Suomalaista Formulataivalta 40 vuotta

[Krtecek]

Keke halusi nähdä toisenkin huipputallin toimintaa, vaikka pani kyllä merkille Williamsin nousun kaudella 1985. Näin olen lukenut.

Tämmöisen kuvan olen itsekin saanut lukemani perusteella. Ettei tallin vaihtamisen syy ollut pelkästään auto tai tallin ilmapiiri, vaan myös "kulissien takaisen" toiminnan oppiminen toisessa huipputallissa. Ja pakko myöntää, että kerätyistä kontakteista ja opitusta tietotaidosta on ollut myöhemmin paljon Kekelle hyötyä. Ja miksei Keken manageroimille suomalaiskuljettajillekin.

Muistaakseni Kekeä houkuteltiin vielä Ferrarille kuskiksi kaudelle 1987 tai 1988, mutta viimeistään Elio de Angeliksen kuolema tappoi jatkohalut F1-sarjassa kuljettajana kiertämisen suhteen.

 

[korona]

Muistaakseni Kekeä houkuteltiin vielä Ferrarille kuskiksi kaudelle 1987 tai 1988, mutta viimeistään Elio de Angeliksen kuolema tappoi jatkohalut F1-sarjassa kuljettajana kiertämisen suhteen.

Vähän aikaisemmin. Enzo itse tarjosi Rosbergille sopimusta jo kausiksi 1986 ja 1987, mutta Keke halusi vain yksivuotisen sopimuksen ja meni McLarenille.

McLaren oli ollut Keken perässä jo ennen Williams-aikoja, mutta sopimus Fittipaldin tallin kanssa oli sen verran vedenpitävä että siitä ei päässyt irti ennen kuin ne lopettivat palkanmaksun loppuvuodesta 1981.

 

[Wagner]

Keke itse kertoo lähtöpäätöksestään (Maurice Hamilton: Wllliams):

"The only time I ever had a cross word with Frank was when he told me Mansell was joining the team. I said I didn't want him and I was leaving. Frank said 'No, you're not'. I insisted that I didn't want to stay but Frank held me to my contract. Unfortunately, that moment affected my thinking about the team because I decided to leave as soon as I could. I paid my dues until the end and then left, but only because I said I would and without really considering the quality of the team and the promising future if I had decided to stay."

Keken mielipiteeseen vaikutti Mansellin estely 1984 Dallasin kisassa, sekä silloisen Lotuksen tallikaverin Elio de Angeliksen mielipide: "Tämä kaveri on myrkyllinen".

 

[Wagner]

F1 tribute - Keke Rosberg
Kasarimusiikkikin on kohdallaan.
https://www.youtube.com/watch?v=twrB68TuG3M

 

[CCMK]

Tänä päivänä tosiaan Keke Rosberg aloitti uransa F1:ssä ajamalla Kyalamissa 1978.

Laitan tähän ranskalaisin viivoin merkittynä joitakin lyhenneltyjä asioita tuon Etelä-Afrikan Grand Prixin kilpailuviikonlopulta ja tulevaisuudessa ehkä tässä toikissa jatkankin aina jotain näistä Rosbergin vaikeiden ajovuosien eli 1978-1981 kisoista jutunjuurta laittamalla joko suomalaisen tai muiden kuljettajien erikoisia tapahtumia eri kilpailuviikonlopuilta:

Kyalamin 1978 muistoja lyhyesti

- Kilpailuviikonloppuna Kyalamissa korjailtiin niin asvalttia kuin ratakaiteita etenkin viikonlopun aluksi ja asenneltiin lisäverkkoaitoja vuoden 1977 murheellisten tapahtumien vuoksi

- James Huntille tarjottiin erikoisesti sähköisen ajanoton virheiden takia paalupaikkaa kaiken jälkeen puolesta sekunnista jopa yli puoltatoista sekuntia varsinaista Niki Laudan ajamaa paaluaikaa nopeammalla ajalla

- McLaren-talli olisi halunnut pitää puolivillaisella ja naurettavalla protestillaan tuon Huntin erikoisen paaluajan voimassa, mutta ymmärrettävästi Lauda sai pitää paaluajan kun kaikissa sessioissa Niki oli parempi kuin Hunt eikä Huntin vauhti muutenkaan Virallisten Harjoitusten jälkeen riittänyt kuin kolmanteen ruutuun

- Etelä-Afrikan Grand Prix 1978 oli 300:s Grand Prix-kilpailu Formula 1:n aikakaudella

- John Watson olisi ajanut paremmin Virallisissa Harjoituksissa ilman ratkaisevaa moottoririkkoa

- Jean-Pierre Jarier tuntui riitelevän vähän kaikkien kanssa Kyalamin viikonloppuna Rio de Janeiron tapaan, niin Günther Schmidtin kanssa kuin myös Niki Laudankin kanssa ja Laudan kanssa riitelyt johtuivat Laudan Jarieria kohtaan jo toista viikonloppua peräkkäin tapahtuneesta Jarierin ulostorppauksesta kesken ratkaisevan kierroksen Virallisissa Harjoituksissa

- Radan virallisena voitelijana kilpailussa tuntui olevan Rupert Keegan jonka öljyistä liukastelivat itse kilpailussa niin Niki Lauda, Patrick Tambay, Carlos Reutemann kuin myös Gilles Villeneuvekin

- Keke Rosbergia veikkailtiin karsiutuvaksi ensikilpailussaan, mutta Keken sijaan karsituivat vallan muut nimet joista kovimpana Clay Regazzoni ja Hans-Joachim Stuck ainakin sellaisena heti tapahtuma-aikaan kovina niminä

- Keken osalta Rosbergilla oli melkoisia haasteita myös tosiaan omien bensahöyryjen haistelujen osalta saada ainakin öljyjä Keeganin, Huntin, Eddie Cheeverin kuin myös keskeyttävän Emerson Fittipaldin autoista päälleen ja kertaalleen Keke oli ajaa Jukseissa ulos radaltakin kun ratavalvojat eivät olleet ehtineet siivota öljyjä siitä kohtaa rataa missä suomalainen oli ajaa ulos

- Villeneuve tosiaan jo kolmatta viikonloppua tuntui olevan niin huikea mies Ferrarin ratin takana, että lahjakkuudesta huolimatta piti sitten myös kolaroida useiden kuskien kanssa joista pahin osuma tuli tallikaveri Reutemannin kanssa:frank:

- John Watson ajoi muuten hienoa kisaa periaatteessa, mutta ei pystynyt elämään oikein koville odotuksille ja kerran pyörähti ilman kenenkään öljyvuotoihin osumattakaan vaikkakin ajoi maaliin toki kolmantena

- Vaikka Patrick Depailler olisi voinut voittaa kilpailun niin hän olisi voinut myös keskeyttää koska ranskalaisenkin autosta polttoaine oli loppua kesken, hän kiivasti käsiään heilutellen oli aiemmin kieltäytynyt tulemasta varikolle välitankkaukseen ja vaihdelaatikon öljyvuoto oli pilata kisan koska kisan loppua kohti Depaillerilla ei enää vaihde tuntunut menevän oikeille urille kuivuneen ja nitisevän vaihdelaatikon takia

Jatkan toki myöhemmin muistoja ajan mittaan muistakin kilpailuista vuosilta 1978-1981 lyhyesti. Aika näyttää, että vieläköhän yhteen isoonkin toikkiin voimat vielä riittäisivät ajan kanssa.:dunno:

 

[CCMK]

Aivan vastoittain viimeisestä Ruotsin Grand Prixistä eli vuoden 1978 Ruotsin Grand Prixistä Anderstorpin radalla tuli kuluneeksi 40 vuotta. 17.6.1978 tuo kilpailu ajettiin ja juurikin lauantaina. Vuoden 1975 Ruotsin Grand Prixin ohella tämä ainakin oli paljon omalla tavallaan huomiota herättänyt kilpailu Suomessa ja Yleisradion kisanakin tämä tuli missä Niki Lauda voitti jättipotkuri-Brabhamillaan kilpailun. Riccardo Patrese oli toinen ja Ronnie Peterson oli kolmas.

