F1:n Testikuljettajista asiaa vuosien varrelta

[CCMK]

Syyskuussa 1990 monet lajin seuraajat näkivät tai ainakin vähintään kuulivat uuden Modena-tallin ensimmäisistä muitakin talleja vastaan ajetuista testiajoista Imolassa 11.9 ja 12.9 sinä vuonna. Imolassa ajettiin myös pientallien omat testit. Suurtestissä Mauro Baldin ja Modenan nopeus oli melkoisen hidasta, mutta päästyään pientallien testiin se ainakin oli luonnollisemmassa kilpailuseurassa kuin huipputallien kierroksellaohiteltavana tai häiriötekijänä. Pientallien testeihin osallistui myös Minardi ja AGS. Erikoista oli Modena-tallin nimeäminen jo tästä eteenpäin ajoittain myös Lamboksi tai Lamborghiniksi. Pientallien omat testit ajettiin molempina päivinä aina isompien tallien testien päätteeksi.

Tässä pientallien tuloksia aikoineen 11.9.1990 ja 12.9.1990:

11.9.1990:

Pierluigi Martini Minardi M190 Minardi-Cosworth 1.30.000

Mauro Baldi Modena-Lamborghini Lambo 001 Lambo-Lamborghini 1.32.476

Gabriele Tarquini AGS JH25 AGS-Cosworth 1.33.000

Yannick Dalmas AGS JH25 AGS-Cosworth 1.33.463

12.9.1990:

Pierluigi Martini Minardi M190 Minardi-Cosworth 1.27.122

Mauro Baldi Modena-Lamborghini Lambo 001 Lambo-Lamborghini 1.31.561

Gabriele Tarquini AGS JH25 AGS-Cosworth 1.31.617

Yannick Dalmas AGS JH25 AGS-Cosworth 1.35.000

Martini ajoi 71 kierrosta koko testeissä mukaanlukien myös suurtestin kierrokset, Baldi ajoi yhteensä 100 kierrosta joista 90 kierrosta pientallien testeissä ja 10 suurtestissä, Tarquini ajoi 66 kierrosta koko testeissä mukaanlukien myös suurtestin kierrokset ja Dalmas ajoi 21 kierrosta koko testeissä mukaanlukien myös suurtestien kierrokset. Baldi ajoi pientallien testissä 50 kierrosta 11.9 ja 40 kierrosta 12.9.

 

[CCMK]

Syyskuussa 1990 Monzan suurtesteissä Portugalin Estorilin ja Espanjan Jerezin kilpailun välillä Modenalla oli tuolloin viimeistä kertaa ajamassa Mauro Baldi. Tallin ainoa muu kohokohta oli se, että se sai talliin toisen auton valmiiksi.

 

[CCMK]

Näin siis pääsääntöisesti Baldin ohella työt olivat päättyneet Modenan testaajana, mutta satunnaistestaajana hän kuitenkin silti jatkoi sillä f1-paluuta lähinnä osa-aikaisesti havitellut italialainen ei nähnyt muutakaan paikkaa kuin sen. Coloni ja Lifen kaltainen katastrofi eivät kiinnostaneet häntä. Lokakuussa 1990 Marco Apicella ja Eric van de Poele tulivat oikeastaan lähes heti Jerezin kilpailun jälkeisenä maanantaina Modenan puikkoihin testaamaan.

 

[CCMK]

Kaudella 1990 ajettiin Estorilin radalla Portugalissa jälleen suurtestin. Se oli yksi kauden suurimpia ja siellä nähtiin paljon myös sellaisia kuljettajia joita ei juuri ollut kaudella 1990 mukana tai olivat vain testikuljettajia.

Seuraavaksi laitetaan näistä testeistä aikoja lukuisten eri kuljettajien osalta:

Ayrton Senna: 1.14.490

Nigel Mansell: 1.14.810

Gerhard Berger: 1.14.820

Riccardo Patrese: 1.14.890

Thierry Boutsen: 1.14.940

Jean Alesi: 1.15.970

Alain Prost: 1.16.170

Satoru Nakajima: 1.16.290

Volker Weidler: 1.16.440 (Ajoi Tyrrellin testikuljettajana.)

Mark Blundell: 1.16.500 (Ajoi Williamsin testikuljettajana.)

Alessandro Nannini: 1.17.340

Jonathan Palmer: 1.17.540 (Ajoi McLarenin ykköstestaajana.)

Emmanuel Collard: 1.17.640 (Ajoi Ligierin testikuljettajana.)

