfa Romeo haaskasi vuonna 1985 oikeastaan aikaansa. Se ei herättänyt edes huomiotakaan. Ainoastaan muutama näyttävä hetki oli kaudessa mukana. Lähinnä katuradoilla tai satunnaisesti sadesäässä Eddie Cheever herätti ajotaidoillaan ansaittua huomiota häntä kohtaan.

Riccardo Patrese vuorostaan herätti todella näyttävästi vain kaksi kertaa kaudella huomiota. Monacossa ajamalla tulipalonkin sisältävän kolarin Nelson Piquetin kanssa ja Kyalamissa Patrese keskeytti Cheeverin kanssa lähtökolariin ja lopulta kuljettajat jopa tappelivat keskenään pelkän ratakeskustelun lisäksi motorhomessa.:nope:

Silloin tällöin joukkoon mahtui kunnon tekninen vikakin yleensä turbon pettämisen muodossa tai joku muu dramaattinen onnettomuus. 184TB:ssä taas oli vain hyvin rajallisesti mitään parempaa.

Polttoaineensäästön lisäksi ohjautuvuus oli jonkin verran parempaa kuin 185T:ssä. Maaliin pääsykin oli sillä helpompaa. Paremmin Alfa Romeo olisi tehnyt vaikka aloittamalla kauden 184TB:llä ja jatkamalla sitä sitten 185T:llä kun kaikki auton tyyppiviatkin olisi vihdoin ja viimein korjattu kunnon testauksenkin myötä.

Vanhan auton päivitetyllä mallilla ajaminen toi hyvin vähän mitään konkreettista hyötyä tallille eikä se tuonut mitään menestystä tallille. Adelaiden jälkeen talli vetäytyi.

Alfa Romeon osalta selvää oli, että yksikään tallin osakas ei halunnut enää jatkaa toimintaa. Alfa Romeon osalta Pavanello oli lähellä vetäytyä jopa jo keväällä kuultuaan Benettonin haluavan itselleen oman tallin.

Pavanello ei myöskään saanut Autodeltaa tulemaan uudelleen lajiin tai saanut sitä edes jotenkin tukemaan tallia. Alfa Romeo jää jatkamaan lajiin Osellan moottoritoimittajana ja se on solminut Ligierin kanssa yhteistyösopimuksen joka ilmeisesti tarkoittaa moottorisopimusta tai muuta teknistä asiantuntemusapua lähitulevaisuudessa.

Valitettavasti 1950-luvun menestyspäiviin Alfa Romeo ei koskaan kyennyt vuosina 1977-1985 olleen toisen tulemisensa aikana palaamaan samanlaiseen menestykseen. Se ei saanut edes yhtä ainuttakaan voittoa. Se kertoi jo paljon, mutta Alfa Romeon järkyttävän suureen taloudelliseen floppiin pystyi ylivoimallaan vastaamaan vain Renault.

Murheellisen vuoden 1985 arvosanaa tallille estää menemästä neloseksi vain todellakin se hyvin satunnainen hyvä ajo Alfa Romeon osalta vuonna 1985.

Silloin kun Alfa Romeo erittäin harvoin kesti vuonna 1985 niin sillä pystyi silti sentään pysymään jäännöspistevauhdissa. Ennen väistämätöntä keskeytystä tietenkin.

Arvosana: 5/10
 
Ylös