Kysymyksiä Markus Palttalalle (eli Markus Palttala for Dummies)

[Markus Palttala]

Itseasiassa tuli mieleen vielä yksi kysymys aiheeseen liittyen.. Eli nythän Wurz ajaa Imolassa reilu 4 vuoden tauon jälkeen, mutta on kuitenkin koko tuon ajan testannut aktiivisesti McLarenia (eli tuntuma autoon lienee hyvä). Niin onko tuo 4 vuoden kisatauko yhtä paha kuin vuosi ilman ainuttakaan testiä?

Nämä nyt ovat F1-aiheisia kysymyksiä, mutta eikait tuo treenaaminen/testaaminen niin oleellisesti poikkea muistakaan rata-autoilulajeista?

Ei haittaa ollenkaan, vastaan kuitenkin mitä sattuu, kuten aina

Runsas testimäärä pitää ajotuntuman yllä yhtä hyvin kuin kisatkin. Ero tulee sitten siinä, miten kuljettaja kokee paineen kisaviikonloppuna, hektisen aikataulun, julkisuuden, tulosodotukset sekä siinä, miltä tuntuu taas ajaa muita vastaan. Startit, ohitukset ja muut vaativat oman rutiininsa, joka Wurzilla on varmasti hakusessa. Vähän riippuu siitä, miten kylmä kaveri on, antaako näiden asioiden häiritä.

Vuosi ei ole välttämättä liian pitkä tauko edes kokonaan ajamattomalle, mutta vaatii aika paljon testiä, että pääsee taas rytmiin ja varsinkin siihen huippuvauhtiin. Meillä on aina n. kolmen-neljän kuukauden mittainen talvitauko ja kevään ensimäisessä testissä tulee aluksi mieleen, että olenko koskaan tätä osannutkaan... Se toki menee ohi muutamassa kierroksessa.

Edellisessä unohdin vastata viimeiseen kysymykseesi. Mielestäni ajotauko vaikuttaa enemmän kuin tauko fysiikan harjoittelussa, jos ajatellaan vain kierrosaikoja. Sitten taas kisasuoritukseen on ehkä enemmän vaikutusta kuitenkin fysiikalla.

Toinen asia on se, että fyysisen kunnon viimeistely vaatii myös ajamista. Siinä on käytössä paljon sellaisia lihaksia, joita voi harjoittaa myös erikoisliikkeillä salilla tai muulla treenillä, mutta ajon aikana tapahtuva rasitus on vielä kovempaa. Eli tauoilla kuntoillaan, mutta kovinkaan kaveri ei tuosta vain aja ykkösissä kisamittaa ilman testiajoja tai ainakaan niska ei taivu kisan jälkeen pariin päivään

Ja vielä Villeneuvesta, väittäisin, että fysiikka ei ole syynä Jaskan nihkeisiin otteisiin. Ehkä kisoissa kyllä, mutta vauhdin puute johtunee ajotauosta ja sitten hänellä on myös varmasti vähän erilaiset odotukset ja ajamisesta tulee puurtamista. Tässä tulikin esille sitten kolmas erittäin tärkeä osa-alue eli psyykkinen puoli. Itseluottamus ja keskittyminen ovat ratkaisevan tärkeitä, kun tuolla tasolla tehdään eroa toisiin kuljettajiin. Todennäköisesti Jacques on hyvin turhautunut tällä hetkellä ja se näkyy myös radalla. Tähän kun vielä lisää rapakunnon...

 

[Markus Palttala]

Jatkanpa tuosta 24h-kisojen aiheesta henkiseltä puolelta. Eli millaista se on olla mukana näissä pitkissä kisoissa? Ne ovat aina omia tapauksiaan ja ihan erilaisia verrattuna muihin.

Kisa kun saattaa olla ohitse ennenkuin pääsee edes rattiin (Mika Salo 2003 Lemans) tai sitten teknisen vian takia homma mennä kesken täysin ylivoimaisessa johdossa kun kisan loppu häämöttää (JJ 1999 Lemans).

Sit tietysti välillä tosi pitkiä taukoja kun odottaa ajovuoroaan jne. Ja yks mikä kiinnostaa niin yöllä jos on pitempi tauko, niin miten se käytetään? Pienet tirsat? Miten siinä herätellään itseään seuraavaa ajovuoroa varten?

24-tuntinen on tosiaan aivan oma juttunsa ja vaati täysin erilaista lähestymistapaa kuljettajan kannalta. Edellä jo puhuttiinkin fyysisestä valmistautumisesta, joten ei siitä sen enempää. Minun mielestäni nämä kisat ovat tämän lajin suola ja ehdottomasti kauden kohokohtia.

Kuskeja voi olla 3 tai 4 ja ajovuorot ovat tunnin tai puolentoista mittaisia. Jos mennään peruskaavan mukaan, niin kolme kuskia ja huki per kuski kerrallaan. Tällöin kuski ajaa sen 90 minuuttia ja välillä on taukoa 3 tuntia. Ensimmäinen puoli tuntia menee siinä hässäkässä ja tuloksia seuratessa. Sitten pitäisi rauhoittua, syödä jotain, tankata, käydä data läpi ja keskustella inssien kanssa. Suihkukin tekee terää, samoin hieroja.

Ennen seuraavaa vuoroa pitää olla valmiina 30-45 ennen laskettua aikaa, jotta kuski voidaan vaihtaa, jos tulee jotain yllättävää, kuten safety car tai radalla olevalle kuskille jotain tai autoon vikaa. Myöskään sängystä ei voi suoraan hypätä puikkoihin, vaan siinä pitää alkaa verrytellä ja heräillä jo ajoissa. Tästä voi nopeasti laskea, että se kolmen tunnin tauko kaventuu alle tuntiin tai lähes olemattomiin, joten siinä ei hirveästi nukuta. Itse valvon usein läpi koko kisan, jos ei ajovuoroja rukata.

Useimmiten niitä kuitenkin säädellään. Ajamalla yön aikana tuplavuoroja (viileämpää ja siten helpompaa) tuplataan tuo kolmen tunnin tauko kuuteen, ja siitä voikin sitten puolet nukkua, jos väsyttää. Se on ainakin minulle vaikeaa ummistaa silmät, kun oma auto pyörii radalla, tilanne kiinnostaa ja adrenaliinia on veressä. Jos noin pitkä tauko tulee, niin sitten yritän nukkua tai ainakin rentoutua ja olla jossain tulpat korvissa poissa sähellyksestä.

Pienet tirsat toki jeesaavat vähän. Suihku on hyvä herättelykeino tai pieni jumppa. Jotenkin kroppa pitää saada hereille, sillä muuten sinne autoon on turha hypätä.

Viimeksi ajoin Zolderin kaksnelosen. Alotin kisan tuplavuorolla (3h), tämän jälkeen ajoparini Leo ajoi yhden hukin ja Marc Duez jatkoi siitä. Yöllä ajoin Marcin kanssa vuorotellen, sillä vanhempi herrasmies Leo ei oikein pidä pimeällä ajamisesta ja järjestimme hänelle kahdeksan tunnin yöunet. Keskeytimme kisan kaheksalta aamulla, kun olimme nousemassa takaisin kärkeen. Olin siihen mennessä ajanut neljästätoista tunnista kahdeksan ja nukkunut tunnin. Kuljettajan pitää ajaa minimissään 6 tuntia ja maksimissaan 12 tuntia, muistaakseni.

Eniten ärsyttää, kun keskeytys tapahtuu loppuvaiheessa. Toinen todella rasittava keskeytyksen syy on toisen kuljettajan (tai miksei omakin) ajovirhe. Kaikki aina nyökkäilevät ymmärtämistään, kun ennen kisaa sanotaan, että rauhallisesti ja autoa säästäen. Itse opin tämän kantapään kautta ensimmäisellä kerrallani...

Jos meinaa keskeyttää pitkän kisan, niin se kannattaa tehdä jo ensimmäisenä iltana. Siinä säästää autoa, renkaita ja polttoainetta ja yleensä siellä on yön aikana hyvät bileet

 

[Markus Palttala]

No niin, pillit pussiin tältä viikolta. Takaisin koneen ääreen maanantaina, jolloin lisää vastauksia viikonlopun aikana tulleisiin viesteihin ja kysymyksiin. Leppoisaa viikonloppua!

t.Markus

 

[Petri Piira]

No niin, pillit pussiin tältä viikolta. Takaisin koneen ääreen maanantaina, jolloin lisää vastauksia viikonlopun aikana tulleisiin viesteihin ja kysymyksiin. Leppoisaa viikonloppua!

t.Markus

Hyvät viikonloput sinnekin, kiva että jaksoit vastailla näin ahkerasti kysymyksiimme.

Me täällä jäämme miettimään lisää kiperiä kysymyksiä sulle maanantaiaamun iloksi :thumbup:

 

[Petri Piira]

Pistetään sitä mukaa kysymyksiä kun niitä mieleen tulee ettei unohdu.