Nelson Piquet: 1.17.870

Gianni Morbidelli: 1.17.890 (Ajoi Ferrarin testejä ja valmistautui menemään pian Minardille.)

Andrea Montermini: 1.18.170 (Ajoi maksutestiä Dallaralle. Tähän testiin hän tiettävästi vei paikan työttömältä JJ Lehdolta. JJ tosin oli enemmän tai vähemmän Dallaran leivissä jo tässä vaiheessa. Syyskuusta 1990 lähtien JJ oli ollut Dallaran paikassa kiinni.)

Johnny Herbert: 1.18.500 (Ajoi Lotuksen testiä kisakuljettajan paikkaa varten. Tosin hän olisi ajanut tämän testin Martin Donnellyn ajaessakin.)

Roberto Moreno: 1.18.540 (Ajoi Benettonin testiä jonka olisi ajanut ilman EuroBrunin romahdustakin. Moreno ajoi testiä kisapaikkaa varten.)

Johnny Dumfries: 1.19.020 (Ajoi Benettonin kakkostestaajana.)

Stefano Modena: 1.19.440 (Erikoisesti ajoi ensitestinsä jo kautta 1991 varten Tyrrelillä tällä radalla. Brabham-talli vapautti Modenan tähän testiin ja sai maksuksi talousapua. Talli ei viitsinyt kiistellä Modenasta sillä Modena olisi joka tapauksessa pian Tyrrellin miehiä sopimuksensa mukaisesti huolimatta hänen omasta sopimuksestaan Brabhamilla.)

Derek Warwick: 1.19.790

Marco Apicella: 1.19.800 (Ajoi Modenalla ensitestiään.)

Eric van de Poele: 1.19.970 (Ajoi Modenalla ensitestiään ja se oli yksi hänen ensimmäisistä testeistä muutenkin lajissa.)

Paolo Barilla: 1.20.290 (Ajoi eräitä viimeisiä testejään ja ajojaan Minardilla vaikka luottikin pysyvän kauden 1990 loppuun asti kuljettajana. Tuossa vaiheessa oli melkoisen selvää Barillan lähteminen Minardilta kauden päätteeksi, mutta ennenaikainen lähtö ei ollut aivan niin ennustettu asia.)

Allan McNish: 1.20.350 (Ajoi McLarenin kakkostestaajana.)

Mauro Baldi: 1.21.390 (Ajoi edelleen Modenan testejä vaikkakin vähemmällä sitoumuksella kuin aiemmin sillä talli aikoi ainakin alustavasti ottaa talliinsa ajamaan Apicellan ja van de Poelen hänen sijaansa. Tosin Baldin maksuvarat kiinnostivat tallia edelleen.)

Bernd Schneider: 1.22.790 (Ajoi Arrowsin testikuljettajana jonka hän olisi ajanut muutenkin kaudella. Schneider keräsi myös rahoitusta saksalaisilta yrityksiltä Suzukan ja Adelaiden ajamista varten.)

Bertrand Gachot: 1.25.610

28 kuljettajan testissä Modenan ajat olivat edelleen melko huonoja, mutta silti tallilla oli vielä luottamus kehitystyöhön kohdallaan.

 

[CCMK]

Kauden 1992 lopun ja 1993 alun eräs mielenkiintoinen hanke ja samalla harmittavasti päättynyt asia oli Bravo F1:n talli. Nick Wirthin toimiessa projektissa mukana tallin autoon ei mitenkään lyhyellä aikavälillä ollut tulossa puoliautomaattista vaihdelaatikkoa tai aktiivijousitusta. Tosin autoon oli tulossa pientalleissa melko harvinainen datankeruujärjestelmä ja samalla CAD:tä ja tietokonesuunniteltua auton suunnittelua mietittiin tehtäväksi. Kuljettajapuolella ajajat olisivat olleet melko suurella todennäköisyydellä Nicola Larini ja Jordi Gene. Lisäksi tallin testikuljettajaksi haettiin menestyviä ja nuoria espanjalaisia kuljettajia.

Ivan Arias, Pedro de la Rosa ja Jordin pikkuveli Marc Gene olivat testikuljettajaehdokkaita. Lopulta Jean Mosnierin kuolema päätti koko projektin huomattavan ennenaikaisesti. Tosin Bravon maine jäi elämään ennen pitkää Simtekissä joka Bravon kanssa osin koostui Andrea Modan ja BMW:n omista keskeytyneistä tallihankkeista.