Joskus, muutama vuosi sitten WebSlave taisi tätä kilpailua muistellakin ja välillä hänen muistonsa ainakin mahdollisen selostuksen osalta tuntuivat osuneen itseni ja omien muistojeni osalta ihan kuin vuoden 1975 Yleisradion Ruotsin kisan selostukseen enemmän kuin siihen Ruotsin 1978 kisaan kun silloin juttua oli ollut niistä Ferrari-auton erittäin korkeista ilmanottoaukoista ja niistä ainakin Juha Jokinen jaksoi lörpötellä silloin, mutta tuon todennäköisyyttä laskee Niki Laudan ajaminen vuonna 1975 Ferrarilla eikä niinkään Brabhamilla.:dunno:

Ellei sitten Anderstop 1975 olisi ollut myös WebSlaven mahdollisesti aivan ensimmäinen edes vilaukselta hänen näkemänsä F1-kisa jota joskus Alpun kanssa muistelin ohimennen nimimerkkiä mainitsematta kun olin bannilla ja kun tuolloin tai vähän tuota ennen Webster oli juuri muistellut noita vuoden 1978 kisoja kun mainitsin noita Monacon ja Anderstorpin 1978 kisoja tulleen YLE:n kanavilla Jokisen Juhan selostamana?

Olisin tietenkin tuon kysynyt silloin WebSlavelta, mutta ei tullut mieleen kun olin bannissa ja välillä jopa unohdin koko asiankin ainakin melkein kokonaan. Vasta aivan kuluneena vuonna noin Monacon 1978 muistelun ja mahdollisen Pulkkisen Jorman kisaselostuksen mietinnän aikaan tuo kysymys tuli mieleeni uudelleen.

Juha Jokisen osalta tosin puhuttaessa hänellä kyllä oli Anderstorpin 1978 selostuksessa muutakin puhuttavaa sentään enemmän kuin vain melkein koko ajan pelkkää Niki Lauda hehkutusta tai vuoden 1975 tapaisia Ferrarin ilmanottoaukkojen kommentointeja.

Tuona päivänä eli 17.6.1978 ja seuraavanakin Yleisradion omat TV-ohjelmat olivat melkoisen iloisesti sekaisin urheilun osalta puhuttaessa kun ensin tuli formuloita ja sitten 18.6.1978 joko erittäin myöhään sinä yönä tai viimeistään varmasti seuraavana aamuna 19.6.1978 Anssi Kukkonen selosti Jalkapallon MM-Kisoista ottelun Argentiina-Brasilia jonka mahdollisesta olemattomasta näyttämisestä oli saatu melkoinen kohu pystyyn lehdistössä.

Muut muistelut tuosta viikonlopusta ja viimeisestä Ruotsin Grand Prixistä näihin päiviin asti toistaiseksi laitan tähän alle ranskalaisten viivojen muodossa:

- Ruotsiin tultaessa Lotus-hallitsi ja oli vaikeaa nähdä, että pystyisivätkö Ferrari, Brabham, Tyrrell ja Wolf tekemään enää yhtään mitään mestaruuden eteen

- Tämä kilpailu oli suomalaisittain erittäin paljon ellei ehkäpä eniten nimenomaan suomalaiskatsojia paikan päälle houkutellut kilpailu Ruotsin kisoista puhuttaessa

- Brabham BT46B eli nk. Imuri-auto oli alusta alkaen erittäin protestoitu ja virallisen protestin jättivät Lotus, McLaren, Tyrrell, Surtees ja Williams

- Lopulta Anderstorpin kilpailun Tekninen Päätarkastaja Göran Qvarnström ja Tekninen Varapäätarkastaja Erik Lycke sallivat nk. Imuri-auton kisassa ajamisen

- Samat herrat eli Qvarnström ja Lycke olivat auttaneet myös vuoden 1974 Ruotsin Grand Prixin viikonloppuna Leo Kinnusta hänen autonsa teknisen laillisuuden ja turvallisuuden osalta sen takaamisessa erittäin epäileväisiä lajin johtomiehiä vastaan etenkin tuon kilpailuviikonlopun alkuvaiheissa koska välillä CSI:n ja F1CA:n piirissä Kinnusta kohtaan tunteet eivät aina olleet parhaita mahdollisia

- Keke Rosberg vapautettiin tilapäisesti ajamaan muissa talleissa Theodore-tallin kilpailukyvyttömyyden johdosta ja siten suomalainen korvasi Alberto Colombon ATS:llä

- 27 autoa osallistui kilpailuviikonlopulle ja vaikka Esikarsintaa ehdotettiin niin Bo Rundtbjörk ja Sven 'Rööki-Bill' Åsberg hylkäsivät sen tarpeettomana jolloin vain kolme kuljettajaa korkeintaan tippuisi pois ennen kilpailua

- Keke Rosberg pääsi mukaan kilpailuun olemalla 23:s Virallisessa Harjoituksessa ja lisäksi parempaankin oli mahdollisuutta ennen pientä teknistä käyntihäiriötä, mutta ei kuitenkaan 20:ttä sijaa korkeammalle koska autosta ei vain tuntunut löytyvän vauhtia paljoakaan enempää kuin Theodoren autosta ainakaan ajoittain ja ennen perjantain Virallista Harjoitusta muuttuneen aikataulun mukaisesti pääsykin kisaan oli uhattuna

- Katsojia oli kisapäivänä 50 000 joihin luettuna oli ainakin useita tuhansia suomalaiskatsojia ja yleisö tuntui villiintyvän kun Ronnie Peterson ajoi ainakin ennen rengasrikkoaan todella hyvistä sijoista, ensi kertaa sitten vuoden 1973 kotikisan reaalisesti oman kotikisansa voitosta ja oli huonoimmillaan 17:sta, mutta lopulta kolmas maalissa

- Kilpailun osalta Ferrarien päivä meni pilalle varikkokäyntien takia ja kun monet potentiaaliset muut kärkikuskit keskeyttivät tai olivat John Watsonin tapaan teknisissä murheissa tai vaikeuksissa niin Niki Laudan oli helppo ajaa voittoon

- Niki Laudan voitto uhattiin mitätöidä erityisesti Lotuksen tahdolta ja silloinkin vielä kun muut tallit antoivat protestien olla niin Lotus-talli ei antanut ja kun lopulta antoi niin Lotus-talli uhkasi itsekin ajaa nk. Imuri-autolla tai sitten boikotoida lajia niin kauan kun nk. Imuri-auto ajaa kisoissa

- Toinen kohun aihe oli Riccardo Patresen erittäin niukka toiseksi ajaminen juuri Ronnie Petersonin edelle mikä johti valtavaan buuaukseen ja jopa yleisömellakan uhkaan ennen kun Ronnie pystyi rauhoittamaan yleisöä ennen palkintoseremonioita

- Patrese ja Arrows-talli eivät erikoisesti myöhemmin juurikaan itse protestoineet Brabham-tallia vastaan sillä onnistuneella protestilla talli olisi ehkä saattanut saada historiansa ainoan voiton koska yksimielisyyttä laillisuudesta ei ollut vaikkakin lain henki kirjaimellisesti täytettiin vuoden 1978 F1:n säännöissä sillä autolla kun millä Brabham-talli Anderstorpissa 1978 ajoi

- Patrese joutui Ronnie Petersonin rauhoittelustakin huolimatta kisan jälkeen joidenkin juopuneiden Ronnien fanien järjestämän kovistelun ja pahoinpitelyuhan alle ennen kuin sitten apua tuli ratkaisevalla hetkellä ja sitä ennen Patresea oli yritetty heittää olutpullolla päähän

- Lopulta vaikka Brabham BT46-automallia ei koskaan laittomaksi täysin julistettukaan niin Bernie Ecclestone päätti osana FISA-FOCA-sotaa ja osin juurikin mahdollisen FIA:n Maailmanneuvoston sääntötulkinnan ja tulosten muuttumisen pelossa silti kuitenkin ennen vuoden 1978 loppua silmällä pitäen vetäyttää auton muutoin pois radoilta eikä sitä enää koskaan nähty sen jälkeen

- Keke Rosberg oli kilpailussa viimeinen maaliin hyväksytty kuljettaja kun Arturo Merzario ei saanut sijoitusta maalissa

 

[CCMK]

Kesän mittaan onkin kulunut aikaa kahdesta, aiemmin erilliseen päiväkohtaiseen toikkiin kirjoittamattomasta vuoden 1978 kilpailusta 40 vuotta. Kyseessä olisivat siis Englannin Grand Prix 1978 ja Saksan Grand Prix 1978. Näistä varsinkin ensimmäinen oli ehkä Keijo 'Keke' Rosbergin siihen asti lyhyen uran paras virallinen kilpailu kun Keijon epävirallisen voiton Englannista samalta vuodelta unohti tai oli ottamatta huomioon epävirallisuuden takia.

Toisessa taas Keijo ajoi maaliin, mutta vauhti ei riittänyt mihinkään tai siltä ainakin tuntui ja ehkä ensi kertaa tuolloin Keke otti esille myös eräänlaisen nk. Häpeäkertoimen suomalaisittain vaikka ei kyllä vielä Hockenheimin 1978 Keijon menoa vielä niin paljoa nk. Hävetty kuin mitä vaikka olevinaan sitten Keskeyttäjä-Keken menoa Fittipaldilla Hockenheimissa 1980 tai 1981 mikäli Keke niihin kisoihin sitten pääsi tai oli pääsemättä.

Hockenheimin 1978 aikaan Keijosta tai jo pian tuon jälkeen sinäkin vuonna enemmän Kekestä puhuttaessa alkoi olla jo aika monta lehtijuttua ja Hockenheimin radalla oli erittäinkin paljon suomalaisia lehtimiehiä, veikkaisin eniten Monacon ja Ruotsin kisan jälkeen mikäli puhutaan nimenomaan 1978 kisoista puhuttaessa. Ja jos ei ollut niin Brands Hatchissa ainakin oli paljon.

Tämä viesti koskee Brandsin muistoja ja seuraava sitten Hockea.

Joka tapauksessa tässä ranskalaisin viivoin lyhyesti muistoja Brandsista 1978 joka ajettiin 16.7.1978:

- Mario Andretti johti tässä vaiheessa kautta sarjaa, Ronnie Peterson oli toisena 9 pisteen eli voiton päässä ja kolmantena oleva rattisankari sitten 20 pistettä Andrettia jäljessä ja tässä vaiheessa muita ei enää juuri mestariehdokkaina oikein enää pidetty

- Tähän kilpailuun ei laitettu RAC:n toimesta Esikarsintaa vaikkakin FOCA:n ja FISA:n riitojen seurauksena Martini-talli ja Rene Arnoux eivät sitten saaneetkaan osallistua ja Geoff Lees ja Tony Trimmer olivat hieman ulkopuolisen oloisia osallistujia Formula Aurora-sarjan statuksensa takia

- Tässä kilpailussa Keke Rosberg vakuutti olemalla parhaimmillaan neljäs ja ennen keskeytystäkin juuri ja juuri kuudenneksi olisi kierrosaikojen ja reaalisen vauhtitason osalta riittänyt kisamatka kun Hans-Joachim Stuck, Patrick Tambay, Bruno Giacomelli ja Patrick Depailler olivat nopeita ja nahistellen kuitenkin keskenään mikä lisäsi Keken jäännöspisteen todennäköisyyttä

- Rosbergin lisäksi uransa ensimmäiseen yleiseen kisaan päässyt Derek Daly keräsi kehuja yleisöltä nousemalla tiiviin kärkiryhmän takana olleeseen keskiryhmän kamppailuun, siitä seiskapaikalle ja juuri pistesijojen tuntumaan ennen kuin huonosti kiinnitetty pyörä irtosi aiheuttaen keskeytyksen

- Voittaja oli parhaimmillaan jopa kuudenkin eri säännöllisen voittotaistelijan pudottua yksi kerrallaan leikistä pois yllätysnimi juurikin Michelinin rengasongelmien takia eli Carlos Reutemann Ferrarilla, toinen oli kisan selvimmän 'kärkitaistelijan' ohituksen tehnyt Niki Lauda ja kolmas oli John Watson rohkean kilpailukykyisenä kaverina, mutta jälleen hieman mahdollisen hopealautastason voiton menettäneenä

- Toisaalta Brands Hatchin huikea kisamaine oli mahdollinen vain kun Lotuksen Ronnie Peterson ja Mario Andretti keskeyttivät ruotsalaisen tapauksessa bensavuotoon ja yhdysvaltalaisen osalta moottoririkkoon

- Urheiluruudun F1-osuus oli täten pitkästä aikaa Suomessa muutakin kuin vain nk. Lotusruutua

 

[CCMK]

Saksan Grand Prixin 1978 muistoja siltä kilpailuviikonlopulta tulee tässä ranskalaisin viivoin, hieman yli 40 vuotta sitten ajetun kilpailun osalta kun kilpailu ajettiin 30.7.1978:

- Tämän kisan aikaan oli ennen kautta puhuttu täysin mahdottomasta Nürburgringin ja Hockenheimin vuorotteluratkaisusta mikä ei tullut tietenkään kuuloonkaan niin kauan kun pitkä rata olisi olemassa

- Lotus lähti tähän kisaan vahvana ehdokkaana, mutta myös Ferrari, Ligier ja Brabham olivat voittajaehdokkaana lähinnä näiden tallin autojen V12-moottorien vääntömomenttien tai sopivan aerodynamiikan johdosta

- Keijo Rosbergin piti jatkaa aluksi tässä kilpailussa ilman muuta ajojaan ATS-tallin autolla, mutta Teddy Yip osti Urheiluruudussa varsinkin seuraavan vuoden aikana tutuksi tulleen 'Susi-tallin' eli Wolfin edelliskauden auton millä se omasta mielestään täytti suomalaisen vaatimukset kilpailukykyisestä kalustosta ja näin Rosberg ajoi sitten Theodoren osto-autolla

- Derek Dalyn piti ajaa tässä kilpailussa, mutta muiden velvoitteiden johdosta korvaaja tähän kilpailuun oli Brasilian Nelson Piquet uransa ensikilpailussa

- FOCA ei halunnut tähän kisaan Esikarsintaa ja nuoremmat Saksan Autoliiton jäsenet eivät myöskään halunneet sitä, mutta FISA ja erityisesti Rautaherra von Hahnstein Saksan Autoliitosta halusi ja sai tahtonsa siitä läpi huolimatta julkisesta riitelystään asiasta Bernie Ecclestonen kanssa

- Virallisissa Harjoituksissa tuntui olevan erityisenä pettymyksenä Gilles Villeneuven 15:sta sija minkä johdosta Ferrarin huhuttiin vaihtavan Villeneuven Wolfille vastineeksi Jody Scheckteristä edellyttäen, että talli joko laajentaisi tai ei laajentaisi itseään vuodeksi 1979 kahden auton talliksi ja pahimmillaan Villeneuven sanottiin joutuvan vielä ennen vuoden loppua joko pois tai ainakin vilttiketjuun testipuolelle kasvamaan kuljettajana Ferrarille

- Hockenheimissa 1978 sattui melkein se mitä tulisi tapahtumaan Monzassa eli Yhdistelmälähdön (Vuoden 1978 F1:n sääntöjen mukaisen samanaikaisesti tapahtuvan Kansallislipun eli tässä tapauksessa Länsi-Saksan lipun ja vihreän valon syttyminen.) epäonnistuminen Jody Scheckterin teknisten murheiden ja lipunheilauttajan virheellisen rataliikehdinnän takia olivat aiheuttaa suuronnettomuuden Monzan tapaan

- Hockenheimissa tapahtui kaksi mustan lipun näyttämistä kesken kisan mistä varsinkin saksalaisjärjestäjien kevytkenkäinen suhtautuminen varsinkin Rolf Stommelenin ajamisen jatkamiseen mustasta lipusta huolimatta nähtiin törkeänä kaksinaamaisuutena kun taas James Huntin osalta tilanne oli mustan lipun näyttämisen kohdalla aggressiivisempi ja selkeämpi kun hylkäykseen johtanut syyte johtui molemmilla laittoman varikkotien käyttämisestä ja jatketusta oikomisesta radalla tuomariston mielestä laittomassa paikassa radalla

- Keke Rosbergilla oli paljon vaikeuksia ja alkukolari vei myös paljon terää vauhdista

