No niin laitetaan sitten kaikkien aikojen kovapalkkaisimmat kuljettajat per kausi. Palkkakriteereinä on F1-puolen rahat ja maineikkaamat kisat kuten CanAm ja Indy 500-kisat ja niiden palkintorahat. Kausien muutoin rikastuneita rahamiehiä en laita tähän juttuun paitsi poikkeukset. Hinnat lasketaan markoissa ja euroissa vuodesta 99-02 eteenpäin. Tässä ne kuitenkin tulevat:
1950:
Giuseppe Farina tienasi 13500 markkaa kaudelta.
1951:
Alberto Ascari tienasi 14 925 markkaa kaudelta.
1952:
Ascari tienasi 13500 markkaa kaudelta.
1953:
Ascari tienasi 7500 markkaa kaudelta.
1954:
Juan Manuel Fangio ansaitsi 20 000 markkaa kaudelta.
1955:
Fangio tienasi 15 000 markkaa kaudelta.
1956:
Fangio tsai 12750 markkaa kaudelta.
1957:
Fangio sai viimeisestä mestaruudesta 32 000 markkaa kaudelta.
1958:
Mike Hawthorn ja Stirling Moss ansaitsivat kukin 30 000 markkaa kaudelta.
1959:
Bruce McLaren oli kauden kovapalkkaisin kuski 168 000 markalla. Mestari Jack Brabham ansaitsi vain 55 000 markkaa.
1960:
Stirling Moss oli ylivoimaisesti rikkain mies kaudella. 188 142 markkaa tuli taskuun ja kokonaissumma oli 346 620 markkaa josta verojen jälkeen jäi yhteensä 196 142 markkaa. Hintaan sisältyy myös Sebringin kisan 45 000 markan shekki. Mestari Jack Brabham ansaitsi vain 85 710 markkaa kaudelta.
1961:
Innes Ireland ansaitsi 120 000 markkaa kaudelta ja mestari Phil Hill vain 63 426 markkaa.
1962:
Jim Clark ansaitsi 154 284 markkaa kaudelta kun mestari Graham Hill vain 137 139 markkaa.
1963:
Jim Clark ansaitsi 158 565 markkaa mestarina.
1964:
Graham Hill ansaitsi 162 855 markkaa kun mestari John Surtees vain 120 000 markkaa.
1965:
Jim Clark ansaitsi 523 000 markkaa kaudelta. Siihen oli laskettu 420 000 markan päävoitto Indystä. Muutoin kauden kovapalkkaisin kuljettaja oli Graham Hill 168 855 markalla.
1966:
John Surtees oli rahamies 492 855 markalla. Hintaan sisältyy CanAm-sarjan mestaruus. Graham Hill sai 470 571 markkaa kaudelta ja Indy 500:n 450 000 markan voitto on luvuissa mukana ja Jim Clark noin 126 000 markkaa F1:den puolelta.
1967:
Jim Clark jatkoi kovinta palkkaa nostavana kuskina sarjassa. 177 426 markkaa palkkaa oli kova summa. Chris Amonilla oli koko kauden rahat eri sarjoista kuitenkin mahtavat 600 000 markkaa kaudelta.
1968:
Jackie Stewart sai 160 284 markkaa kaudelta nauttien kovinta palkkaa. Jim Clark olisi saanut ensimmäisen miljoonan markan palkkion mutta kuoli Hockenheimissa ja Chris Amon sai koko kauden rahoina eri sarjoista 600 000 markkaa.
1969:
Jackie Stewart nautti ensimmäisenä kuskina 1,2 miljoonan markan eduista ja Amon sai saman määrän eri sarjoja kiertämällä ja nuori Jochen Rindt sai myös 134 571 markkaa kaudelta mutta sponsorit maksoivat avokätistä siivua sen verran että palkka meni lähelle miljoonaa markkaa.
1970:
Jochen Rindt oli kauden rahamies 3 miljoonalla markalla. Stewart tienasi 1,5 miljoonaa markkaa.Jacky Ickx tienasi 2 miljoonaa markkaa.
1971:
Jackie Stewart ansaitsi 4,8 miljoonaa markkaa kaudelta.
1972:
Stewart kauden rahamies samalla määrällä kun maailmanmestari Fittipaldi sai vain 1,3 miljoonaa markkaa kaudelta.
1973:
Infernaalisen suuri palkka maksettiin Stewartille jonka kokonaissumma oli 6 miljoonaa markkaa.
1974:
3 miljoonaa markkaa meni Fittipaldille maailmanmestarina ja kakkosena tuli Regazzoni 2,6 miljoonalla markalla ja Lauda 1,9 miljoonalla markalla.
1975:
Lauda sai 3,25 miljoonaa markkaa mestarina ja Fittipaldi sai 3,105 miljoonaa markkaa ja Regazzoni sai 1,5 miljoonaa markkaa.
1976:
Lauda sai 3,8 miljoonaa markkaa palkkaa kun James Hunt mestarina sai vain vaivaiset 1,5 miljoonaa joista kului varsin paljon rahaa ja lopulta varsinaista palkkaa tuli vain 100 000 markkaa sillä Hunt tuhlasi mestaruusrahojaan kalliisiin tavaroihin ja muuhunkin elämiseen.
1977:
Lauda sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta ja Ronnie Peterson sai yllättävän paljon Tyrellin riveissä. Mahtavat 3,48 miljoonaa markkaa mistä pääosa tuli sponsorien kautta.
