hölkkämotivaatio kateissa

Örfil

Guest
Onko Albert se häiskä joka heittää hiekkaa täällä laduille :wall:Tätäkö tarkoittaa Albertin "hiihtokausi".
 

Örfil

Guest
Mua ahistaa jo nyt, että hiihtokausi loppuu ja kyseinen toiminta pitäisi korvata jollain toisella kunto-aktiviteettilla. Ajatuskin juoksemisesta vituttaa, ihan oikeasti. Yritetty on, ja monta kertaa. Viimeistään 150 metrin jälkeen alkaa tulla touhutippa.

Ja joo joo, on yritetty eri lämmittelymuotoja ja osatavoitteita ja löysiä ranteita ja luoja ties mitä. Ei vaan lähde, piste. Ei edes Fleslightilla
.
 

K. August

Well-known member
Liittynyt
25.11.2010
Viestit
2405
Juoksu toimii mulla parhaiten, mutta jaksan hädintuskin juosta 500 metriä kerralla. Yläasteen Cooperista tuli aikoinaan hitusen yli 2 km, eli hyvin huono. Mutta samoihin aikoihin uinticooperissa tuli 550 m, eli kohtalainen. Nyt uskoisin pystyväni samaan, ja taulukon mukaan se olisikin jo hyvä. (19 v päästä kun pystyn samaan niin kuntoni on erinomainen) Muutenkin uinti tuntuu meikäläiselle olevan mieluisampi kuntoilumuoto, juoksu ei vaan multa suju. Se on vaan liian nopeatempoista. Uinnissa mulla on tietty nopeus, jota jaksan varsin hyvin, yleensä uin 2 km 50 minuuttiin, ja yhden tai kaksi kertaa pidän pienen hengähdystauon, ja silloinkin olen ja uinut yli kilometrin. Mutta jos vähänkään kovempaa uin, tuo 550 m on maksimi, ja sitten pitää pitää pidempi tauko.
 

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
Ainakin mulle tuli valtava ahdistushiki jo näitä neuvoja lukiessa.
 

Thyella

þýðingafræðingur
Liittynyt
28.3.2004
Viestit
3500
Sijainti
Ciutat Comtal
Jee, kiitos vinkeistä :thumbup:

Oon kuullu juttua että sitten ku alkaa juokseminen onnistumaan paremmin ni se on oiva tapa saada ajatukset muualle, vois kyllä olla ihan kiva vaihtoehto ku alkaa tuo gradu tunkemaan jo uniinki...

Täällä ei oo mitään metsää mihin mennä juoksemaan, ainoa vaihtoehto tässä on joko toi merenranta tai sit nää kadut missä on mm. Kiinan suurlähetystö. Miettisin että jos sais koitettua huomenna aamulenkkiä, en kyllä tiiä saanko kammettua itteäni ylös, uni kun on alkanu maittaa vähän liiankin hyvin.

Kesällä sitten Suomessa on kivampi reippailla, kun parempi puoliso on jenkkifutisharrastuksensa myötä melko kovassa kunnossa ja lähtis mielellään tsemppaamaan mua. Täällä Islannissa mun kaverit on joko huonokuntoisempia ku minä, tai sit semmosia ku Jakkues. En yksinkertaisesti vaan kehtaa ees mainita niille että koitan mönkiä tuolla merenrantatietä pitkin.
 

FW08

Registered User of Talent
Liittynyt
9.7.2008
Viestit
22189
Sijainti
Behind the rabbit
Pyöräilen ympärivuotisesti töihin ja takaisin joka päivä n. 8 kilsaa/siivu eikä siitä kyllä kunnon nostajaksi ole vaikka Pispalan harjukin reitille osuu.
Johtopäätös: toivoton tapaus. Ei jatkoon. Mars vanhainkotiin siitä...

...no ei, mutta luulisi tuon nyt sentään jonkin (heh) verran kuntoa yllä pitävän. Onko työmaaruokalassa kenties uppopaistamiseen rakastunut kokki?
 

Jacques

KKWCS:n Mietaa
Liittynyt
15.10.1999
Viestit
37045
Sijainti
Helsinki
Itselläni liikuntaharrastukset lähti aikoinaan fiilispohjalta. Se oli terapiaa lievään masennukseen / burnoutiin tai mitä se nyt sitten olikaan. Sain vinkiksi ottaa jonkun liikuntaharrastuksen, joka pistää ajatukset siitä synkästä arjesta ihan muualle. Mieleen tuli tietty pyöräily, koska se laji on tuntunut läheiseltä lapsesta lähtien. Toinen oli hiihto, mutta siitä en aloittanut, koska tämä innostus lähti liikkeelle alkukesästä (2005).
Lisäksi olin jo ennen tuota pari kertaa pyöräillyt Helsinki - Hyvinkää väliä, joten täysin uusi juttu se ei kuitenkaan ollut (muutenkin toki jonkin verran pyöräillyt työ/koulumatkaa jne).