- Nelson Piquet vaikutti jo ensimmäisessä kilpailussaan olevan luonnonlahjakkuus vaikkakin hieman vaatimaton sellainen ja Piquet oikeastaan vain jätti leikin kesken kun ikivanha Ensignin kone oli tallin oman mekaanikon mukaan kunnossa, mutta brasilialaisen vihainen inttäminen ja myöhempi kyseisen ongelmakoneen räjähtäminen viimeistään vahvisti brasilialaisen olleen oikeassa omasta ajotuntumastaan vaikka välillä muutoin näin ei olisi ollutkaan nk. Asiantuntijoiden ja oikeintietäjien piirissä

- Lotusten kaksoisvoitto näytti taas toteutuvan, mutta Ronnin auto juuttui neloselle eikä siitä oikein kunnolla toipunut ja kun tuntui niin vaihdelaatikon rattaat sanoivat sopimuksen irti

- Kisan murheellisin mies tuntui toisten keskeytysten takia omaa elämänsä kisaa ajanut partamies nimeltä Harald Ertl kun kolme kierrosta ennen maalia mäntä tippui autosta radalle ja kisa jäi siihen

- Ertlin keskeytys toi Hector Rebaquelle pisteen ja Meksikon lehdissä kirjoiteltiin seuraavana päivänä kissan korkuisin kirjaimin tietämättä ehkä kuitenkaan totuutta järkevästi ostoauton ajoittaisesta suorituskyvystä

- Alan Jones ajoi Williams-tallin autolla huomiota herättävän hyvin ehkä ensi kerran sellaisessa laajassa katsannossa ennen kun kolmospaikalta oli pakko tulla varikolle moottorin viilentämiseen muun muassa kylmävesisankon avulla:alppu:

- Lopulta kisan voitti Mario Andretti, Jody Scheckter oli hieman onnekkaasti toinen kun muilla ihan kärkinimillä oli vaikeuksia ja Jacques Laffite oli kolmas ja siten Suomessa nähtiin Urheiluruudussa vain osittainen nk. Lotusruutu

 

[Mosse]

Kesän mittaan onkin kulunut aikaa kahdesta vuoden 1978 kilpailusta yhteensä 40 vuotta.

Ei vaan yhteensä 80 vuotta. 2 x 40 = 80.

Itse asiassa kaikista vuoden 1978 kilpailuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta.

 

[Cmoney]

Ja muutenkin 1978 kesä-, heinä- ja elokuussa oli yhteensä 7 kisaa jotka laskisin kaikki kesän kisoiksi.

 

[Mosse]

Ja muutenkin 1978 kesä-, heinä- ja elokuussa oli yhteensä 7 kisaa jotka laskisin kaikki kesän kisoiksi.

Kyllä.

 

[CCMK]

Näinkin voisi kai sanoa. Kesäkauden 1978 osalta tarkoittaen edellisiä viestejä ja niissä esitettyjä toteamuksia.

Tänään onkin kulunut tasan 40 vuotta siitä kun viimeksi ruotsalainen on voittanut Grand Prixin. 13.8.1978 Ruotsin Ronnie Peterson otti ja voitti sateisen Itävallan Grand Prixin Österreichringin radalla. Toiseksi tuli Rankan Patrick Depailler ja kolmas oli uransa ensimmäisen palkintosijoituksen saanut Kanadan Gilles Villeneuve.

Tästä kilpailusta voisi puhua vaikka miten paljon tuttuun tapaan ja varsinkin ruotsalaisten formulaveteraanien keskuudessa tämä kilpailu on erittäin tarkkaan läpikäyty ja muisteltu.

Tässä siitä muistoja ranskalaisin viivoin:

- Itävallan viikonloppuna oikeustaistelu Shadowin ja Arrowsin kanssa päättyi yksityisesti Shadowin voittoon, mutta formulamaailman osalta Shadowin tappioon kun tuomio oli yleisen tuomioistuimen eikä suinkaan FIA:n tai FISA:n tuomio. Tosin Arrows-talli otti vihjeestä vaarin ja toi oman lopullisen autonsa Itävaltaan kun sitä aiemmin oli testattu Hockenheimissa ja Zandvoortissa yksityistestein

- Riccardo Patrese sai enemmän testiä kuin Rolf Stommelen siihen mitä testeihin tuli kun saksalainen sai ajaa lopulta ongelmitta vain pienen alustavan testin ennen Itävaltaa

- Nelson Piquet tuntui jatkavan rakettimaista nousuaan formulamaailman parrasvaloihin kun nuorukainen sai itselleen yksityis-McLarenin ja vielä saamaan itselleen B&S Fabricationsin McLareneista paremmin toimivan joka normaalisti oli Brett Lungerin auto ja joissakin piireissä tästä tietenkin riitti pahoja puheita pitkään

- Derek Daly palasi Ensignille ja jälleen kerran nuori irlantilainen tulisi vakuuttamaan viikonloppuna erityisesti märän kelin ajotaidoillaan läpi viikonlopun

- Aluksi tälläkään kisalla ei pitänyt olla Esikarsintaa, mutta kiitos Itävallan Autoliiton, FISA:n ja FOCA:n keskinäisen taistelun takia lopulta sellainen pidettiin joskin osoittautui melkein kokonaan järjettömäksi koko sessio pitää kun Rolf Stommelenin autoon tuli bensavuoto jota ei millään voitu korjata ja kun vielä vara-autot olivat teknisten vaurioiden takia lakossa niin Stommelenin viikonloppu oli ohi saman tien ja kun kerran seitsemän autoa kiitos FOCA:n väsymättömän taivuttelun pääsi jatkoon järjestäjien viiden ja FISA:n korkeintaan neljän auton sijaan

- Virallinen Harjoitus oli yllätyksellinen ja lopulta perjantai päätti kaiken koska lauantaina satoi ja vaikka ei niin paljon kuin sunnuntain kisassa niin tarpeeksi kuitenkin aikojen parantumattomuuteen

- Jean-Pierre Jabouillen 260,658 kilometrin huippuvauhti parhaimmillaan auttoi ranskalaisen Renault-turbokuljettajan kolmosruutuun ja Lotus-miesten keskinäisessä kisassa Ronnie Peterson oli Mario Andrettia rahtusen verran nopeampi

- Jabouille ei ollut ainoa yllättäjä vaan yllättäjänä voitiin pitää myös Jacques Laffitea huolimatta V12-moottorin janoisuudesta ja ainakin kertaalleen Virallisen Harjoituksen aikana tapahtuneesta nopean kierroksen bensan loppumisesta (Laffite oli tosin juuri ja juuri tullut varikolle jolloin mekaanikot kykenivät taluttamaan auton pilttuuseen ja laittamaan oikean määrän polttoainetta.) ja Emerson Fittipaldia joka vain uskomattomalla tavalla oli kuudes vaikka enemmän reaalinen vauhtitaso pyöri ruudukon keskivaiheilla ennen viimeistä upeaa puristusta joka hetken vaikutti korkeammalta kuin olikaan sijoitusta arvioitaessa ennen sähköisen ajan tulemista selkeästi tauluun

- Brabham yhdessä kotikisasankarin Niki Laudan ja John Watsonin kanssa oli vaikeuksissa selvästi ja Watsonilla oli aliohjautumista ja Laudalla vuorostaan oli koko ajan tyytymättömyyttä niin auton jäähdytyksen kuin muun muassa auton nokkapalojen kanssa

- Kilpailuviikonloppuna Rupert Keegan riitautti onnistuneesti maksukuljettajan sopimuksensa pois lukien Brian Hentonin vierailua hänen autonsa ratissa Vapaissa Harjoituksissa ja kun vielä järjestäjät uhkasivat sulkea Keeganin tallin kilpailuviikonlopulta ellei Keegan nimenomaan pääse ajamaan nimenomaisessa autossaan niin Hentonin ajot jäivät sitten siihen vaikka John Surtees itsepäisyydellään koetteli järjestäjien hermoja ja oli koetellut jo ylipäänsä kutsumalla Hentonin Itävaltaan vastoin järjestäjien määräyksiä olla ottamatta sellaista korvaavaa kuljettajaa jolla ei ollut lisenssiasiat kunnossa

