Hyvinvointivaltion (ja Euroopan tulevaisuus)

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
jaska sanoi:
Enkä kyllä keksi syytä, miksei etukäteislaskutus onnistuisi...
Esimerkiksi vanhanaikaisen tietojärjestelmän vuoksi. Ja siihen sun aiempaan kysymykseen, niin mulla itse asiassa sattuu olemaan kohtuullista tietoa sekä HUS:in että monen muun sairaanhoitopiirin toiminnasta sekä niiden tehokkuusongelmista. Formulanomi oli oikeassa, syy ei ole byrokratiassa, vaan pikemminkin prosesseissa, joiden saattaminen tehokkaaksi ei käy hetkessä.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Willer sanoi:
Esimerkiksi vanhanaikaisen tietojärjestelmän vuoksi. Ja siihen sun aiempaan kysymykseen, niin mulla itse asiassa sattuu olemaan kohtuullista tietoa sekä HUS:in että monen muun sairaanhoitopiirin toiminnasta sekä niiden tehokkuusongelmista. Formulanomi oli oikeassa, syy ei ole byrokratiassa, vaan pikemminkin prosesseissa, joiden saattaminen tehokkaaksi ei käy hetkessä.
Eikö tietojärjestelmien kehittämisellä voitaisi saada tehokkuutta? Jos sitä saadaan, eikö se olisi byrokratian purkamista.

Toinen esimerkki. Tuttavani oli duunissa viransijaisena, virka samalta osastolta tuli hakuun. Mitä tapahtui, hänen piti postittaa talon ulkopuolelta kirje (siis ihan etanaposti-kirje) jolla haki ko. paikkaa. Ja hän siis oli talossa jo töissä :jaska:

niin ja eikös huonot prosessit ole turhaa byrokratiaa...
 

Sam

Muumipappa
Liittynyt
2.8.2000
Viestit
34097
Sijainti
Muumilaakso
jaska sanoi:
Eikö tietojärjestelmien kehittämisellä voitaisi saada tehokkuutta? Jos sitä saadaan, eikö se olisi byrokratian purkamista.

Toinen esimerkki. Tuttavani oli duunissa viransijaisena, virka samalta osastolta tuli hakuun. Mitä tapahtui, hänen piti postittaa talon ulkopuolelta kirje (siis ihan etanaposti-kirje) jolla haki ko. paikkaa. Ja hän siis oli talossa jo töissä :jaska:

niin ja eikös huonot prosessit ole turhaa byrokratiaa...
Tuo on ihan normaalia muuallakin :thumbup: Eikä edes ole mitenkään kallista.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
jaska sanoi:
Eikö tietojärjestelmien kehittämisellä voitaisi saada tehokkuutta? Jos sitä saadaan, eikö se olisi byrokratian purkamista..
Voin vakuuttaa kautta kiven ja kannon, että sitä työtä tehdään koko ajan ja suurilla rahasummilla. Tuollaiset tietojärjestelmähankkeet vaan tuppaavat olevaan kovin monimutkaisia, kalliita ja pitkäkestoisia. Mutta uusituvien järjestelmien avulla on tarkoitus päästä tehokkaampaan toimintaan, ja irti esim. mainitsemistasi hölmöyksistä. Asiat etenevät, mutta hitaasti.
 

Sam

Muumipappa
Liittynyt
2.8.2000
Viestit
34097
Sijainti
Muumilaakso
Willer sanoi:
Voin vakuuttaa kautta kiven ja kannon, että sitä työtä tehdään koko ajan ja suurilla rahasummilla. Tuollaiset tietojärjestelmähankkeet vaan tuppaavat olevaan kovin monimutkaisia, kalliita ja pitkäkestoisia. Mutta uusituvien järjestelmien avulla on tarkoitus päästä tehokkaampaan toimintaan, ja irti esim. mainitsemistasi hölmöyksistä. Asiat etenevät, mutta hitaasti.
Mm. Jorvissa on otettu syksyn aikana käyttöön uusi raportointityökalu :thumbup:
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Willer sanoi:
Voin vakuuttaa kautta kiven ja kannon, että sitä työtä tehdään koko ajan ja suurilla rahasummilla. Tuollaiset tietojärjestelmähankkeet vaan tuppaavat olevaan kovin monimutkaisia, kalliita ja pitkäkestoisia. Mutta uusituvien järjestelmien avulla on tarkoitus päästä tehokkaampaan toimintaan, ja irti esim. mainitsemistasi hölmöyksistä. Asiat etenevät, mutta hitaasti.
Toki, mutta jos nyt kehitetään, niin eikö silloin tällä hetkellä ole liikaa byrokratiaa?
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
jaska sanoi:
Toki, mutta jos nyt kehitetään, niin eikö silloin tällä hetkellä ole liikaa byrokratiaa?
Kehittämistä tapahtuu aina, koska ympäristö ja teknologiat muuttuvat. Minusta se, että tietojärjestelmään ei pysty syöttämään esim. etukäteislaskutusta ei todista mitään byrokratiasta. Se on vain vanhetunut järjestelmä, mitä ei ole vielä uusittu. Tietojärjestelmän uusiminen voi sitten olla hidasta, esim. byrokratian vuoksi.
 

Formulanomi

Seksikäs rumä kääpiö
Liittynyt
22.10.1999
Viestit
41380
Sijainti
Toisaalla
jaska sanoi:
Toki, mutta jos nyt kehitetään, niin eikö silloin tällä hetkellä ole liikaa byrokratiaa?
Tietojärjestelmät ei ole hetkessä korvattavissa.

Sitä paitsi byrokratia ei ole välttämättä huono asia. Kirjoitat "liikaa byrokratiaa" tietämättä kuitenkaan (vaikka niin luulisitkin) tarpeeksi yksityiskohtia prosesseista. Tuollainen "likimain" tehty mutupäätelmä on huomattavasti paljon raivostuttavampaa kuin "liika byrokratia".

Wikipediasta:
Byrokratia on Max Weberin luoma käsite, jonka ideaalimallin hän esitteli vuoden 1921 teoksessaan Wirtschaft und Gesellschaft. Ideaalimallilla Weber ei tarkoittanut mielestään parasta mahdollista organisaatiota, vaan puhdasta byrokraattista mallia (vrt. ideaoppi). Ideaalisella byrokratialla hän tarkoitti hallintomallia, jossa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena ja jossa työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa eikä ole henkilökohtainen ominaisuus. Päätökset byrokraattisessa organisaatiossa tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta päästäisiin eroon suosimisongelmista, kuten nepotismista. Byrokraattisen organisaation tarkoitus on toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi.

Vaikka Weberin esittämä malli kuuluu johtamisen opintojen perusteisiin, hän ei kuitenkaan tarkoittanut omaa malliaan esikuvaksi eikä hän kirjoittanut teostaan liikkeenjohdon tutkijoille. Weberin tarkoitus oli kuvata länsimaiden rationalisoitumisen prosessia. Tämän prosessin yksi osa oli byrokraattisen vallan lisääntyminen karismaattisen vallan kustannuksella, jossa valta oli henkilökohtainen ominaisuus ja säännöt olivat ad hoc -sääntöjä. Weber oli myös hyvin tietoinen ”seurauksien paradoksista”, jonka mukaan keinot usein estävät tavoitteiden toteutumisen. Esimerkiksi tiettyyn pisteeseen asti säännöt auttavat organisaatiota toimimaan, mutta sääntöjen aiheuttamaan paperisotaan voi myös hukkua ja säännöillä on tapana lannistaa työntekijöiden oma-aloitteisuutta.

Lähes kaikissa organisaatioissa nykyään on byrokraattisen, rationaalisen organisoitumisen piirteitä ja tavoitteita. Työnjohto on usein hierarkkista ja tavoitteiden asettaminen tehdään hierarkian huipulla. Organisaatioissa toimitaan sääntöjen mukaan, ja esimerkiksi sosiaalietuuksien käsittely perustuu hyvinkin tarkkoihin sääntöihin, joiden tarkoitus on taata kansalaisten tasavertainen kohtelu. On myös helppo huomata, että organisaatiot eivät oikeastaan koskaan ole ideaalimallin mukaisia. Tämä voi olla sekä etu – kuten edellä on esimerkissä kuvattu – tai haitta esimerkiksi silloin, kun asema organisaatiossa ei perustukaan osaamiseen.

