Oho sanoi:
Lenkillä huomaa kuinka askel huononee matkan ja väsyn edetessä, alussa muistaa pitää askeleen matalana mutta matkan edetessä stomp stomp aspekti nostaa päätään ja vahvistaa juoksun tärähtelyä. Mulla on ajottain ihan pirusti penikkaa mutta polvet ei ole vielä pahemmin pätkineet. Nyt joutuu vielä juoksemaan matolla, täällä Varsovassa ei oikein pimeällä osaa lähteä ulos raville vaikka tuskin se Espoota kummempaa olisi.
Askelta matalana? En nyt oikein tiedä, mitä tarkoitat mutta askelta ei tulisi matalana missään nimessä pitää. Matala askel kun tarkoittaa väistämättä pitkää askelkontaktia, pitkä askelkontakti tarkoittaa taasen pitkää lihasjännityksen kestoa jalassa ja lyhyttä jalan lepovaihetta ilmassa (ilman kannattelupainoa).
Mieluummin siis liian nopea. Päkiä esijännitettynä suoraan painopisteen alle, siitä napakka ponnistus, mahdollisimman nopea ja pyörähtävä askel. Tota voi harjotuttaa niin että antaa kantapään paukkua persauksiin. Optimaalinen askeltiheys on kuulemma 180 askelta minuutissa. Sitä kannattaa kokeilla ainakin vedoissa.
Ja sen pyörivän askeleen lisäksi kun pitää perseen ylhäällä ja edessä, naaman ja hartiat rentona ja turhat liikkeet poissa niin pitäisi kulkee!
Matolla on hyvä treenata askellusta eri kulmilla. Alamäkeen oppii pitämään ton askeleen pyörivänä ja askelkontaktin lyhyenä. Pitäisi läpseen sijasta kuulua napse. Vähän niinku oikein nopeessa panossa!
Tota askeleen nopeuttamista ja lyhentämistä suosittelen kyllä kokeileen. Itellekkin! :thumbup: