Se on tosiaan se oman lajin löytäminen avain koko juttuun. Tasaisella jolkottaminen on miustakin helvetin tympeää touhua, eikä motivaatiota ole nimeksikään siihen. Mutta en mie önökkinä cooperissa kipaissut 3085 metriä juoksutreenien voimalla, vaan kolmesti viikossa puolitoistatuntia potkista/jäkistä/säbää kaveriporukalla muutaman vuoden ajan ennen tornitouhuja. Ei ohjelmaa, ei kalorien laskentaa, ei sykemittareita, vain hauskanpitoa ja hikoilua. Motivaatio lähteä kentälle oli sitä luokkaa että "välipäivinä" löysi itsensä yksinkin neppailemassa kiekon tai pallon kanssa, vuodenajasta riippuen.
Motivaation pusertaminen väkisin hölkkään sen takia että joku himohölkkääjä julistaa lajinsa autuutta ainoana oikeana vain tappaa motivaation kaikkeen liikkumiseen. Jos ei motivaatiota ole kyseiseen lajiin, niin kokeilee jotain muuta. Jossain vaiheessa saattaa sitten löytyä joku juttu joka on oikeasti hauskaa.