Käytännössä organisaatioissa painitaan yleensä sen ongelman kanssa, miten itsenäisesti tai sääntöjä noudattaen työntekijät työtään tekevät. Yleensä vakaassa ympäristössä toimivat organisaatiot noudattavat byrokratian sääntöjä tiukemmin, kuin turbulentissa ympäristössä olevat organisaatiot, jotka hakevat organisaation joustavuudesta kykyä sopeutua muuttuvaan ympäristöön.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Tietojärjestelmistä puhuminen tässä yhteydessä on melkoista yksinkertaistamista ja pääosin vanhanaikaistakin. Tietojärjestelmäkeskeisestä ajattelusta pitää päästä prosessi- ja palvelukeskeiseen ajatteluun. Prosesseja ja palveluita kehitettäessä tietotekniikka nivoutuu nykyaikaisessa kehittämismallissa asioihin mukaan luonnollisella tavalla. Jos unohdetaan prosessit ja ryhdytään kehittämään pelkästään tietojärjestelmiä, mennään metsään ja syvälle.

Tähän samaan asiaan Nomi jo viittasikin tuossa edellisessä postauksessa.
 

Barco:[

Well-known member
Liittynyt
19.9.2005
Viestit
427
Willer sanoi:
Miten paljon sulla on kokemusta julkisen sairaanhoidon järjestämisestä - oletko kenties työskennellyt esim. HUS:in hallinnossa? Tunnut vain tietävän kovin tarkasti missä ongelmat piilevät..
Plam: HUS:n hallitushan sai uuden puheenjohtajan tuossa keväällä, joka sanoi näin:"...jos mitään ei tehdä, puolet Suomen kunnista ajautuu nykymenolla konkurssiin lähivuosina. Kyseessä ei siis suinkaan ole pelkästään Husin ongelma, mutta Hus on sairaanhoitopiireistä suurin ja uudelleenjärjestelyjen tarve on valtava....Husissa on suunnitteilla - jos mitään organisatorisia muutoksia ei tehdä - miljardia euroa hipova investointiohjelma kymmenen vuoden kuluessa"

Paljon puhui päällekkäisyyksien poistamisesta ja yhteistyöstä.. Toivottavasti se nyt ei sitten tarkoita liukuhihnaa liukuhihnaa vaan lisää lisää.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Mä kävin tänään KYSsissä tekemässä empiiristä tutkimusta. Mulla oli 4 eri paikkaan käynti. Ja ajatkin oli annettu. Eli verikoe, minuutti odotusta. Siitä sitten röntgeniin, odotusaika noin 8 minuuttia. Siitä puhalluskokeisiin, odotusaika 3 minuuttia. Otin tossa välissä välikahvin sillä olin noin tunnin edellä aikataulua. Siitä huolimatta mennessäni keuhkosairauksien polille hakemaan unirekisteröintilaitetta jouduin odottamaan vain noin 3 minuuttia.

Eli päivä, jonka pituus piti olla noin 2 tuntia 30 minuuttia, menikin tuntiin ja varttiin. Joka paikkaan pääsi paljon ennenkuin varattu aika oli kyseessä.

Mielestäni sain erinomaista palvelua. Lisäksi se että yleensä Espoosta lähetetty lähetteen sain noin nopeasti ajan, oli kyllä luxusta. Ja kiitos kuuluu, ainakin hlökunnan mukaan, pitkälti hoitotakuulle. :thumbup:
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Törni sanoi:
Tietojärjestelmistä puhuminen tässä yhteydessä on melkoista yksinkertaistamista ja pääosin vanhanaikaistakin. Tietojärjestelmäkeskeisestä ajattelusta pitää päästä prosessi- ja palvelukeskeiseen ajatteluun. Prosesseja ja palveluita kehitettäessä tietotekniikka nivoutuu nykyaikaisessa kehittämismallissa asioihin mukaan luonnollisella tavalla. Jos unohdetaan prosessit ja ryhdytään kehittämään pelkästään tietojärjestelmiä, mennään metsään ja syvälle.
Juuri näin. Tietojärjestelmät itsessään eivät ratkaise mitään, ne ovat vain työkaluja.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Aiheesta toiseen taas pompaten: Linkki!
Suomi putosi EU-menestyjien joukosta
Suomi putoaa viidenneltä sijalta yhdeksänneksi menestyneimpien EU-maiden talouksien vertailussa. Vuoden 2005 menestyneimmät EU-taloudet ovat Luxemburg, Latvia ja Viro. ... Suomi on Kreikan jälkeen vertailun suurin putoaja vuoteen 2004 verrattuna.
Okei, Viron ja Latvian lähtökohdat on pikkasen erillaiset, myönnetään (ja niin on Luxemburginkin, mutta tämä on mielestäni huolestuttavaa:

Suomen sijoitusta painaa erityisesti heikko sijoittuminen BKT:n, työllisyyden ja investointien kasvuvertailussa, jossa Suomi sijoittuu vasta seitsemänneksitoista.
Kososen mukaan investointihalukkuuden lisääminen on Suomen talouden menestyksen elinehto.
... ennen kaikkea tuosta investointien valumisesta ulkomaille mä oisin huolissani.