Onko sulla jotain rituaaleja ennen kisoja? Usein puhutaan että urheilijat ovat taikauskoisia niin monella tapaa.

Lätkäpelaajat eivät voittoputkessa pese varusteitaan jne. Laittavat varusteensa päälle aina ihan samassa järjestyksessä ja tekevät kaikki toimenpiteet mailojen teippauksesta lähtien aina samalla tavalla. Ja monilla on sit joku "taikaesine" tuomassa onnea.

Onkos sulla jotain pinttyneitä tapoja tai hilavitkuttimia mukana tuomassa onnea?

 

[Jacques]

Ja vielä Villeneuvesta, väittäisin, että fysiikka ei ole syynä Jaskan nihkeisiin otteisiin. Ehkä kisoissa kyllä, mutta vauhdin puute johtunee ajotauosta ja sitten hänellä on myös varmasti vähän erilaiset odotukset ja ajamisesta tulee puurtamista. Tässä tulikin esille sitten kolmas erittäin tärkeä osa-alue eli psyykkinen puoli. Itseluottamus ja keskittyminen ovat ratkaisevan tärkeitä, kun tuolla tasolla tehdään eroa toisiin kuljettajiin. Todennäköisesti Jacques on hyvin turhautunut tällä hetkellä ja se näkyy myös radalla. Tähän kun vielä lisää rapakunnon...

Noniin nyt tuli tähänkin helpotusta, Villeneuve ajoi mainion kisan ja oli kuudes. Täytyy toivoa että nyt tämä huippusuoritus (ja siitä aiheutuvat kiitokset tallin osalta) kääntää tuon psyykkisen puolen yhtäkkiä aivan toisinpäin..

 

[Jacques]

Suoranaisesti kunto ei vaikuta mitenkään vauhtiin tai taitoihin, mutta se vaikuttaa todella paljon ajosuorituksiin testeissä ja kilpailuissa. Väsyessä keskittyminen herpaantuu jo ennen kuin itse edes tuntee väsyvänsä. Tässä huomaa suuria eroja jopa F1-kuskien välillä. Joillakin vauhti hiipuu kilpailun loppupuolella tai tulee enemmän virheitä. Yleensä virallinen selitys on tietenkin renkaiden huono kunto tai joku muu vika autossa, joka ilmeni yllättäen samaan aikaan, kun näkökenttä sumeni...

Takuma Satollahan noita lopun herpaantumisia tai vauhdin hidastumisia on muutamaan otteeseen nähtykin.. Hän ei käsittääkseni kuulukaan kovakuntoisimpiin kuskeihin.

Toisaalta me ajamme umpiautoissa, joissa ilmanvaihto on mitä on ja lämpötila nousee joskus jopa 60-70 asteeseen. Kylmälläkin kelillä autossa tarkenee. Vaatii jo aika hyvää kuntoa pysyä saunaolosuhteissa terävänä pari tuntia putkeen. Tässäkin tapauksessa ajaessa ei varsinaisesti tunne väsyvänsä, mutta ajosuoritukset alkavat heilahdella, jos ei ole kunnossa. Jotkut kuljettajat eivät esimerkiksi jaksa ajaa tuplastinttiä eli kahta ajovuoroa putkeen (kisasta riippuen yksi vuoro on 1-1,5 tuntia). Tästä voi jo päätellä, ettei sen ensimmäisenkään ajovuoron lopussa olla enää hilpeinä.

Ohhoh.. tuo kuumuushan on aika paha.. sitä pyöräillessä huomaa että hellepäivänä, vaikka onkin mukavaa noin muuten kun on lämmintä, niin kyllä se normaali ~30km lenkki on huomattavasti tuskaisempaa kun sopivan viileällä säällä. Mites tuo sadekeli sitten? Lämpö ei varmasti ole niin kamala, mutta sitten tietenkin radan liukkaus tuo varmaan kunnollekin lisää haasteita?

24-tuntiseen valmistautuessa teen enemmän pitkiä ja kevyitä urheilusuorituksia olivat ne sitten mitä tahansa ja välillä teen niitä eri aikaan päivästä, jotta kroppa tottuu siihen, että pitää olla hereillä aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Yleensä fillarilla. En tosin vielä ole lähtenyt pyörän kanssa metsään keskellä yötä... Laitteista tai lajeista soutu on muuten lähinnä ajoasentoa ja siinä käytetään paljolti samoja lihaksia. Hiihto on myös erinomainen koko kroppaa käyttävä laji.