Jordi Gene tiettävästi sai kuitenkin ainakin 1-3 kertaa koettaa Benettonin F1-autoa promootioajoissa Espanjassa 1990-luvun puolivälissä. Muistaakseni vuosina 1993-1994 ja ehkä viimeinen ajo oli vuonna 1995. Pitää joskus tuota puolta enemmän tutkia. Muistaakseni mikäli näin oli niin se olisi johtunut Tom Walkinshawin ja Flavio Briatoren Espanjan sponsorihankkeista koska Benetton metsästi 1990-luvun alussa myös Espanjasta sponsoreita vaikka sillä olikin vakaa taloustilanne.

 

[CCMK]

Kauden 1992-1993 talvikaudella Brabhamin F1-talli oli konkurssissa, mutta sen tallipaikka oli ostettavissa mikäli tarjouksia olisi löytynyt. Eräänlaisena vanhojen kuskien kokoontumisajona pidettiin kautta muutenkin tai tulevaa kautta. Jan Lammers oli saamassa sopimuksen täydeksi kaudeksi 1993 ja Galmer Engineering oli ostamassa Brabhamin konkurssipesää vastineeksi sarjapaikasta F1:ssä kaudeksi 1993. Galmer Engineering ja Banco International SA olivat muodostamassa Brabhamista oman yhteisen tallinsa.

Tallin nimeksi olisi tullut Galmer Racing tai B.I.S.A Racing ajajinaan Michael Bartels ja melkoinen paluunimi oli mietitty toiseksi kuljettajaksi talliin. Joulukuussa 1992 Michael Bartels oli menettänyt Pacificin paikkansa toistaiseksi maksuvaikeuksien vuoksi ja oli menossa siksi uuteen talliin. Ikävä kyllä uusi talli menetti melkein heti siinä paikassa myös Ilmorin moottorisopimuksen koska se kuului uudelle Pacificille mikäli talli sen saisi.

Bravon tapaan uusi talli oli saamassa Juddin moottorit kaudeksi 1993. F1:siin palaava kuljettaja oli tuolloin tilapäisesti IndyCarin puolella sopimuksellisiin ongelmiin ajautunut Roberto Guerrero. Guerrero kun olisi palannut lajiin niin melkoinen nimi olisi ollutkin. 10 vuotta ilman ajon ajoa käytännössä. Guerrero aikoinaan oli siitäkin kiintoisa tapaus, että hän vain jätti F1:n taakseen vaikka oli ehdolla muun muassa ostorahoillaan kiinni jopa Lotuksen tai Brabhamin kaltaisissa talleissa ja olisi todennäköisesti saanut kaudeksi 1984 paikan melkein mistä tahansa keskikastin tallista. Lopulta nämä hankkeet päättyivät. Tosin Bravo yritti vielä palata lajiin kaudella 1994 siinä kuitenkaan mitenkään onnistumatta.

 

[CCMK]

Uuden Galmer Racingin eräänlaisina puuhamiehinä olisivat toimineet Alan Randall ja osaomistuksella myös Tom Walkinshaw olisi ollut mukana hankkeessa. Loppuomistus olisi tullut kokonaiselta joukkiolta saksalaisia ja kolumbialaisia liikemiehiä. Galmer Racingin tarkoitus oli Bravon tapaan miettiä jopa Espanjaan F1-tehtaan perustamista vaikkakin henkilökunta olisi ollut englantilaista enimmäkseen. Lopulta Galmer Racingin tarina hautautui jo siihen, että Randall ei kyennyt muistaakseni maksamaan edes murto-osaa Brabhamin konkurssipesän summista ja vaikka olisikin niin todennäköisesti FIA ei olisi tallia hyväksynyt liian myöhäisen ilmoittautumisen osalta. Bravo muistaakseni pääsikin jo FIA:n listalle, mutta ei yksinkertaisesti mitenkään pystynyt kauden 1993 säännöillä eikä oikein edes muutamankaan vuoden vanhemmilla säännöillä läpäisemään törmäystestejä.