Mutta onneksi me ollaan maailman kilpailukykyisimpiä talouksia, ei meidän tartte olla huolissaan - eihän :rolleyes:
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
sooda sanoi:
No. On kai helpompi nousta ylöspäin pohjalta kuin huipulta.
Mihinköhän tämä liittyi ?

Ei EU:ssa 16:ta Suomea elintasoltaan huonompaa maata ole (investoinnit)
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Hesarin pääkirjoitus
Kilpailukykyisin hännänhuippu

Yhdysvaltalainen BusinessWeek-talousviikkolehti ja Europe's Enterpreneurs for Growth -järjestö julkaisivat jo toista kertaa selvityksen Euroopan parhaista kasvuyrityksistä. Listalle pääsivät 50–5000 ihmistä työllistävät yritykset, jotka ovat viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana ainakin yhden vuoden olleet voitollisia ja kasvattaneet työvoimaansa mahdollisimman paljon. Suomen kannalta lista on huolestuttava hälytysmerkki.
Euroopan 500 parhaan kasvuyrityksen joukkoon mahtui vain neljä suomalaisyritystä. Parhaiten sijoittui sieviläinen elektroniikan sopimusvalmistaja Scanfil (107. sija), joka vielä viime vuoden listalla oli sijalla 86. Muut kolme suomaisyritystä löytyvät sijoilta 129 (rakennusmateriaaleja valmistava Eltele), 361 (puutalovalmistaja Luoman) ja 454 (tietotekniikkayhtiö Step It). Sadan parhaan listalla oli vähintään yksi yritys jokaisesta Länsi-Euroopan maasta Suomea, Portugalia ja Luxemburgia lukuun ottamatta. Sadan parhaan listalla irlantilaisia yrityksiä oli kuusi ja brittiyrityksiä peräti 25.
Yritykset valittiin listalle ilmoittautuneiden yritysten joukosta, eli kyseessä ei ole kattava selvitys. Kiusallisen suuntaa-antava se saattaa kuitenkin olla. Kasvuyritysten lista vihjaa, että Suomen kansantalous ei jostain syystä ole hyvä kasvualusta pienille ja keskikokoiselle yritykselle.
Listan pitäisi olla hälytysmerkki, koska uudet työpaikat syntyvät tutkimusten mukaan juuri pienissä ja keskikokoisissa kasvuyrityksissä. Kasvuyritysten syntyä estävät jäykkä työlainsäädäntö, korkea verotus ja pääomien niukkuus. On kiinnostavaa, että juuri irlantilaiset ja brittiläiset yritykset menestyvät tällä kasvuyritysten listalla näin hyvin.
Onkohan niin, että Suomea ylistävissä kilpailukykytutkimuksissa jää jotakin hyvin olennaista näkemättä?
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Tän päivän hesarista "Erikoinen tapaus"

Kukin vuorollaan
Olen syntynyt ja kasvanut pääkaupunkiseudulla, mutta muutin jo hyvin nuorena ulkomaille. Palasin Suomeen melkein kymmenen vuoden poissaolon jälkeen. Helsingissä vallitsi silloin huolestuttava asuntopula, ja vuokrahuoneistojen hinnat olivat päätä huimaavia. Hetken ystävien nurkissa asuttuani sain loistoidean: rekisteröidyn asunnottomaksi, sillä kyllähän työssäkäyvä asunnoton sinkkunainen nopeasti edullisen asunnon saa kaupungilta tai eri asuntosäätiöiltä.
Olin oikeassa, edullinen ja hyvä asunto löytyi muutamassa viikossa. Ajattelin viedä projektini loppuun saakka ja anoin Helsingin kaupungin sosiaalihuollosta vuokratakuurahat. Mietin, että vaikka summa oli pieni, niin tarvitsin ulkomailta tuodut säästöni uuden kodin sisustamiseen sekä rakentamiseen. Minulle neuvottiin, että asunnottomien sosiaalihuolto oli Hakaniemessä.
Suuntasin sinne eräänä aamuna ennen työpäiväni alkua, salkku kädessä ja siisti jakkupuku ylläni. Sossun aukenemista odotti myös parikymmentä muuta sosiaalihuollon asiakasta.
Minusta näytti, että siinä olivat kaikki juopot Hakaniemen sillan alta.
Olin ainut nainen, kaikki muut olivat minua noin 20 vuotta vanhempia, olin liian siististi pukeutunut ja miehet tuijottivat minua yhtä epäuskoisesti kuin minä heitä. Ovien auettua otimme kaikki kiltisti vuoronumeromme ja istuimme odottamaan. Minä olin sen aamun kuudes asiakas.