- Arturo Merzario pääsi melkein itse kisaan, mutta jäi sadasosan päähän kisapaikasta ja viimeisen ruudun vei Rene Arnoux ja toiseksi viimeisen ruudun vei Suomen Keijo Rosberg

- Sunnuntain Warm-Up loi petoksen ihanasta ja hienosta loppukesän itävaltalaisesta säästä ja unelmat kuivasta kelistä kisassa päättyivät Styrian vuorten ukonjyrinään ja tihkusateeseen

- Kuljettajille riski oli valtava, mutta silti kukaan ei lähtenyt sadekelin renkailla kisan starttiin

- Carlos Reutemann otti hyvän lähdön ja tuntui johtavan kisaa ennen kuin Mario Andretti sitten osui Reutemanniin ja keskeytti

- Sade oli ensin hidasta tihkua, välillä ei edes satanut, sitten alkoi sataa ja lopulta tuli itse mahdoton rankkasade neljänneltä kierrokselta alkaen sotkien varikkotaktiikat, tuottaen sankareita kuten Derek Dalyn, Gilles Villeneuven, Keke Rosbergin ja Emerson Fittipaldin ja myös kolareita joista hurjin ja silti selvinnein oli Didier Pironin kolari jossa mies tosiaan ajeli radalla ilman etusiipeä ja se sai järjestäjät liputtamaan menon poikki punaisilla keskimäärin seitsemännen kierroksen ja kärjen osalta noin kahdeksannen kierroksen paikkeilla

- Kun kilpailu keskeytettiin niin kahdeksas kierros poistettiin, alkuperäinen kisamitta aiottiin ajaa, autoja sai korjata ja tarpeen vaatiessa jopa välitankata, vaihtaa sadekelinrenkaat tai ottaa sadekelinsäädöt mikäli autot vain ehdittiin virittää niille, lisäksi vara-autoja ei saanut ottaa käyttöön, lisäksi kilpailu erillisesti julistettiin tauolla sadekelin kilpailuksi ja lämmittelykierroksia ennen lähtöä sai järjestäjien mukaan ottaa enintään kolme sadekelin renkaisiin totuttelua varten

- Derek Daly lähti ysipaikalta uusintalähtöön ja Keke Rosberg 11:sta paikalta

- Muutama kuljettaja jäi pois uusintalähdöstä joista ehkä eniten hävittävää oli mestaruustaistelussa Mario Andrettilla ja moraalisesti kilpailun kannalta tuomittavin ja tarpeettomin kisasta pois julistaminen oli Meksikon Hector Rebaquella jonka autosta ei varsinaisesti ollut mitään hajonnut, mutta tuomaristo ei vain sallinut meksikolaisen enää ottaa osaa kun taas Riccardo Patresen sen sijaan tuomaristo salli osallistua joskin inttämisen jälkeen ja Harald Ertliä tuntui tuomaristo paijaavan vähän samasta syystä vaikka sitä romurallia oltiin ajettu, toisin kuin Rebaquella sitä estelyä toisia kohtaan oli ollut näkyvän vaarallisesti ja ihan oikeastkin:thumbfh:

- Tuomaristo joutui tiukkaan seulaan muutenkin koska auton käyntiintyöntämisten osalta ei tuntunut kilpailun tuomaristolta tulevan kaikessa ankaruudessaan selvää käsitystä siitä, että milloin ei saanut työntää autoa ja milloin sai työntää autoa:frank:

- John Watson sai muun muassa pitää sijoituksensa maalissa juuri epäselvän käyntiintyöntöpäätöksen pohjalta kun taas Carlos Reutemann ja varsinkin elämänsä kisaa ajanut Derek Daly liputettiin poikki pöyristyttävästi mustalla lipulla ja varsinkin jälkimmäisen osalta tuntui kyllä tarpeettomalta kiusaamispäätökseltä se päätös:wall:

- Mielenkiintoisena piirteenä tässä kilpailussa johti vähän aikaa Carlos Reutemann ja hänen johtonsa olisi ollut vuosien 1981-1994 F1:ssä mukana olleen Yhteisaikojen Säännön perusteella olematonta koska kisakellon ajan mukaan sillä säännöllä sen teoreettisesti ollessa voimassa vuonna 1978 Reutemann olisi ollut kaksi kierrosta silti jäljessä Ronnie Petersonia

- Didier Pironi oli ehkä lupaavin kuivuvan radan kuljettajista, mutta ei ymmärtänyt ottaa rauhassa ajaen koko ajan ylikovaa moneen mutkaan, kerjäten vaikeuksia ja lopulta ajaen Rindt Kurvessa ulos ja keskeyttäen kun huippuajoon olivat kaikki avaimet käsissä silkasta ylpeydestä

- Keke Rosbergin päivä meni piloille varsinkin toiseen lähtöön mennessä kun autosta vain hävisi kytkin ja kytkimettömällä autolla suomalainen sai sitten kitkutella viimeisten joukossa saamatta edes sijoitusta maalissa vaikka ei ensimmäinen lähtökään aivan murheitta sujunut ja ehkä ennen pitkää ongelmat olisivat silti voineet tulla huolimatta toki ennen keskeytystä olleesta loistavasta märän kelin ajosta

- Jacques Laffiten ja Vittorio Brambillan ajoissa tuomaristolla oli kisan jälkeen päänvaivaa, mutta lopulta protesti Laffiten työntämisestä kesken kisan meni roskakoriin ja Laffite sai pitää pisteensä kun John Surtees vaati joko täyttä hylkäystä tai vaihtoehtoisesti yhden sijan pudotusta Laffitelle jotta Brambilla olisi ollut viides kuutospaikan sijaan

- Emerson Fittipaldin ajo oli ehkä uskomattominta Hockenheimin osalta tuolla kaudella kun oman tallin oikukas auto oli jo toista kertaa kaudella todella hienolla menopäällä nimenomaan perättäin ajateltaessa

- John Watsonilla ajo taas verraten oli vaatimattominta pitkään aikaan juuri tässä kilpailussa, mutta osin Watsonin vaisuus saattoi nimenomaan johtua hylkäämisen pelosta koska kesken kisan Itävallan tuomarit ja Bernie Ecclestone riitelivät yhdessä Max Mosleyn kanssa Itävallan kilpailutoimikunnan erikoisista ja hyvin ankarista sääntötulkinnoista

- Suomessa nk. Lotusruudun kilpailut jatkuivat Urheiluruudussa ja yllättävän moni suomalainen myös nk. Tirkisteli varsinkin länsirannikolla tai Etelä-Suomesta käsin Ruotsin SVT:n lähetystä tästä kisasta

- Lotus varmisti myös merkkimestaruuden Ronnie Petersonin huippuviikonlopun ansiosta johon ruotsalaiselle kuului paalupaikka, kisan nopein kierros kun ruotsalainen tuntui ajavan märällä radalla jopa paljon paremmin kuin mitä siihen mennessä oli ajanut kuivalla kelillä koko viikonloppuna paalupaikasta huolimattakin ja tietenkin voitto

 

[CCMK]

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta Keijo 'Keke' Rosbergin nk. Susi-tallin vuodesta 1979.

Suomalaisittain vuosi 1979 oli ja on edelleen äärimmäisen ristiriitainen F1-kautena sitä mietittäessä.

Edelleenkään menestystä ei ollut ja huippuhetket jäivät myös pisteettömien ajojen osalta hyvin vähiin sinänsä.

Välillä sitä on myös pidetty jonkinlaisena välivuotena Suomessa F1:n osalta kun laji ei välillä ei tuntunut keräävän mielenkiintoa ylleen.

Ehkäpä vähiten sitten vuoden 1977 ja jopa tätä vähemmän kun vertaa myös jopa aiempaan 1970-lukuun.

Toisaalta taas keskellä kautta 1979 ja varsinkin jo loppuvuodesta 1979 puhuttaessa F1:stä kirjoitettiin ainakin joissakin lehdissä enemmän kuin siihen asti oli kirjoitettukaan ja mielenkiinto lajiin alkoi jälleen elpyä.

Eräänlainen herätys suomalaisille lienee aikanaan ollut Monacon kisa ja myös perinteisen Ruotsin Anderstorpin kisan peruuntuminen.