 

[CCMK]

Eräänä vaihtoehtona kauden 1992-1993 talvikaudella Galmer Racing ja Bravo F1 pohtivat myös fuusiota tai suuromistusta konkurssia lähellä olevista Marchista ja Larroussesta. March ja Larrousse olivat lähellä joutua konkurssiin joulukuussa 1992. March erityisesti jo muutenkin talousvaikeuksiensa takia ja Larrousse lähinnä Venturin vetäydyttyä tallin osaomistajuudesta ja kieltäydyttyä osakkeiden palautuksen hintojen lisäksi maksamasta mitään muuta korvausta tallille. Tuolloin Gerard Larrousse julisti tallinsa lopullisesti itsenäiseksi ja sai siten jonkin verran lisäapua sponsoreiden osalta Ranskassa. Larrousse sinnittelikin vielä parikin vuotta kun taas March hautautui F1-kartalta vaikka pääsi jopa Kyalamiin 1993 saakka, mutta ei kilpaillut siellä. Brasiliaan taas erikoisesti lensivät kuljettajat tallista, mutta ei enää autot. Ja siten konkurssi oli lopullisesti selvä myös Marchin osalta. Galmer Racing ja Bravo eivät selvinneet lähimainkaan sinne asti.

 

[CCMK]

Giovanni Aloi oli myös mukana kokonaan uudesta GLAS-tallin henkisestä perinnöstä kootussa kauden 1992 nimeämättömässä tallissa jonka olisi pitänyt viimeistään kaudella 1993 esiintyä F1:ssä eli Escuderia Mexico-tallissa. Aloin epäonneksi ja ehkä tavallaan onneksi hanke romahti alkumetreille. Giovanni Aloi ryhtyi sittemmin lopullisesti jo GLAS-tallin romahduksenkin jälkeen harjoittamaansa ammattiin eli härkätaistelijaksi härkätaisteluihin.

 

[CCMK]

Kauden 1991-1992 talvikaudella Colonin konkurssipesän ja Andrea Modan syntymän aikoihin tallista oli alunperin hakenut kaudeksi 1992 suurine rahoineen myös Akihiko Nakaya. Lopulta kuljettajakollegansa Naoki Hattorin kanssa käymänsä juttutuokion jälkeen Nakaya päätti Colonin miettimisensä siihen ja alkoi hakea aktiivisesti hakea Brabhamin paikkaa kaudeksi 1992. Valitettavasti Nakayalle ei tullut lopulta tarvittavaa superlisenssiä ja Brabham menetti paljon arvokasta sponsorirahaa ja se oli pakotettu ottamaan Giovanna Amati talliin.

 

[Albert Oil]

Mä aina muistan, että tämä hirveä onnettomuus päätti Akihiko Nakayan uran mutta se olikin Hirokazu Nagaya, joka tuossa halvaantui.

 

[CCMK]

Tuo oli kyllä karmea onnettomuus aikanaan.

 

[CCMK]

Laitetaan tähän viestiin Estorilin 1990 suurtestistä unohtuneet kuljettajien ajamat kierrosmäärät testeissä:

Ayrton Senna: 39 kierrosta

Nigel Mansell: 44 kierrosta

Gerhard Berger: 69 kierrosta

Riccardo Patrese: 42 kierrosta

Thierry Boutsen: 58 kierrosta

Jean Alesi: 48 kierrosta

Alain Prost: 64 kierrosta

Satoru Nakajima: 58 kierrosta

Volker Weidler: 20 kierrosta

Mark Blundell: 21 kierrosta

Alessandro Nannini: 30 kierrosta

Jonathan Palmer: 51 kierrosta

Emmanuel Collard: 24 kierrosta

Nelson Piquet: 65 kierrosta

Gianni Morbidelli: 52 kierrosta

Andrea Montermini: 41 kierrosta

Johnny Herbert: 25 kierrosta

Roberto Moreno: 30 kierrosta

Johnny Dumfries: 15 kierrosta

Stefano Modena: 10 kierrosta

Derek Warwick: 24 kierrosta

Marco Apicella: 65 kierrosta

Eric van de Poele: 77 kierrosta

Allan McNish: 12 kierrosta

Mauro Baldi: 8 kierrosta

Bernd Schneider: 50 kierrosta

Bertrand Gachot: 5 kierrosta

 

[CCMK]

Kauden 1985 elokuussa ennen Itävallan osakilpailua Roberto Moreno ja Piercarlo Ghinzani laitettiin Toleman-tallin järjestämään ja Pat Symondsin valvomaan näyttöajoon Saksan Neue Nürburgringin radalle. Ghinzani oli heitetty ulos Osellalta maksurahojen loppumisen vuoksi siinä vaiheessa kautta. Lopulta näyttöajon tuloksena oli lopputulos jossa tasa-aikoja ajaneet kuljettajat ajoivat erittäin mainiosti ja tallin toimenkuvaan sopivasti. Ikävä kyllä Teo Fabi oli jo tallissa ja vain toinen heistä saisi paikan.