kirjoittajan nimi sensuroitu
 

Balthazar

Luonnollisesti.
Liittynyt
10.11.2000
Viestit
13560
Sijainti
Boogie Street
Brunila: Suomen vienti taantuu

Mites tässä nyt näin kävi? Vuonna 2030 koulutukseen satsanneen Suomen tärkeimmät vientituotteet ovat jääkiekkoilijat ja poronsarvista väkerretyt matkamuistot?

Talouden suhdanteita on vaikea ennustaa, mutta vähän huolestuttavalta tuo Brunilan havainto tuntuu.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Samasta aiheesta oli juttua eilen Hesarissa:
Pitkät ennusteet Suomen talouden tulevaisuudesta eroavat kuin yö päivästä
Osa ekonomisteista uskoo väestön ikääntymisen johtavan supistuvan työvoiman aiheuttamaan kriisiin

Tätä ja ensi vuotta luotaavista suhdanne-ennusteista ei yleensä löydä eroja etsimälläkään. Esimerkiksi tänä vuonna useimmat ennustajat arvioivat, että bruttokansantuote kasvaa noin kaksi prosenttia ja ensi vuonna runsaat kolme.
Pitkät talousennusteet ovat eri maata. Nämä 20, 30 tai jopa 50 vuotta tulevaisuuteen kurkottavat ennusteet paljastavat ekonomistien – ja heidän taustaorganisaatioidensa – näkemyserot.
Osa ekonomisteista varoittaa tulevasta kriisistä. Toiset luottavat siihen, että teknologia pelastaa meidät pulasta.

Yksi pitkiin ennusteisiin keskeisesti vaikuttava tekijä on työikäisen väestön väheneminen. Oikeasti kukaan ei tiedä, mitä kaikkea se yhteiskunnassa muuttaa, koska kenelläkään ei ole siitä kokemusta. Yhtä vähän tiedetään, millainen talouspolitiikka tällaiseen tilanteeseen sopii.
Ekonomistit korostavatkin pitkiin ennusteisiin liittyvää epävarmuutta. Yhtään mallia tai ennustetta ei synny ilman oletuksia, pelkistyksiä ja tutkijoiden harkintaan perustuvia ratkaisuja.
Tutkijoiden mielestä pitkän ajan ennusteita pitää käyttää ennen muuta ajattelun apuvälineinä, ei tarkkoina näkemyksinä tulevasta.
Nämä varaukset unohtuvat usein julkisuudessa – ja poliitikkojen puheissa. Ennusteet lakkaavat kuulostamasta epävarmoilta näkemyksiltä ja muuttuvat varmaksi tiedoksi: jos ei nyt tehdä näin, niin tulevaisuudessa käy noin.
Vaihtoehtolaskelmat erilaisista kehityspoluista eivät välttämättä anna kovin monipuolista kuvaa tulevaisuudesta, mutta niiden perusteella on helpompi tehdä päätöksiä.