Viime vuoden ajoittaisista hyppimisistä toikista toiseen olen ainakin nyt erittäin lähtökohtaisesti kirjoittamassa vuoden 1979 muistoja lyhennettyinä ranskalaisin viivoin ja muistakin vanhemmista Keken vaikeammista vuosista puhuttaessa jatkossa vain tähän toikkiin.

Viime vuoden lopulla ja tämänkin vuoden alussa pohdin, että kirjoittaisikohan Webslave mahdollisesti tämän vuoden aikana jonkun kausitopikin tästä kaudesta?:ahem:

Kun muistaaksenihan hän on joskus kertonut juuri 1979 tai 1978 olleen juurikin enimmäkseen hänelle se ensimmäinen seuratumpi F1-kausi.

Vaikkakin joskus kun hän kertoi minulle aikaisemmin erään Ruotsin Anderstorpin kisan kuvailua (Muistaakseni Anderstorpin 1978.) niin hänen kuvausperuste vaikutti aivan kuin vuoden 1975 vastaavalta kuvailulta ainakin siihen mitä ajoittain siihen tuli.

Ellei se Anderstorp 1975 ollut sitten vaistonvaraisesti myös hänen edes vilaukselta näkemänsä F1-kisa Ruotsin kisoista ja vuoden 1978 Ruotsin kisa sitten laajemmin?

Seuraavasta viestistä eteenpäin kirjoitan lyhennettyjä muistoja ranskalaisin viivoin alkaen Buenos Airesista 1979 ja päättyen ennen pitkää vuoden mittaan tai jaksamisen mukaan Watkins Gleniin 1979.

Tosin Kekestä asiaa ei niin tule ennen Monacon, peruuntuneen Ruotsin kisan ja Ranskan kisan aikaa.

 

[CCMK]

Tänä päivänä onkin kulunut 40 vuotta Argentiinan Grand Prixistä 1979.

Se ajettiin 21.1.1979 Buenos Airesin radalla ja sen voitti Jacques Laffite, Patrick Depailler oli toinen ja John Watson oli kolmas.

Tässä siitä kisasta muistoja lyhyesti ranskalaisin viivoin:

- Kilpailuviikonloppu tuntui jälleen kuin edelliskautta olisi vielä jatkettu ihan vähän aikaa ja etenkin kun uusia talleja autoineen puuttui joukosta

- Vaikka suomalaisittain olisi ollut mukavaa nähdä Keke ajamassa vaikka sitten edes paljon tarjotulla ATS-tallin autolla tai monen muunkin tallin autolla niin suomalaisen kilpakausi 1979 alkoi lopulta Ahvenanmaalla rallin merkeissä!

- Danny Ongaisin piti ajaa kyseisessä kisassa, mutta olkapää kyynärpään ohella vaivasi miestä ja siten hänen sijaan ajoi tässä kisassa debyyttinsä Elio de Angelis

- James Hunt Wolf-tallissa eli nk. Susi-tallissa suomalaisittain sanottuna kävi kuumana kun hellankoukku Virallisissa Harjoituksissa kun vaikean talvikauden jälkeen hänen huippuaikansa aiottiin mitätöidä ja osin myös mitätöitiin koska auton kytkimen osat kuten osin myös auton rungon ympärillä olleet ilmanottoaukot olivat tarkastuksessa laittomiksi havaitut ja jos eivät olleet niin niitä protestoitiin

- Niki Laudalla ei myöskään ollut hauskaa Brabhamin ratissa kun Alfa Romeon moottorit ryystivät enemmän bensaa kuin mitä niiden piti ryystää Buenos Airesin radalla jolloin kierrosajoista tuli vaatimattomia ja kun bensaa riitti niin polttoaineensyöttölaitteisto oikkuili

- Aluksi Rene Arnoux ja Hans-Joachim Stuck karsiutuivat, mutta pääsivät mukaan kisaan kun Riccardo Patresen auto romuttui sunnuntain lämmittelyssä korjauskelvottomaksi

- Arnoux pääsi kisaan kun pulmallinen moottori kyettiin asentamaan ajoissa oikein, mutta Stuckin osalta aika ei riittänyt edelleenkään romuna olleen auton täyskorjaamiseen ja kun riitti niin Argentiinan kisatuomaristo ei sallinut hauraan auton menemistä ruudukkoon asti aivan kalkkiviivoilla ennen kisan starttia

- Kisan lähtökolari on tunnettu Nelson Piquetin ja Jody Scheckterin loukkaantumisista vaikkakin Scheckter tosin oli mennä kisaan myös uusintalähtöön, mutta Sid Watkinsin tiukka asenne Scheckterin käsikipujen suhteen piti Scheckterin ulkona kisasta

- Carlos Reutemann huudatti jälleen kotiyleisöä hienolla tavalla, mutta pakoputken vaurio esti hänen kisapäivästään muodostumasta jopa voittoajoa

- Samanlainen sankari vaikutti olevan jälleen myös Patrick Tambayn ja Derek Dalyn suosioviitan itselleen nuorista kuljettajista puhuttaessa ottanut Gilles Villeneuve, mutta Ferrari ja Michelinin renkaat vaikuttivat edelleen melko yhteensopimattomilta

- Patrick Depailler oli keskeyttää, mutta Ligierin mekaanikot estivät tallin hienon päivän pilaantumisen muun muassa jatkuvin korjauksin ja vedenheitoin auton moottorin ja moottorikatteiden päälle jotta auto sai vähän jäähtyä

- Depailler oli lopulta neljäs kun takana tulijoilla oli omat vaikeutensa aina Elio de Angeliksen polttoaineen paineistusongelmaa ja Jochen Massin suorastaan käsiin lahoavaa ripustusta myöten kun saksalainen oli ajoittain rajunkin yliyrittämisen muodossa pöllytellyt hiekkoja tai osunut toisiin kuskeihin saksalaiselle epätavallisenkin rajussa kisassa ajotyylin suhteen

- Tämä kisa oli alkua maaefektin aikakaudelle ja selvää oli myös erittäin lupaavasta alusta huolimatta se, että Lotuksella ei välttämättä tulisi olemaan maailmanmestaruutta myös vuonna 1979 edellisen vuoden tapaan ja mikäli olisikin niin se olisi erittäin haastavaa saavuttaa

- Kisan onnellisin mies tuntui olevan voittaja Jacques Laffiten ohella jälleen myös Brasilian Emerson Fittipaldi kun kuutospaikka tuli saavutettua

 

[Mosse]

Tänä päivänä onkin kulunut 40 vuotta Argentiinan Grand Prixistä 1979.

Se ajettiin 21.1.1979

Voi sen noinkin hankalasti ilmaista. Tai sitten kirjoittaisi vain suomeksi että: Tänään on kulunut 40 vuotta Argentiinan GP:stä. Peruskoulun läpikäynyt ymmärtää kyllä että nykyisestä päivämäärästä kun vähentää 40 vuotta, päädytään vuoteen 1979 ja päivämäärään 21.1.

Ehkä vaikeaselkoisuus on tarkoitusperäistä ja saapahan mahdollisimman monta kirjainta tekstiin täytteeksi.

 

[CCMK]

Voi sen noinkin hankalasti ilmaista. Tai sitten kirjoittaisi vain suomeksi että: Tänään on kulunut 40 vuotta Argentiinan GP:stä. Peruskoulun läpikäynyt ymmärtää kyllä että nykyisestä päivämäärästä kun vähentää 40 vuotta, päädytään vuoteen 1979 ja päivämäärään 21.1.

Ehkä vaikeaselkoisuus on tarkoitusperäistä ja saapahan mahdollisimman monta kirjainta tekstiin täytteeksi.

Anteeksi vain, mutta se ei ole.

Se vaikeaselkoisuus tarkoitusperäistä siis.

Siitähän kuten myös liikakirjoituksista olen useimmiten näinä vuosina saanut moitteita.

Silloin kun siis olen niitä saanut ja kaikki yhteen laskien aika usein.

 

[CCMK]

Braslian Grand Prixistä 1979 tulee kuluneeksi parin päivän päästä 40 vuotta kun sen ajettiin 4.2.1979.