Fyysistä harjoittelua pitää kuitenkin tehdä pitkäjänteisesti, sillä lähellä kisaa pitäisi jo ottaa kevyemmin. Viime hetken rykimisellä ei kunto muutu suuntaan eikä toiseen. Kisaviikolla keskitytään sitten ruokavalioon ja nesteytykseen ja tietenkin venytellään enemmän. Suuria määriä vettä, jotta elimistö tottuu siihen. Kisapäivinä on kuitenkin pakko juoda litratolkulla ja jos sen aloittaa vasta lauantaiaamuna, saa sitten juosta kusella vartin välein eikä siitä ole mitään hyötyä.

Pihvi-illalliset, roskaruuat sun muut jäävät automaattisesti pois jo edeltävinä päivinä. Urheilujuomilla ja hedelmillä mennään eteenpäin ja välillä pastaa ja salaattia huuleen.

Kuten arvelinkin, niin kuulostaa samalta kuin muidenkin kestävyysurheilijoiden (esim. maraton, triathlon tai pyöräily) valmistautumiset pitkään suoritukseen.

Kiireessä unohtuu välillä juominen, mutta sen huomaa hyvin nopeasti autossa istuessa. Pitkissä kisoissa otan juomapullon autoon ja sen kanssa sitten tankkaillaan. Periaatteessa ajovuoron voi ajaa ilman nestettäkin, mutta sitten siinä väliajalla ei ehdi palautua ja seuraavalla hukilla on jo ongelmia.

Tähän pitää vielä heittää yksi esimerkki joka jäi mieleen. Ajoin Sisiliassa 24-tuntisen jokunen vuosi sitten ja siellä oli heinäkuussa säännöllisesti lähes 40 astetta varjossa. Hondassa piti sitten pistää lämppäri täysille, jotta moottori jäähtyisi edes hieman. Siellä tarkeni hyvin. Ajovuorot olivat parin tunnin mittaisia vähäisemmän bensankulutuksen vuoksi. Sunnuntaiaamuna oli taas minun vuoroni ja jo puolen tunnin jälkeen kiroilin, että vessaan pitäisi päästä. Ei sitä muuten huomaa, mutta safety carin aikana ehtii ajatella näitäkin. Ajoin sen kaksituntisen loppuun ja tulin varikolle. Pomo kysyi, että pystynko vetämään toisen hukin putkeen, kun olimme juuri hyvässä nousussa. Sehän sopi, mutta pyysin uuden juomapullon, kun edellinen oli jo tyhjä. Näiden neljän tunnin jälkeen olin täysin tyhjä ja join ennen iltaa 3-4 litraa vettä. Seuraavaksi vessaan maanantaina aamulla, siis 24 tuntia sen jälkeen, kun oli viimeksi siltä tuntunut ja välillä olin juonut kuusi litraa vettä... Haalareita sai vääntää kuivaksi.

Eli toisin sanoen neste tuli ulos hikoilun muodossa jos oikein ymmärsin?

 

[Petri Piira]

Olet noista Mineistä muutamaan kertaan aiemmin maininnutkin, mutta kertoisitko tarkemmin millaisesta luokasta on kyse ja miten lähdit siihen mukaan? Ovatko ne BelCarin support-luokkana koko kauden? Ja oletko mukana vain huvin vuoksi vai onko jotain tavoitteita?

 

[Bobakki]

Turvallisuus

Muistatko koskaan pelänneesi auton ratissa? Entä onko ikinä ollut sellaista tilannetta, että kilpailun turvatoimissa olisi ollut toivomisen varaa? Olisiko ajamiesi sarjojen turvatoimissa mielestäsi mitään kehitettävää?

Entä oletko kokeillut HANS-systeemiä ja jos niin miltä tuntui?

 

[Petri Piira]

Millainen olis sun unelmien kilpasarja? Millaisia kisoja, autoja jne ja millaisilla radoilla? Jos jätetään kaikki tylsät rajoitukset pois ja ajateltais että ei olis rahastakaan kiinni vaan voisit toteuttaa ihan vapaasti.

 

[Markus Palttala]

Pistetään sitä mukaa kysymyksiä kun niitä mieleen tulee ettei unohdu.

Onko sulla jotain rituaaleja ennen kisoja? Usein puhutaan että urheilijat ovat taikauskoisia niin monella tapaa.

Lätkäpelaajat eivät voittoputkessa pese varusteitaan jne. Laittavat varusteensa päälle aina ihan samassa järjestyksessä ja tekevät kaikki toimenpiteet mailojen teippauksesta lähtien aina samalla tavalla. Ja monilla on sit joku "taikaesine" tuomassa onnea.

Onkos sulla jotain pinttyneitä tapoja tai hilavitkuttimia mukana tuomassa onnea?

No niin, takaisin työn ääreen ja visiitti myös tänne forumiin. Mulla ei oikeastaan ole mitään tärkeää rituaalia tai ainakaan mitään mikä olisi säilynyt pitkään. Aiemmin oli aina sama t-paita kisoissa tms, mutta ne ovat jo unohtuneet. Tärkein rituaali on se, että kaiken hässäkän keskellä vetäydyn hetkeksi omiin oloihini keskittymään. Lyhytkin aika riittää, kunhan saan olla pienen hetken itsekseni. Astun myös aina vasemmalta sisään autoon, mutta sitä ei varmaan lasketa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole :tongue:

 

[Markus Palttala]

Noniin nyt tuli tähänkin helpotusta, Villeneuve ajoi mainion kisan ja oli kuudes. Täytyy toivoa että nyt tämä huippusuoritus (ja siitä aiheutuvat kiitokset tallin osalta) kääntää tuon psyykkisen puolen yhtäkkiä aivan toisinpäin..

Hyvin ajoi Jaska tosiaan, oikein mieltä lämmitti, kun vanhakin vertyi!

 

[Markus Palttala]

Takuma Satollahan noita lopun herpaantumisia tai vauhdin hidastumisia on muutamaan otteeseen nähtykin.. Hän ei käsittääkseni kuulukaan kovakuntoisimpiin kuskeihin.

Ohhoh.. tuo kuumuushan on aika paha.. sitä pyöräillessä huomaa että hellepäivänä, vaikka onkin mukavaa noin muuten kun on lämmintä, niin kyllä se normaali ~30km lenkki on huomattavasti tuskaisempaa kun sopivan viileällä säällä. Mites tuo sadekeli sitten? Lämpö ei varmasti ole niin kamala, mutta sitten tietenkin radan liukkaus tuo varmaan kunnollekin lisää haasteita?

Kuten arvelinkin, niin kuulostaa samalta kuin muidenkin kestävyysurheilijoiden (esim. maraton, triathlon tai pyöräily) valmistautumiset pitkään suoritukseen.

Eli toisin sanoen neste tuli ulos hikoilun muodossa jos oikein ymmärsin?

Nimenomaan, mutta siellä on monta muutakin kuskia, joille käy aina välillä noin. Kyllä tallin puolelta tulee varmasti noottia, jos kaveri sippaa usein. Kun ottaa huomioon tallien hirvittävän työmäärän ja investoinnit, niin on aika typerää menettää parikin pistettä siksi, että kuski ei viitsi käydä lenkillä. J-P pistettiinkin heti ruotuun Larenilla. Tosin nyt sitten ollaan sairaslomalla...

Sadekelillä on huomattavasti helpompaa fyysisesti. Kuumuus ei haittaa ja g-voimat putoavat. Keskittyminen on tosin vielä tärkeämpää, sillä olosuhteet ovat vaativammat ja sadekelillä ne tuppaavat muuttua hieman joka kierroksella. Toinen seikka on näkyvyys. Sitä ei tölsystä huomaa, että toisen takana ajaessa ei välttämättä näe yhtään mitään. Televisiosta huomaa vesisuihkun, mutta siinä suihkussa ajaessa ei näe mitään muuta, ei edes edellä ajavaa autoa vaikka välimatkaa olisi vain muutama metri, ja välillä joutuu sumplimaan linjoja navigoiden radan reunaviivojen mukaan... Näissä meidän katollisissa vehkeissä tulee vielä sellainen ongelma, että lasit menevät usein aika huuruun eikä ulkopeileistäkään näe mitään, sillä niistä ei vesi valu pois.

Neste tuli tosiaan ulos hikoillessa. Tämä on tietenkin ihan normaalia, mutta se määrä oli vain jotenkin uskomaton.

 

[Markus Palttala]

Olet noista Mineistä muutamaan kertaan aiemmin maininnutkin, mutta kertoisitko tarkemmin millaisesta luokasta on kyse ja miten lähdit siihen mukaan? Ovatko ne BelCarin support-luokkana koko kauden? Ja oletko mukana vain huvin vuoksi vai onko jotain tavoitteita?

Minit olivat viime kaudella Belcar-sirkuksen mukana, tänä vuonna vain osittain. Yhden lähdön ne ajavat nyt Span ykkösten yhteydessä. Sarja on tavallinen merkkiluokka, autoina Mini Cooper S, n. 220hv, slicksit. Mini/BMW ovat satsanneet aika paljon markkinointiin ja puitteisiin ja nämä kisat ovat hauskoja tapahtumia. Merkkiluokkien tapaan kisat ovat kovaa vääntöä tasaväkisillä autoilla ja mausteeksi sinne on kutsuttu aina muutamia ammattilaiskuskeja nostamaan tasoa. Tässä vinkkiä Suomen Hondille.

BMW Brussels perusti tiimin viime kauden lopulla ja pyysi ajamaan yhden kilpailun. Se sujui mainiosti ja he kysyivät kiinnostaako koko kausi tänä vuonna. Kun kalenterit varmistuivat eikä päällekkäisyyksiä ollut, sanoin että miksikä ei. LMES:n tultua mukaan kuvioihin ja Porsche-testien päivämäärien selvittyä jätin loput Mini-kisat kuitenkin väliin, sillä he olisivat halunneet ajaa enemmän testejä ja muutenkaan aika ei meinaa riittää kaikkeen. Harmi, sillä se oli hauskaa puuhaa. Tavoitteena oli tietenkin voittaa sen sarjan mestaruus ja tiimi touhuaa tosissaan, joten oli parempi, että he työskentelevät sellaisen kuskin kanssa, joka ehtii keskittyä siihen paremmin!

 

[Markus Palttala]

Re: Turvallisuus

Muistatko koskaan pelänneesi auton ratissa? Entä onko ikinä ollut sellaista tilannetta, että kilpailun turvatoimissa olisi ollut toivomisen varaa? Olisiko ajamiesi sarjojen turvatoimissa mielestäsi mitään kehitettävää?

Entä oletko kokeillut HANS-systeemiä ja jos niin miltä tuntui?

Kyllä näissä sarjoissa turvatoimet ovat kohdallaan. Esimerkiksi viimeksi Spassa tuotiin turva-auto pariin otteeseen sumun takia radalle, vaikka autosta käsin en huomannut mitään ongelmaa.

En ole koskaan pelännyt ajaessa. Ainoa siihen viittaava tunne liittyy kalustoon eli joissain tilanteissa mieleen tulee huoli auton nipussa pitämisestä, sillä tiedän, että jokainen kolari huonontaa menestymismahdollisuuksia ja tiukentaa rajallisia taloudellisia resursseja. Oman terveyteni puolesta en kuitenkaan osaa pelätä, sillä nämä autot ovat erittäin turvallisia, mielestäni paljon turvallisempia kuin formulat.

En ole vielä kokeillut HANSia, sillä se ei tullutkaan pakolliseksi Belcariin eikä LMES:iin. Tilasin kuitenkin siihen sopivan kypärän ja yritän tämän kauden aikana HANSiin totutella. Ensi vuonna se taitaa olla pakollinen jo kaikissa sarjoissa, ainakin täällä Keski-Euroopassa. Oikeastaan kaikki kaverit ovat kiukutelleet HANSia kokeiltuaan. Kuulemma epämiellyttävä pitää ja hankaloittaa autoon menemistä. Formuloissahan autoon voi asettautua vaikka minuuttitolkulla, mutta meillä jokainen sekunti on tärkeä, kun kuskeja vaihdetaan kisoissa.

Yhdellä kaverilla meinasi käydä huonosti Daytonassa, kun HANS oli huonosti paikallaan (toinen pidike ei ollut vyön alla) ja kolarissa HANS väänsi aika pahasti niskoja. Sinänsä hyvä ajatus turvallisuuden lisäämiseksi, mutta tällaiset systeemit pitäisi saada pomminvarmoiksi. Sitä ennen niistä on usein enemmän haittaa kuin hyötyä. No, kommentoidaan lisää, kun laitetta on kokeiltu.

 

[Markus Palttala]

Millainen olis sun unelmien kilpasarja? Millaisia kisoja, autoja jne ja millaisilla radoilla? Jos jätetään kaikki tylsät rajoitukset pois ja ajateltais että ei olis rahastakaan kiinni vaan voisit toteuttaa ihan vapaasti.

