Terveysthread

[jjv]

Näyttää tämän (ja parin muun samanaiheisen) keskustelusäikeen tekstien perusteella pirun vaikealta tuo syöminen. Mun pitäis olla varmaan teoriassa tuhkana purkissa, kun suurin osa täällä esiintyneistä ravintoon liittyvistä termeistä on mulle ihan hepreaa. Ei mitään hajua missä ruuassa on jotain hiilareita tai proteiineja, mä syön sellasta ruokaa mistä lähtee nälkä ja minkä pystyy kohtuullisella kyytipoikamäärällä nielemään. Aion elää lyhyen ja onnellisen elämän masu täynnä.

 

[Sue_me]

Mä nautin munani mainitulla tavalla.

Aiotko käyttää sen myös ravinnoksi?

 

[Örfil]

Edit: lisäravinnehifistelyn jätän oldezille.

Oldella onkin aika messevät 5.1 kotiapteekkidosetti -laitteet. :ahem:

 

[oldez]

Tässä hieman mietittävää kaikille forumin kestävyysurheiluharrastaville ja miksei muillekin. En odota mitään vastausta tähän postaukseen, mutta toivoisin että joku lukisi sen ajatuksen kanssa ja miettisi hieman.

Periaattessa kaikki kestävyysurheilijat noudattavat korkeahiilarista ruokavaliota. Treenataan ja palautetaan lihasten ja maksan glykogeenivarastot syömällä riisiä, pastaa, leipää tai vastaavaa ja myös palautusjuomissa on paljon hiilihydraattia. Glykogeeni on siis hiilihydraattien varastomuoto lihaksissa ja maksassa. Kestävyysurheilijoilla ruokavaliossa on paljon hiilaria vaikka se nyt ei olekaan suoraan sokeria vaan "pitkäketjuista".

Kestävyysurheilijoiden harjoitusmatkat eivät vastaa kilpailumatkaa pituudessan ja/tai tehokkuudeltaan. Toisin sanoen maratoonari ei juokse 42 kilometrin lenkkejä joka päivä maratonvauhdilla, eikä triatlonisti teräsmies ui täysillä 3,8 kilometriä, pyöräile 180 kilometriä ja juokse maratonia aina kun harjoittelee. Harjoitusmatkat ovat siis lyhyempiä kuin itse kilpailumatka ja harjoitusten jälkeen glykogeenivarastot täytetään, jolloin ne ovat täynnä ennen seuraavaa harjoitusta. Toisin sanoen kroppa opetetaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla optimiolosuhteissa eli silloin kun lihasten glykogeenivarastot ovat täynnä. Kroppa sopeutuu tähän tilanteeseen, koska siihen se on sopeutettu.

Suuren osan kilpailumatkasta lihasten glykogeenivarastot ovat kuitenkin tyhjät tai reilusti vajaat. Esimerkiksi maratoonareilla glykogeenivarastot loppuvat n. 32 kilometrin kohdalla ja sitä ennen on juostu jo pitkään todella vajailla varastoilla. Eli he juoksevat noin neljänneksen matkasta tyhjillä glykogeenivarastoilla. Triatlonistella taas glykogeenivarastot ovat olleet jo pitkään tyhjät kun he aloittavat maratonin.

Siitä voikin miettiä miksi totuttaa lihakset toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla kun glykogeenivarastot ovat täynnä, kun vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattamalla lihakset voisi totuttaa toimimaan parhaiten silloin kun glykogeenivarastot ovat tyhjät tai vähissä. Tämä vastaisi paremmin kilpailuolosuhteita, jota varten sitä ylipäätänsä harjoitellaan. Eihän maratoonaritkaan treenaa juoksemalla 100 metrin sprinttejä, koska se ei vastaa kilpailua. Miksi sitten totuttaa lihakset tilanteeseen, joka ei päde kisamatkalla?

Ei ollut nyt tarkoitus kritisoida kenenkään ruokailutottumuksia tai harjoitusmetodeja vaan antaa hieman ajattelemisen aihetta.

 

[tmoi]

Erittäin hyvä kysymys. Toista se oli Paavo Nurmen aikoina, kun äijät söi vaan lihaa, munia ja voita. Jälkkäriksi juostiin 20 kilsaa.

Mut aikuisten oikeesti. Miksikös sitä ei tehtäisi noin.

 

[Dominic]

Kuinkahan terveelllistä tuo kassit tyhjänä juokseminen on?

 

[Örfil]

Telkkarissa oli taannoin juttua jostain maratonukosta, joka oli matkalla Tukholman maratonille laivalla vetäissyt edellisiltana pari pulloa kirkasta. Hyvin oli juoksu silti sujunut :eek!:

 

[Albert Oil]

Mä en anna mitään vastausta oldezin postaukseen.