Syy tällä kertaa tulevalle etukäteisviestille viime vuoden Ruotsin Anderstorpin tapaan poikkeuksellisesti (Tuolloin 2 päivää kilpailun varsinaisen vuosipäivän jälkeen kohta kerrottavista syistä johtuen.) on se, että olen menossa liikematkalle joksikin aikaa jolloin en olisi merkkipäivänä tai vielä pitkään aikaan sen jälkeen viime vuoden vastaavasta ajasta hieman poiketen voinut mitenkään sitä kirjoittaa kiireiden takia.

Viime vuonnakin olin tuolloin liikematkalla kun olisi pitänyt Anderstorpin kilpailun muistoja kirjoittaa ihan tapahtuma-aikaan.

Interlagosin pitkällä radalla ajetun kilpailun voitti Jacques Laffite, Patrick Depailler oli toinen ja Carlos Reutemann oli kolmas.

Tässä muistoja tällä erää lyhyemmin ranskalaisin viivoin:

- Tämä kilpailu oli Ligierin juhlaa ja puheet maailmanmestaruuden vakavasta tavoittelusta alkoivat Ranskan mediassa ja muuallakin

- Nelson Piquetillä oli edelleen hieman kipuja ja hän lähti tähän kisaan näyttömielessä puolella tankilla koska täydellä tankillakin Alfa Romeon moottori kulutti aivan liikaa polttoainetta ja Piquet ei nähnyt edes välitankkauksesta mitään hyötyä siihen kisaan toisin kuin Niki Lauda aikoi edes yrittää välitankkauksella tai vaikka kahdellakin maaliin pääsemistä

- FISA:n ja FOCA:n välinen sodankäynti alkoi näkyä tavallista selvemmin tässä kisassa ja siitä eteenpäin kun viikonloppuna niin Mario Andretti, Carlos Reutemann kuin myös Jacques Laffite syyllistyivät asioihin joita FOCA katsoi FISA:n katsovan läpi sormien

- Danny Ongaisia ei edelleenkään näkynyt Shadow-tallissa joten Elio de Angelis sai jatkaa ajamista

- Emerson Fittipaldi huudatti brasilialaisyleisöä olemalla parhaimmillaan palkintoajossa kiinni ennen takarenkaan vaarallista heilumista ja siitä seurannutta varikkokäyntiä joka sitten tuotti sijan 11 maalissa

- Piquet kolaroi ja Lauda keskeytti vaihdelaatikkovikaan joten kiinnostavaa välitankkausta ei ehditty nähdä kun kierrokseen 5 mennessä molemmat autot Brabhamilta kuljettajineen olivat kisasta poissa

 

[Mosse]

Syy tällä kertaa tulevalle etukäteisviestille viime vuoden Ruotsin Anderstorpin tapaan poikkeuksellisesti (Tuolloin 2 päivää kilpailun varsinaisen vuosipäivän jälkeen kohta kerrottavista syistä johtuen.) on se, että olen menossa liikematkalle joksikin aikaa jolloin en olisi merkkipäivänä tai vielä pitkään aikaan sen jälkeen viime vuoden vastaavasta ajasta hieman poiketen voinut mitenkään sitä kirjoittaa kiireiden takia.

Viime vuonnakin olin tuolloin liikematkalla kun olisi pitänyt Anderstorpin kilpailun muistoja kirjoittaa ihan tapahtuma-aikaan.

Varmaan tärkeää ja oleellisesti liittyvää topikin aiheeseen.

Ps. Terveisiä liikematkalta

 

[CCMK]

Varmaan tärkeää ja oleellisesti liittyvää topikin aiheeseen.

Ps. Terveisiä liikematkalta

Olisihan sitä voinut jättää sanomatta siitäkään mitään ja kadota.

Sitten olisi kyllä saatettu vihjaista riittävän pitkän ajan jälkeen, että minnekäs CCMK on kadonnut?

 

[CCMK]

Etelä-Afrikan Grand Prixistä 1979 tulee nyt viestiä ja muistoja ranskalaisin viivoin tässä viestissä tällä kertaa pidemminkin.

Päivämääriä en nyt kerro kun eihän niitä ihan aina tarvitse sanoa.

Gilles Villeneuve voitti, Jody Scheckter oli toinen ja Jean-Pierre Jarier ansaitusti kolmas ranskalaisen vaikeudet muistaen tuolloisilta lähivuosilta ja silloin kun edes joskus vaikutti oikeasti tulevan hyvä tulos kisasta.

Tässä sitten muistoja:

- FOCA uhkasi poliittisesti puhuttaessa vetäytyä tästä kisasta, mutta FISA:n ja Etelä-Afrikan Autoliiton sana painoi enemmän ja FOCA:n tallit jäivät ajamaan huolimatta entisestään kärjistyneistä poliittisista väännöistä kulisseissa, Kyalamin Suurtestien muuttumisesta tynkätestiksi kriisin ollessa pahimmillaan jolloin vain FISA:n tallit ajoivat testejä kuljettajineen ja Maranellon Kokouksen epäonnistumisesta jossa oli yritetty puida Buenos Airesin ja Interlagosin huolia ja murheita läpi lajin tulevaisuuden lisäksi

- Ferrari toi 312T4:n Kyalamiin ja siitä tulisi kauden menestysauto vaikka sillä olikin puutteensa muun muassa bokseri-moottorin soveltumattomuuden, huippuautoksi suuren, jähmeän olemuksensa, aluksi ainakin erittäin raskaan ohjautuvuuden ja vain puolittaisen maaefektiauton luonteen takia

- Ensignin M179-automalli vuorostaan oli ehkä mielestäni 40 vuoden takaisista automalleista puhuttaessa F1:ssä jos ei nyt rumimpia tai rumin niin oudoin ainakin suhteessa tuolloin kauan sitten ja etenkin kun siinä automallissa jäähdytin oli järkyttävän ylisuuri muuhun autoon nähden ulottuen nokkapalasta aina melkein ohjaamoon asti!

- Jean-Pierre Jabouille otti turbo-Renaultilla paalupaikan käytännössä edelleen rajusti päivitetyllä vuoden 1977 eli kaksi vuotta vanhalla Renaultin ensimmäisellä automallilla

- Didier Pironi ajoi näyttävästi, mutta pyörän lähtiessä irti seiskapaikan varmistuttua Virallisessa Harjoituksessa tuli ihmeen kaupalla loukkaantumatta selvinneen ranskalaisen valtava kolarikin:eek!:

- James Hunt oli edelleen masentuneen ärhentyneellä päällä ja ilman maailmanmestaruutta uudelleen hän lopettaisi uransa kauden päätteeksi ja jopa ehkä siitä huolimattakin, että hän olisi voittanut sen

- Derek Dalyn yritykset saada outolintu M179 kisaan Kyalamiin olivat liikaa vaadittu kun auto oli kerta kaikkiaan vielä liian uusi ja Arturo Merzarion ikioman tallin nimikkoauto ei tuntunut toimivan yhtään mitenkään kun moottori ja vaihdelaatikko hajosi kuin henkäyksestä vähän väliä

- Kilpailun alla Elio de Angelis sai kun saikin tiedon siitä, että hän saa ajaa niin kauan kuin vain rahaa riittää vuoden 1979 aikana ja vain italialaisen rahojen aivan täysin selkeästi loppuessa haetaan uusi kuljettaja ja se ei tulisi ilman mahtavaa onnea enää olemaan Danny Ongais koska Shadow-tallin tallipäällikkö oli kyllästynyt odottelemaan kuin pieru Saharaan kadonnutta yhdysvaltalaista

- Juuri kisan alussa alkoi sataa vettä, mutta yksikään ei mennyt enää vaihtamaan renkaita varikolle

- Jody Scheckter johti alun, mutta Jabouille oli parempi ollen kiinni kotikisan suosikkimiehessä Crowthornen ja Jukskein kohdalla pakottaen ulkokautta hienolla ohitusliikkeellä Sunset Bendissä itsensä johtoon

- Michelinin renkaat tuntuivat jostain syystä paremmalta kuin Goodyearin renkaat johtuen kenties mahdollisesti paremmasta hiekanjauhantakyvystä muun muassa nk. Enduro-renkaiden osalta