Roberto Morenon suurempi maksuosuus olisi sinällään kelvannut talliin, mutta Piercarlo Ghinzani toi viime hetkellä ennen Itävallan viikonloppua enemmän rahaa ja lisäksi myös tallin omistaja Benetton vaati Ghinzanin ottamista talliin. Siten Moreno käännytettiin pois Tolemanilta minne hän olisi halunnut mennä jo kauden 1984 lokakuun Estorilin kauden ensimmäisten testien jälkeen. Välillä kuitenkin talli oli ollut erittäin epävarma koko toimenkuvastaan ja välillä Morenolla ei edes ollut tarvittavaa rahasummaa talliin tuotavaksi Morenon omien sponsoreiden epävarmuuden takia.

 

[CCMK]

Vaikka en yleensä näitä uudemman ajan kuskeja testikuskeistakaan tai heidän ajoistaan käsittele niin laitetaan tähän kuitenkin hieman Kimi Räikkösen testikauden 2000-2001 ajoja ja niiden aikoja Räikkösen sijoituksen kanssa. Aloitan joulukuulta 2000:

2000 Jerez

Kimi Räikkönen: 6:s ja paras aika 1.24.180 (David Coulthard nopein ajalla 1.22.630.)

2000 Barcelona

Kimi Räikkönen: 7:s ja paras aika 1.20.606 (Jarno Trulli nopein ajalla 1.19.586.)

Kuriositeettina Fernando Alonso oli Minardilla 16:sta ajalla 1.21.480 samassa testissä.

 

[CCMK]

Seuraavaksi tulee Räikkösen testikautta tammikuulta 2001 aikoineen:

2001 Jerez

Kimi Räikkönen: 6:s ja paras aika 1.23.710. (Oliver Panis nopein ajalla 1.22.510.)

2001 Fiorano

Kimi Räikkönen: 4:s kokonaisajon perusteella ja paras Sauber-kuskeista näyttöajossa. Testin ja näyttöajon paras aika Räikkösellä oli 1.02.185. Nick Heidfeldin aika oli 1.02.600 ja Pedro Dinizin 1.03.000. Enrique Bernoldin aika oli 1.04.000 ja Felipe Massan ajo oli 1.05.000. Testin nopein oli Luca Badoer ajalla 1.00.226 ja toiseksi nopein oli Rubens Barrichello ajalla 1.00.712 ja Michael Schumacher oli kolmas ajalla 1.01.000.

2001 Barcelona

Kimi Räikkönen: 15:sta ja paras aika 1.21.190. (Jean Alesi nopein ajalla 1.18.973.)

 

[CCMK]

Laitan seuraavaksi Kimi Räikkösen testikauden asioita kaudelta 2001 helmikuulta aikoineen:

Barcelona 2001

Kimi Räikkönen: 10:s sija ajalla 1.20.442 (Nopein aika testeissä oli Rubens Barrichellolta ajalla 1.18.606.)

Mugello 2001

Jälleen näyttöajo Sauberin osalta jossa Kimi Räikkönen oli hitaampi kuin tallikaverinsa Nick Heidfeld ja tappio aiheutti melkoista keskustelua siihen varovaisen Kimin kannattamisen myötä. Räikkönen oli silti nopeampi kuin Enrique Bernoldi, Pedro Diniz tai puhumattakaan sitten uransa ensimmäisiä kertoja ajanut Felipe Massa joka olisi ollut kerta kaikkiaan liian vihreä ajamaan kaudella 2001.

Ehkä juuri siitäkin syystä Räikköselle annettiin mahdollisuus ajamaan kuninkuusluokassa joskin Dinizin luopuminen ajamisesta vaikutti myös päätökseen lopulta varsin paljon. Rubens Barrichello oli nopein ajalla 1.22.139, Michael Schumacher oli toinen ajalla 1.22.923 ja Luca Badoer kolmas ajalla 1.23.000 ja Sauber-miehistä nopeampi Nick Heidfeld ajalla 1.23.364 ja Kimi Räikkösen aika oli 1.24.218.

Pedro Diniz ajoi ajan 1.24.500 ja Enrique Bernoldi ajan 1.25.000 ja hitain mies oli jälleen ylipäänsä koko formulassa ajamiseen totutellut Felipe Massa jonka nopein aika oli 1.25.500. Hitaampia aikoja Massa ajoi suurimman osan näyttöajon ajasta. Paras aika Massalla ennen näyttöajan parasta aikaa oli 1.26.704.