 

[oldez]

Telkkarissa oli taannoin juttua jostain maratonukosta, joka oli matkalla Tukholman maratonille laivalla vetäissyt edellisiltana pari pulloa kirkasta. Hyvin oli juoksu silti sujunut :eek!:

No siis kroppahan käyttää alkoholia ensisijaisena polttoaineena siis olettaen että sitä on saatavilla. Sen vuoksi sitä helposti lihoaa kun juo, koska kroppa ei käytäkään energiakseen niitä makkaraperunoita, pizzaa tai kebabia, jotka tuli vedettyä ryyppäyksen jälkeen vaan se edelleen käyttää sitä kossupulloa, jonka joit ennen baariin lähtöä. Kaikki tämä ylimääräinen sitten varastoituu helposti rasvaksi.

 

[Mosse]

Itsehän tulee paljonkin treenattua energiavarastot tyhjinä. Vähillä hiilareilla mennään ja kun kisaan 'saa' tankata + käyttää vielä geelejä, niin ihan hyvin energian kannalta jaksaa. Tai siis paljon paremmin kuin treeneissä.

Mulla harkat on 1-2 tuntisia (lähempänä yhtä useimmiten), joten ei niihin sen puolesta tarvii mitään tankata. Reissussa usein käyn vielä ekana trenaamassa, ennen kuin menen syömään vatsan huutaessa hoosiannaa.

 

[Örfil]

jonka joit ennen baariin lähtöä.

MITÄÄN EN OO JUANU!

 

[Jacques]

Tässä hieman mietittävää kaikille forumin kestävyysurheiluharrastaville ja miksei muillekin. En odota mitään vastausta tähän postaukseen, mutta toivoisin että joku lukisi sen ajatuksen kanssa ja miettisi hieman.

Periaattessa kaikki kestävyysurheilijat noudattavat korkeahiilarista ruokavaliota. Treenataan ja palautetaan lihasten ja maksan glykogeenivarastot syömällä riisiä, pastaa, leipää tai vastaavaa ja myös palautusjuomissa on paljon hiilihydraattia. Glykogeeni on siis hiilihydraattien varastomuoto lihaksissa ja maksassa. Kestävyysurheilijoilla ruokavaliossa on paljon hiilaria vaikka se nyt ei olekaan suoraan sokeria vaan "pitkäketjuista".

Kestävyysurheilijoiden harjoitusmatkat eivät vastaa kilpailumatkaa pituudessan ja/tai tehokkuudeltaan. Toisin sanoen maratoonari ei juokse 42 kilometrin lenkkejä joka päivä maratonvauhdilla, eikä triatlonisti teräsmies ui täysillä 3,8 kilometriä, pyöräile 180 kilometriä ja juokse maratonia aina kun harjoittelee. Harjoitusmatkat ovat siis lyhyempiä kuin itse kilpailumatka ja harjoitusten jälkeen glykogeenivarastot täytetään, jolloin ne ovat täynnä ennen seuraavaa harjoitusta. Toisin sanoen kroppa opetetaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla optimiolosuhteissa eli silloin kun lihasten glykogeenivarastot ovat täynnä. Kroppa sopeutuu tähän tilanteeseen, koska siihen se on sopeutettu.

Suuren osan kilpailumatkasta lihasten glykogeenivarastot ovat kuitenkin tyhjät tai reilusti vajaat. Esimerkiksi maratoonareilla glykogeenivarastot loppuvat n. 32 kilometrin kohdalla ja sitä ennen on juostu jo pitkään todella vajailla varastoilla. Eli he juoksevat noin neljänneksen matkasta tyhjillä glykogeenivarastoilla. Triatlonistella taas glykogeenivarastot ovat olleet jo pitkään tyhjät kun he aloittavat maratonin.

Siitä voikin miettiä miksi totuttaa lihakset toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla kun glykogeenivarastot ovat täynnä, kun vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattamalla lihakset voisi totuttaa toimimaan parhaiten silloin kun glykogeenivarastot ovat tyhjät tai vähissä. Tämä vastaisi paremmin kilpailuolosuhteita, jota varten sitä ylipäätänsä harjoitellaan. Eihän maratoonaritkaan treenaa juoksemalla 100 metrin sprinttejä, koska se ei vastaa kilpailua. Miksi sitten totuttaa lihakset tilanteeseen, joka ei päde kisamatkalla?