Tasaväkistä kilpailua, hienoja ja nopeita autoja (useita merkkejä). Esimerkiksi GT-autoja, jotka olisivat hieman kevyempiä ja joissa olisi enemmän downforcea ja mekaanista pitoa. Protot menevät vähän siihen suuntaan, mutta ne ovat liian persoonattomia. Paljon kuskeja viivalla, 30-40. Vähintään tunnin mittaisia lähtöjä, mutta yhdellä kuljettajalla per auto. Ei varikkokäyntejä. Perinteisiä ratoja ympäri maailmaa. Avoimet varikot ja paljon yleisöä! Tärkeintä on kuitenkin se, että autot ovat riittävän vaikeita ajettavia, niin että kuljettajien taidot ratkaisevat. Aerodynamiikassa sellaisia ratkaisuita, että pystytään ajamaan puskurissa kiinni eikä ohittaminen vaikeudu.

Eihän tuossa mitään uutta tullut, mutta onhan nyt jo olemassa paljon mielenkiintoisia sarjoja. Lisääntyvät satsaukset lisäävät tietenkin autojen suorituskykyä, mutta samalla myös tiimien välisiä eroja. Formula ykkösten elektroniset apuvälineet pilaavat varmasti paljon ajonautintoa ja tekevät autot helpommiksi ajaa.

Sunnuntain Imolan kisaa jo hehkutettiin jännittäväksi. Sitähän se olikin, mutta itseäni korpesi se, että sekunnin tai pari nopeampi kuljettaja ei kuitenkaan pystynyt loppujen lopuksi kunnolla edes yrittämään ohitusta (vaikka Alonson puolella olinkin). Kilpailu olisi ollut oikeasti jännittävä, jos niiden viimeisten kymmenen kierroksen aikana kärkiauto olisi vaihtunut pari-kolme kertaa jokaisen kierroksen aikana!

 

[Petri Piira]

Millainen on suurinpiirtein BelCar viikonlopun ohjelma kohdallasi? Tosin kuten jo aiemmin mainitsit, niin kisojen muodot vaihtelevat aika paljon, mutta suurinpiirtein. Ja miten paljon kisaviikonloppuina järjestetään oheisohjelmaa yleisölle?

 

[Juhis]

Eiliseen Formula 1-kisaan liittyen, oletko koskaan päässyt tekemään samanlaista suoritusta kuin minkä Schumacher eilen teki? Jos olet, minkälaisia tunteita kyseinen suoritus herätti? Veikkaisin olevan nimittäin aika kuningasolo kisan jälkeen, kun kolmasosakisan jälkeen on jäljessä yli puoliminuuttia ja silti melkein voittaa. Teillä tosin pidemmissä kisoissa ei aivan samanlaisesta suorituksesta voida puhua, mutta kuitenkin taatusti sielläkin jotain vastaavaa tapahtuu aina silloin tällöin.

 

[Markus Palttala]

Millainen on suurinpiirtein BelCar viikonlopun ohjelma kohdallasi? Tosin kuten jo aiemmin mainitsit, niin kisojen muodot vaihtelevat aika paljon, mutta suurinpiirtein. Ja miten paljon kisaviikonloppuina järjestetään oheisohjelmaa yleisölle?

Joo, Belcar-viikonloput vaihtelevat aikalailla, mutta normaalin (125min) kisan ohjelma on jotakuinkin tällainen:

torstai: vapaat harjoitukset 2-4h (vain Zolder, Spassa tai muualla ei)
perjantai: harjoitukset 1-1,5h, muut viralliset paperinvekslaukset
lauantai: 2 x 30min aika-ajot, ohjaajakokous
sunnuntai: 15-20min warm-up aamulla, kisa iltapäivällä

Seuraava kisa on Spa Euro Race, 6h, jolloin perjantaina treeni ja aika-ajot ja lauantaina iltakisa.

Zolderin 24h alkaa jo keskiviikkona harjoituksilla ja aika-ajoilla, torstaina toiset aika-ajot (myös pimeällä). Perjantai vapaa ja lauantaina klo 17 starttaa kisa.

Yleisölle ohjelmaa riittää la ja su koko ajan, sillä mukana on paljon muitakin luokkia. Kaksnelosessa on sitten paraatit ja esittelymuodollisuudet. Suurin ero muihin sarjoihin on se, että Belcar-yleisö pääsee vapaasti varikolle ja jopa boxeihin seurailemaan tapahtumia. Vain pitlane on rajoitettu lipun haltijoille. Lisäksi Belcar-kisoissa on aina avoimia illanistujaisia, joissa kuskit, tiimit ja katsojat ovat samassa läjässä. Parin vuoden aikana täällä on oppinut jo tuntemaan osan innokkaimmista katsojista nimeltä ja he tulevatkin paikalle osittain seuraamaan kisoja ja osittain tapaamaan ihmisiä.