1978:
Lauda sai 6 miljoonaa markkaa ja 1200 markkaa pisteeltä. Ylivoimaisesti rikas mies kaudelle. Andretti sai mestarina vain 2,6 miljoonaa markkaa. Tosin muut tulot korottivat tasoa 4,5 miljoonaan markkaan yhteissummissa.
1979:
Lauda jatkoi rikkaimpana ja Schekter sai 3 miljoonaa markkaa eli puolet Laudan summasta. Andretilla oli 3,5 miljoonaa markkaa tulot ja muut toimet toivat miljoonan tilille.
1980:
Laudan lähdettyä Andretti vaati Chapmanilta paljon. Sen ajan suurimman palkankorotuksen ja sponsoreilta myös. 6 miljoonaa markkaa kultakin. Chapman oli tyrmistynyt. Lopulta rahaa meni se 12 miljoonaa Andretin taskuun. Lotus joutui maksamaan yhteensä 12 miljoonaa Andretille, 910 000 markkaa Elio de Angelikselle ja Nigel Mansellille 120 000 markkaa. Maailmanmestari Jones tienasi vain 1,25 miljoonaa markkaa kaudelta.
1981:
Gilles Villeneuve oli rikkain mies F1:ssä. 16 miljoonaa markkaa tuli tilille. Andretti tuli toisena 12 miljoonalla markalla. Mestari Piquet ansaitsi 1,5 miljoonaa markkaa ja 1200 markkaa pisteeltä.
1982:
Niki Lauda palasi F1:teen 24 miljoonan markan palkalla. Villeneuve olisi saanut 20 miljoonaa mutta kuoli Zolderissa. Mario Andretti kävi piipahtamassa sarjassa tienaten 1020000 markkaa. Mestari Keke sai vain 1,8 miljoonaa markkaa kaudelta joka kuitenkin on vain äärimmäinen maksimisumma sillä oletettavampi luku on 300 000-600 000 markan luokkaa.
1983:
Lauda jatkoi samalla määrällä Arnouxin saadessa 10 miljoonaa. Piquet sai mestarina 6 miljoonaa markkaa.
1984:
Sama homma vaikka Alain Prost sai 20 miljoonaa markkaa.
1985:
Prost mestari mutta Lauda oli rahojen kuningas.
1986:
Piquet sai 23,6 miljoonaa markkaa kaudelta plus 6000 markkaa pisteeltä.
1987:
Sama juttu kuin edellisellä. Lähin uhkaaja oli Prost ja edeltävällä kaudella Keke 23,5 miljoonalla markalla.
1988:
Senna sai yhteensä 78 miljoonaa ja vähän enemmän liiketoimien kautta. Prost tuli seuraavana perässä.
1989:
Prost sai eniten palkkaa Sennan tullessa perässä. Prost sai yhteensä lähemmäksi 76 miljoonaa markkaa.
1990:
Senna sai 78 miljoonaa markkaa kaudesta ja Prost sai toiseksi eniten kuskeista rahaa.
1991:
Senna edelleen rikkain mies ja Mansell heti perässä.
1992:
Mansell oli rikkain mies sarjassa Sennan seuratessa perässä. Tosin kaudella 92 jos otetaan mukaan Sennan henkilökohtaisten sponsorien kuten Nacionalin maksamat summat niin sitten Senna saattoi ansaita enemmän kuin Mansell. Tai ainakin erittäin lähelle sitä.
1993:
Senna oli edelleen rahamies vaikka saikin vain 96 miljoonaa markkaa kaudelta. Mikäli Nacional maksoi minimipalkkion Denniksen puolesta niin silloin summa olisi ollut 126-132 miljoonaa markkaa Prostin saadessa vain 100 miljoonaa markkaa Williamsilla.
1994:
Viimeinen todellinen järisyttäjä sarjassa. Gerhard Berger ansaitsi 114-120 miljoonaa markkaa palkkiota siinä missä Schumin mestaruusbonuksineen eivät antaneet 90:tä miljoonaa markkaa enempää.
1995:
Schumi sai 100 miljoonaa markkaa mestaruudesta.
1996:
Hill sai samoja summia mutta Schumi sai 180 miljoonaa markkaa kovapalkkaisimpana.
1997-2004 vuosien välillä Schumi oli rikkain mies ylivoimaisesti sarjassa ja välissä Villeneuve tienasi 80 miljoonaa markkaa ja Häkkinen 100 miljoonaa kummaltakin mestaruusvuodeltaan Schumin palkan pysyessä pääosin samana.
2005:
Schumi ja Räikkönen ansaitsivat enemmän kuin Alonso kaudelta rahaa. Kumpikin ansaitsivat enemmän kuin 30 miljoonaa euroa kauteen.
2006:
Pääosin sama juttu rahan suhteen.
2007:
Räikkönen ansaitsi eniten lähemmäs 50 miljoonaa euroa ulottuvalla rahalla.
2008 ja 2009:
Sama homma vaikka mestarit vaihtuivat Hamiltoniin ja Buttoniin joilla oli matalimmat palkat aikoihin.
2010:
Alonso ja Kimi sarjan ulkopuolella rikkaimmat kuskit ja mestari Vettel ei ansainnut paljoa mitään näihin herroihin verrattuna.
Summat ovat muuttuneet historian saatossa varsin runsaasti noista päivistä...