- Toisella kierroksella monien mielestä täysin turhaan heilahti punainen lippu

- Punaiselle lipulle syynä piti olla vesisade joka kuitenkin juuri heilautuksen jälkeen rajuudesta huolimatta lakkasi ja jota järjestäjät perustelivat välttääkseen myös mahdollisen massiivisen renkaanvaihtoruletin aiheuttaman varikkoahtauden vaarallisuuden ja mahdollisten kolareiden välttämiseksi

- Pitkään kisatuomarit pohtivat, että aloitetaanko aivan alusta jolloin kaksi ensimmäistä kierrosta olisi mitätöity ja Jabouille olisi palannut paalupaikalle ja muut ihan kisan alun järjestykseen vai olisiko ajettu normaalin ajojärjestyksen mukaan tilanteesta mihin jäätiin

- Lopulta päätettiin lähteä uusintalähtöön siitä mihin jäätiin jolloin Gilles Villeneuve lähti keulilta ja pahiten tästä päätöksestä tuntuivat kärsivän Emerson Fittipaldi ja Riccardo Patrese jolta oli kytkin keittynyt ja joka oli liikkeelle päästyään pyörinyt viimeisellä sijalla märällä radalla ympäri hiekka-alueita ennen punaista lippua

- Mikäli vuosien 1981-1994 aikana olleet säännöt olisivat olleet voimassa niin toisella kierroksella kisan aloittaminen olisi tarkoittanut yhteisaikakilpailua, mutta sillä ei olisi ollut mitään vaikutusta varsinaiseen lähtöjärjestykseen niin lyhyen ajan sisällä kuin milloin kisa keskeytettiin

- Uusintalähtöön mennessä osa kuljettajista otti sadekelinrenkaat ja osa pysyi kuivan kelin renkailla

- Jan Lammers ja Hector Rebaque kolaroivat minkä vuoksi Lammers oli ulkona tästä kisasta syystä jota toisinaan joskus aiheettomasti on morkattu joissakin lähteissä miehen omaksi ulosajoksi vaikka Rebaque hänet sinne verkkoaitaan kyllä kilkkasi kisasta:frank:

- Rene Arnoux kärsi samasta kuin Patrese eli kytkin keitti, mutta Arnoux ei sentään alkanut luistella ympäri rataa vaan pystyi huikeasti myös ohittelemaan muita kisailijoita kiitos turbo-Renaultin

- Patrick Depailler näytti olevan näyttävässä vedossa kunnes verraten harvinainen yli-innokkuus ja vesilätäkkö pilasivat kisan aiheuttaen ulosajon

- Villeneuve teki myöhemmän voittonsa kannalta elintärkeän siirron olemalla menemättä heti varikolle renkaanvaihtoon radan alkaessa kuivua ja hän jatkoi niin kauan, että vasta kierroksella 13 mennessään varikolle ilman ihan pientä virhettä Ferrarin mekaanikoilta hän olisi myös johtanut kisaa edelleen ja kun hän tuli varikolta niin hän oli silti toisena heti Scheckterin jälkeen

- Didier Pironi ajoi kisassa viikonlopun toisen melko pahan kolarinsa kun tällä kertaa renkaan irtoamisen sijaan menikin kaasutin joskin Pironi selvisi edelleen vahingoittumatta kolarista

- Jabouille vaikutti olevan menossa ensin edes palkinnoille ja lopulta edes pisteille ennen kuin turbo hajosi hänen autostaan:frown:

- Voitto olikin tämän jälkeen käytännössä Ferrarin miesten eli Scheckterin tai Villeneuven heiniä koska Jabouillen keskeytettyä ja osin renkaanvaihtoruletin takia kukaan ei ollut lähimaillakaan Ferrarin autoja haastamaan heitä kisavoitosta

- Jacques Laffite ja Ligier tuntuivat olevan alakynnessä läpi viikonlopun Kyalamissa, mutta kolmospaikka tai edes mestaruuden kannalta aina merkitsevät pisteet menivät yllättävän rengasrikon aiheuttamaan ulosajoon ja keskeytykseen

- Villeneuven voitto varmistui lopulta oikeastaan vain siksi, että Scheckter joutui menemään renkaanvaihtoon niiden kuluttua yllättävänkin paljon osin ehkä liian tarpeettoman kisan alun kovuuden takia

- Villeneuvea oli toki aina teroitettu tallimääräyksistä, mutta Kyalamissa Scheckterin kotitantereella niiden piti olla vielä kovemmat kuin mitä normaalisti ja ainoa poikkeus Villeneuven eduksi vuonna 1979 oli tietenkin sitten Montreal missa vastavuoroisesti Scheckter joutuisi tottelemaan normaalia kovemmin tallimääräyksiä ja oikeastaan muutoin mestaruuslupauksesta poiketen ainoan kerran selvästi vuonna 1979 kun Maranello oli luvannut mestaruuden Scheckterille jo varhain sinä vuonna jos Ferrari tulisi taistelemaan mestaruudesta ja Villeneuven vuoro olisi ollut sitten jonakin muuna vuonna ja mieluiten tietenkin oletettavasti vuonna 1980

- Villeneuve olisi ollut velvoitettu päästämään Scheckter ohi mikäli ero menisi 3 sekuntiin tai sen alle, mutta koskaan se ei mennyt sen alle joten Villeneuve sai johdossa ollessaan ajaa voittoon

- Hunt kisasi heti lopettamisjulistelun jälkeen oikeastaan koko Wolf-aikansa ehjimmän näköisen kisan tässä kilpailussa jossa Alan Jones keskeytti Williams-auton ripustuksen romahtamiseen ja niiden kappaleista Arnoux sai rengasrikon autoonsa, luisteli hetken ja keskeytti ulosajoon

- Niki Lauda oli myös yksi kisan kovimpia rattisankareita menetettyään huippusijat ja palkinnot sadekelinrenkaiden laittoon uusintalähdössä ja siitä olleeseen varikkokäynnin hitauteen kuivan kelin renkaita varten

- Mario Andretti ja Clay Regazzoni riitelivät hieman kisan jälkeen koska osin sveitsiläisen estelyistäkin johtuen Jean-Pierre Jarier pääsi kuin pääsikin Andrettin ohi kolmostilalle ja palkinnoille kisan lopussa

- Carlos Reutemann ajoi myös hyvän kisan kun ottaa huomioon auton jarruvaurion olemalla siten viides

- Nelson Piquet aihetti hämmennystä ajamalla muun muassa Niki Laudan edelle josta Herr Lauda ei pitänyt

- Herr Laudan nyrkinheiluttelut ja varikkotaulut Brabhamin pilttuusta saivat lopulta nuoriherra Piquetin päästämään itävaltalaisen edelle kuudenneksi tallin ja itävaltalaisen kauden ensimmäiselle pisteelle, mutta Maailman Nopeimman ja Bernien osalta sanomista tuli nuorelle brasilialaiselle kisan jälkeen, ei pelkästään Laudan ohittelusta tai estelystä vaan myös muutamien muiden kierroksella ohiteltavien kuskien kanssa pelleilystä ja osumisesta muun muassa Patrick Tambayn ja Jochen Massin auton sivuponttooneihin helskutin kovassa vauhdissa paikassa josta olisi voinut tulla onnettomuus:!thumbdown

- Edes jotenkin helpottuneen Huntin lisäksi ehkä muutoin iloisin mies kisassa tuntui olevan tietenkin Jarieria unohtamatta Ferrarin Mauro Forghieri jonka uusi auto onnistui Kyalamissa 1979 järjestämään ehkäpä vakuuttavimman Ferrarin osakilpailun useaan vuoteen 1970-luvultakin mietittäessä koska vaikka Ferrari oli ennenkin jyrännyt vakuuttavasti niin usein se oli ottanut aikaa ja yleensä oli ollut vain yhdestä kuskista kiinni siinä missä nyt Villeneuve-Scheckter parivaljakkona täydensivät hyvin toisiaan

- Kisan murheellisin mies tuntui olevan läksytetyn Piquetin lisäksi myös Nelsonin maanmies Emerson Fittipaldi täynnä murheita ja täynnä teknisiä vaurioita olleen autonsa kanssa jolla Emmo oli 13:sta ja viimeinen

- Ligierin Guy Ligier vannoi etulyöntiaseman pienen menettämisen jälkeen parempaa seuraavaa kisaa Long Beachissa