Lyhyesti sanottuna Belcarissa on hyvin avoin ja välitön tunnelma ja siellä on hienoa olla mukana! Tämän huomaa katsojatkin ja tulevat paikalle uudelleen. Mielestäni on hienoa, että pienen maan paikallinen sarja kerää parhaimmillaan yli 60.000 katsojaa lehtereille. Siitä syntyy tunnelmaa. Tässä ehkä yksi asia, jota voisi kotimaisillekin radoille koittaa tuoda. Kuljettajat eivät kuitenkaan ole niin suuria tähtiä, että heitä tarvitsisi sulkea yleisön tavoittamattomiin. Päinvastoin.

 

[Markus Palttala]

Eiliseen Formula 1-kisaan liittyen, oletko koskaan päässyt tekemään samanlaista suoritusta kuin minkä Schumacher eilen teki? Jos olet, minkälaisia tunteita kyseinen suoritus herätti? Veikkaisin olevan nimittäin aika kuningasolo kisan jälkeen, kun kolmasosakisan jälkeen on jäljessä yli puoliminuuttia ja silti melkein voittaa. Teillä tosin pidemmissä kisoissa ei aivan samanlaisesta suorituksesta voida puhua, mutta kuitenkin taatusti sielläkin jotain vastaavaa tapahtuu aina silloin tällöin.

Tuosta on itse asiassa aika hyvä esimerkki toissakauden päätöskilpailusta. Ajoimme FFSA GT -sarjassa Magny Coursissa. Aika-ajoissa olin toinen, mutta ekassa kisassa ei vauhti riittänyt ja jäimme kolmanneksi. Toisen kisan aika-ajosuoritus hylättiin viallisen etusiiven takia ja jouduimme joukon hännille (43.). Koska ajoimme vain loppukauden kilpailut, emme olleet pistetaistossa mukana eikä tuloksilla ollut suurta merkitystä. Tämän vuoksi mietimme, pitäisikö ottaa kisa täysin testin merkeissä ja kokeilla jotain oppiaksemme. Siis, jos kisan puolivälissä olemme kaukana kärjestä (kuten näytti väistämättömältä), niin voimme jopa käydä varikolla säätämässä välillä. Autoon tehtiin radikaaleja muutoksia. Pyysin kuitenkin, että koitetaan aluksi puristaa ja katsotaan tilannetta.

Lähtöruutuna siis 43 ja kisan mitta yksi tunti. Otin siinä startissa vähän riskiäkin ja välillä oltiin puoliksi nurmikolla ja olin jo 18. ekan kierroksen jälkeen. Kärkihän on noin pitkän letkan vuoksi jo ensimmäisen kierroksen jälkeen reilusti yli 30s karkumatkalla, joten alussa on oltava aggressiivinen. Neljän kierroksen olin sijalla 12 ja tilanne muuttui täysin, kun safety car tuli radalle. Ryhmä oli siis jälleen samassa nipussa ja kilpailu käynnistyi kannaltamme uudelleen.

Tulin lopulta 36 minuutin (takaraja stopille 37min) jälkeen vaihtoon toisella sijalla. Kuljettajaparini, nuori ranskalainen Romain Bera, nosti vielä pari kierrosta ennen maalia meidät kärkeen ja voitimme koko roskan. Tunnelma oli aivan uskomaton ja se oli todella hieno päätös vaikealle kaudelle.

Mielenkiintoiseksi tuon kisan tekee pari seikkaa. Ensinnäkin en edes ajanut nopeinta kierrosaikaa, vaan olimme Vipereiden todellisesta suorituskyvystä jäljessä. Tämän todisti jo eka kisa, jossa olimme vasta kolmas, vaikka lähdimme eturivistä. Kuitenkin ajamalla koko ajan tasaisesti ja taktisesti oikein, onnistuimme ohittamaan 42 autoa tunnin aikana!

Samantyylisiä tapahtumia nyt on muitakin. Yleensä ajan Belcar-kisoissa hieman hitaamman ajoparin kanssa ja joudun sitten paikkaamaan tilannetta. Viimeksi Spassa pääsin radalle sijalla 18 ja nousin kolmanneksi ajaen kisan nopeimman kierroksen.

Kyllä näistä saa parhaan fiiliksen ja välillä siellä syttyy todella taistelemaan. Kilpa-autoilua parhaimmillaan, kun ei ajella jonossa ja odoteta varikkostoppeja.