"Päättäjiltä toivoisi lisää kykyä sietää epävarmuutta. Me tutkijat voisimme taas tehdä läpinäkyvämpiä ennusteita ja tuoda niihin liittyvät oletukset ja tutkijan harkintaan perustuvat valinnat nykyistä paremmin esille", Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Seija Ilmakunnas kiteyttää.
Se, mitä tänään päätetään tehdä vaikkapa eläkejärjestelmälle tai terveydenhoitopalveluille tai miten koulutusta ja tutkimusta tuetaan, voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten suomalaisilla menee vuonna 2030.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen erottuu ekonomistien joukosta optimistina, jonka mukaan eläkepommi ei räjähdä käsiin, jos talous pysyy kahden prosentin kasvu-uralla.
Hän on eri mieltä monen kollegansa kanssa siitäkin, miten eläke- ja terveydenhoitomenoja pitäisi laskea ja arvioida.
Viime vuoden lopulla Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehti julkaisi Parkkisen artikkelin, jossa hän esitti laskelmia väestön vanhenemisesta aiheutuvista nettomenoista yhteiskunnalle. Parkkinen sai yhteiskunnan taakan näyttämään olennaisesti kevyemmältä kuin bruttotarkasteluissa.
Tässä yhteydessä netto tarkoittaa sitä, että julkisista menoista vähennetään valtiolle ja kunnille palautuvat verot ja muut maksut.
Parkkinen sai kipakoita vastauksia kollegoiltaan.
Parkkisen oletuksia kansantuotteen kasvuvauhdista pidettiin kyseenalaisina, hänen mittaustapaansa nimitettiin hyödyttömäksi, teknisesti virheelliseksi ja harhaanjohtavaksi.
Parkkinen epäilee, että harras usko vanhuusmenopommiin on todellinen syy poikkeuksellisen ärjyyn palautteeseen.

Parkkisen arvostelijoilla onkin huomattavasti synkempi näkemys tulevasta:
"Pelkäämme pahoin, että ikääntymis- ja eläkeongelmat sysäävät talouden kiristyvän verotuksen ja supistuvan työvoiman tarjonnan oravanpyörään, josta ulospääsy on mahdollista vain pahan kriisin kautta", kirjoittavat Oulun yliopiston kansantalouden professori Mikko Puhakka ja Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren Parkkisen artikkelia kommentoidessaan.
Kasvavista veropaineista ja talouden kasvun hiipumisesta ollaan huolissaan myös Etlassa.
"Kunnat ovat olleet jo joitakin vuosia rahoitusalijäämäisiä ja kunnallisveroäyrien nousupaineet ovat tuntuvia. Nyt myös valtion talous on kääntymässä alijäämäiseksi. Vaarana on, että Suomi luisuu kohoavien verojen ja kuihtuvan talouskasvun uralle", arvioi Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman.
Kaikkien ennusteiden ytimessä ovat vanhusmenojen kasvu tulevaisuudessa ja oletukset talouden kasvusta.
Pitäisikö nyt ensisijaisesti keskittyä säästämään ja leikkaamaan yhteiskunnan palveluita, jotta Suomi jaksaa elättää vanhuksensa myös tulevaisuudessa?
Vai olisiko tärkeämpää tukea koulutusta ja tutkimusta, jotta talouskasvu voisi pelastaa meidät pulasta?
Jos Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ekonomistilta Jukka Jalavalta ja Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professorilta Matti Pohjolalta kysyy, niin oikea vastaus on ilman muuta jälkimmäinen.
Heidän mielestään tulevien vuosikymmenien elintasoon vaikuttaa eniten teknologian ja tuottavuuden kehitys.
"Uusi teknologia merkitsee taloudessa samaa kuin uudet reseptit ruuanlaitossa. Uusien reseptien avulla voi tehdä kokonaan uusia ruokia tai valmistaa entisiä uudella tavalla. Sata vuotta sitten sähkön käyttöönotto tuotti uusia reseptejä, nyt saman tekee tietotekniikka", Pohjola havainnollistaa.
Hän muistuttaa, että talouskasvu on jo pitkään ollut tuottavuuden paranemisen varassa ja on sitä edelleen. Parhaimmillaan tuottavuus on noussut Suomessa viitisen prosenttia vuodessa, viime vuosina vain puolet tästä.

Tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että vähemmällä väellä tai vähemmin työtunnein saadaan entistä enemmän aikaiseksi. Näin yleensä käy, kun käyttöön otetaan entistä parempia koneita ja osaavampaa väkeä.
Pohjolan mielestä poliitikkojen tulisi kantaa enemmän huolta tuottavuudesta kuin väestön ikääntymisestä.
Jalava ja Pohjola osoittavat, että teknologian kehitys vaikuttaa tuottavuuteen ylivoimaisesti eniten.
Kaksikko päätyy vuoteen 2030 ulottuvissa laskelmissaan siihen, että tuottavuus kasvaa lähivuosina parin prosentin vuosivauhtia, minkä jälkeen vauhti kiihtyy 2,5 prosenttiin vuodessa.
Teknologian kehityksen ennustaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Vielä vaikeampaa on onnistua tukemaan sitä oikealla tavalla.
 
Ylös