En mä aluksi liikkunut minkään treeniohjelman mukaan, vaan ihan vaan silloin kun huvitti. Joskus saattoi olla pitempi lenkki 2 kertaa viikossa ja joskus vain kerran kuussa. Lisäksi työmatkoja aloin tehdä fillarilla ihan säännöllisesti.
Erityisesti pitkillä pyörälenkeillä sen ajatuksen sai pois arjen synkistä jutuista, mieli kirkastui ja tuli hyvä mieli. Eihän se vauhti ollut silloin kummoistakaan, mutta pyöräily on siitä kiva laji, että sitä pystyy ihan oikeasti kuka vàan harrastamaan 2-3 tuntia, jos vaan pitää rauhallista vauhtia ja pieniä taukoja välillä.

Siitä se lähti ja pikkuhiljaa jäin liikunnasta koukkuun, vaikka se ei ole koskaan ollut mikään suuri pakkomielle. En myöskään muista, että mulla olisi ikinä ollut liikunnan aloittamisen perusteena laihtuminen vaan ennemminkin jokin hyödyllinen tekeminen, tai tekeminen ylipäätänsä.. Raitis ilma ja endorfiinin tuoma mielihyvä.. Laihtuminen tuli siinä sivussa. Enhän mä silloin alussa ollut omasta mielestäni mitenkään lihava. Vasta jälkeenpäin kuvista katsellessani sen huomasin, että aika kurjassa kunnossa on tullut oltua myös fyysisesti.

Liikunnassa on toki se juttu, että jos joku juttu sopii mulle niin ei se välttämättä sovi toiselle. Toisaalta uskallan kuitenkin väittää ettei itsensä pakottaminen sovi kenellekään vaan sen motivaation pitää lähteä ihan itsestään.

Tuo ohjelma hölkkäämiseen kuulostaa ihan hyvältä, jos hölkkääminen on sun juttus, mutta jos se alkaa tuntua puulta, tai sun pitää väkisin pakottaa itsesi lenkille, niin kokeile jotain muuta lajia.

Sauvakävely on muuten liikunnan aloittamiseen aika hemmetin mainio laji, koska se on kokonaisvaltainen. Kuitenkin tahti on kävelyä, joten syke pysyy rasvanpolttotasolla (eli matalana), vaikka rasitus kohdistuukin kaikkiin lihasryhmiin. Ja välinekustannukset ei ole opiskelijallekaan mahdottomat. Parilla kympillä saa sauvat ja kenkien suhteenkaan ei ole niin tarkkaa kuin esim. juoksussa.
 
Viimeksi muokattu:

FW08

Registered User of Talent
Liittynyt
9.7.2008
Viestit
22189
Sijainti
Behind the rabbit
Mulla ei ole yhtä hienoa analyysiä kuin Jacquesilla, mutta itse olen pudottanut painoa 15 kg kahteen vuoteen. (98->83)

Ajatuksena tosiaankin oli pudottaa painoa. Olen jossain täälläkin maininnut, että mulla on lonkissa vikaa ja meinasin, että tuo ylipaino ei ainakaan tee niille hyvää. Että jos saisi painon pudotuksella siirrettyä sen keinolonkan ottamisen tosta viidenkympin kieppeiltä päälle kuudenkymmenen ikään.

Aloin lähinnä syömään vähemmän. Hyötyliikuntaa on kävelyn muodossa tullut aika lailla aina "harrastettua". Sählyä pelaan 90 min kerran viikossa.

Vuosi melkein meni, ennen kuin tuloksia alkoi näkymään. Sitten kun paino tippui tuli se alas noin kilon per kk. Ja tämä siis ihan vaan ruoan määrää vähentämällä. Ruokavaliota en ole muuttanut, enkä kaljan määrää vähentänyt.
 

Fagerholm

Oman elämänsä Sutil
Liittynyt
19.12.2004
Viestit
39265
Sijainti
Semminki
Arvatkaas muuten oisko tää polli saanu yli 30 vastausta päivässä jos kysyjä ei ois isotissinen blondi.

Myöntäkää pois, jokainen mietti hölskyviä tissejä kun näki tän toikin.
 

FW08

Registered User of Talent
Liittynyt
9.7.2008
Viestit
22189
Sijainti
Behind the rabbit
Arvatkaas muuten oisko tää polli saanu yli 30 vastausta päivässä jos kysyjä ei ois isotissinen blondi.

Myöntäkää pois, jokainen mietti hölskyviä tissejä kun näki tän toikin.
Sä oot vaan kade, kun olet itse tollanen isotissitön blondi.
 

Mangelo

Well-known member
Liittynyt
19.4.2007
Viestit
24380
En mä aluksi liikkunut minkään treeniohjelman mukaan, vaan ihan vaan silloin kun huvitti. Joskus saattoi olla pitempi lenkki 2 kertaa viikossa ja joskus vain kerran kuussa. Lisäksi työmatkoja aloin tehdä fillarilla ihan säännöllisesti.
En itsekään noudata mitään ohjelmaa. Joskus yritin, mutta ei se oikein toimi. Liikkui sitten tavoitteellisesti tai muuten vaan ilokseen, niin mun mielestä ne omat fyysiset tuntemukset on tärkein treenaamiseen vaikuttaja tekijä. Jos yrittää tehdä vastoin niitä, niin pieleen menee molemmissa tapauksissa. Kaikenlaisista ohjelmista saa kyllä hyviä vinkkejä millaisia harjoituksia voi tehdä ja niitä kannattaa kokeilla, mut tossakin mun mielestä pitää saada se tunne että liikkuu just niinkun itse haluaa, eikä noudattaakseen ohjeita orjallisesti.
 
Ylös