Barcelona 2001

Kimi Räikkönen: 11:sta ajalla 1.20.718. (Jean Alesi jälleen nopein ajalla 1.19.423.)


Valencia 2001

Kimi Räikkönen: 8:s ajalla 1.15.227. (David Coulthard jälleen nopein ajalla 1.13.278.)

Valencian testeissä Enrique Bernoldi ajoi sijalle 7 ajalla 1.14.470 ja Pedro Diniz oli kuudes ajalla 1.14.300 ja Nick Heidfeld oli 9:s ajalla 1.15.247. Nämä olivat myös Kimin viimeiset off-seasonin testit ennen kauden alkua ainakin isoina testeinä.

 

[CCMK]

Kaudella 1991 David Brabham oli mielenkiintoisesti testikaudella ehdolla ajamaan Lotusta. Eräässä vaiheessa ja etenkin tammikuussa 1991 Brabham vei suomalaisten suureksi harmiksi testiaikoja Mika Häkkiseltä. Tosin testiostot tapahtuivat isolla rahalla ja ajoittain etenkin tammikuun lopulla 1991 Häkkinen ei edes ajanut testiä Lotuksella koska talli ajatti säännöllisesti aina jotakin muuta kuljettajaa hänen sijaansa testeissä. Toisaalta taas Brabhamia monet suomalaiset ja vielä sitäkin enemmän ulkomailla oltiin valmiina pitämään hänestä enemmän Häkkisen tallikaverina.

Muun muassa Silverstonen tammikuun suurtesteissä 1991 Häkkinen ja Brabham ajoivat Lotuksen testiä. Eräässä vaiheessa Davidilla oli alustava testisopimuskin valmiina tallin kanssa ja australialaiset sponsorit halusivat nähdä hänet ajamassa ainakin Adelaidessa 1991. Mahdollisesti myös useammassakin kauden kilpailussa silloin milloin joku muu tallin kuljettaja olisi ollut kerta kaikkiaan varattuna muissa luokissa.

Näin ei kuitenkaan lopulta tapahtunut ja vaikka Brabham ajoikin Lotuksella testikaudella niin hän ei silti ajanut yhtäkään kilpailua näkyvästi kaudella 1991. Ja lopulta ei päässyt edes testikuskiksi kun testikuljettajana ja myös kilpailevana kuljettajana lopulta jatkoi Johnny Herbert. Herbertin tilanne tammikuussa 1991 oli erityisesti erikoinen siitä, että hänellä olisi ollut kunnollinen ajosopimus toiseen kilpasarjaan kuin F1:siin. Ja välillä Herbertin ajaessa kisakaudellakin hän joutui väistymään joko muiden autoluokkien velvoitteiden tai enemmän rahaa tuovan kuljettajan tieltä.

 

[CCMK]

Kauden 1991 tammikuun lopulla Mika Häkkinen oli loppukuusta muidenkin kiireiden uhri testiohjelmaa ajatellen. Osin hänen tuolloisen mahdollisen tallikaverin David Brabhamin ajattaminen Lotuksella johtui myös Australiaan muutenkin suunnatuista ohjelmista. Australiasta haettiin sponsoreita ja vaikka Häkkinen totta kai oli kilpailukuljettaja niin hänen työhönsä kuului myös ajoittaiset promootiotilaisuudet kaudella. Hän oli muun muassa Jack Brabhamin kilpa-autoiluun liittyvässä gaalajuhlassa ja myös Lotukselle tulleen ja paljon rahakkaamman Dallaran tarjoaman sopimuksen torjuneen sponsorin Nichibutsun sopimustilaisuudessa.

Nichibutsun sopimustilaisuudessa oli erikoisesti paikan päällä myös Jack Brabhaminkin juhlissa paikan päällä olleet Dallaran kuljettajat JJ Lehto ja Emanuele Pirro joilla aivan tammikuun loppu kaudella 1991 oli testivapaata aikaa johtuen Dallaran muista autoon liittyvistä asioista joihin kuljettajat eivät olisi voineet vaikuttaa. Osin Dallarakin joutui pitämään taukoa kaudella 1991 testauksista budjettinsa takia joskin vähemmän kuin Lotus.

 

[CCMK]

Kaudella 1991 tuolloiseen uuteen Jordan-talliin oli ehdolla ajamaan ja tiettävästi ainakin kerran varmuudella promootiotesteissä tallin kanssa mukana ollut Bernd Schneider jonka testisopimusta Arrowsin kanssa ei ollut jatkettu koska Footwork osti Arrowsin ja teki siitä oman tallinsa.