Ei ollut nyt tarkoitus kritisoida kenenkään ruokailutottumuksia tai harjoitusmetodeja vaan antaa hieman ajattelemisen aihetta.

Ei mulla ole tuohon oikeastaan mitään lisättävää. Olen pohtinut samoja asioita tässä harjoitteluni kehittyessä ja kuunneltuani kokeneempien urheilijoiden mielipiteitä.
Olen siis aika pitkälti samoilla linjoilla sen suhteen, että pitäisi harjoitella myös sitä miten kroppa toimii kun hiilarienergiat on loppu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikkia harjoituksia ei saisi tehdä täysillä energioilla. Tietysti sitten on harjoituksia, jotka harjoitustuloksen saavuttamisen kannalta vaativat hiilarienergiaa.

Itse olen kokenut hyväksi aamulenkin ennen aamiaista, mutta ilmeisesti siinäkin on jotain huonoa? Pitäisikö ennen sitä kuitenkin syödä jotain (proteiinipitoista), jotta se harjoitus olisi myös kehittävä (eikä vain kuluttava)?
En ole siis tuota säännöllisesti harrastanut, mutta tarkoitus olisi ottaa seuraavalle pk-kaudelle se ihan päivittäiseksi tavaksi. Mitä mieltä Mosse ja oldez?

Tarkoitus olisi myös ottaa seuraavalle pk-kaudelle (sen alkupuolelle) jokin lyhyt (1kk?) perioodi jolloin vetäisin hiilarit niin minimiin kuin mahdollista ja katsoisin mitä tapahtuu treenaamiselle. Käytännössä (vauhdin ja sykkeen) pitäisi laskea. Määrät eivät olisi tässä jaksossa kovin suuria, ja harjottelu sisältäisi myös lihaskestävyysharjoittelua salilla suhteellisen paljon, jolloin proteiinipitoisemmasta ruokavaliosta vedettäisiin kaikki hyöty irti. En tiedä onko tuossa järkeä.. tämä on vasta ajatusasteella.

 

[Jacques]

Itsehän tulee paljonkin treenattua energiavarastot tyhjinä. Vähillä hiilareilla mennään ja kun kisaan 'saa' tankata + käyttää vielä geelejä, niin ihan hyvin energian kannalta jaksaa. Tai siis paljon paremmin kuin treeneissä.

Mulla harkat on 1-2 tuntisia (lähempänä yhtä useimmiten), joten ei niihin sen puolesta tarvii mitään tankata. Reissussa usein käyn vielä ekana trenaamassa, ennen kuin menen syömään vatsan huutaessa hoosiannaa.

joops.. en mäkään 1-2 tuntisille juuri pahemmin tankkaa enkä juo muuta kuin ehkä vettä etenkin helteellä.. 2-tuntisille juoksulenkeille otan vähän energiaa mukaan, mutten tankkaa. Yli 3 tuntisille pyörälenkeille otan toki energiaa mukaan ja nautin säännöllisesti. Ne on sen verran pitkiä lenkkejä, että kyllä sitä kestävyysominaisuuksien kehittämistä silti tapahtuu myös energiakulutuksen kannalta.
Käytännössä en yleensä tankkaa harjoituksiin ollenkaan ylimääräistä hiilaria. Korkeintaan otan juuri ennen pitkälle lenkille lähtöä extraa.
Tankkausta suoritan vain kisoihin valmistautuessani.

 

[oldez]

Ei mulla ole tuohon oikeastaan mitään lisättävää. Olen pohtinut samoja asioita tässä harjoitteluni kehittyessä ja kuunneltuani kokeneempien urheilijoiden mielipiteitä.
Olen siis aika pitkälti samoilla linjoilla sen suhteen, että pitäisi harjoitella myös sitä miten kroppa toimii kun hiilarienergiat on loppu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikkia harjoituksia ei saisi tehdä täysillä energioilla. Tietysti sitten on harjoituksia, jotka harjoitustuloksen saavuttamisen kannalta vaativat hiilarienergiaa.

Kannattaa syklittää se hiilari. Niin että esim. syö sunnuntaina sitä hiilaria ja sitten muuten syö vähähiilarisesti, jolloin alkuviikon treenit menee täysillä hiilarivarastoilla ja loppuviikosta menee tyhjillä varastoilla. Näin kroppa saa treeniä molemmista olosuhteista. Mutta kun aloittelee vähähiilarisen kanssa niin suosittelen että vedät alkuun kaksiviikkoa putkeen tiukasti vaan proteiinia, rasvaa ja vihreitä kasviksia. Silloin kroppa tottuu paremmin ja samalla tottuu itsekin. Sitten kahden viikon jälkeen voi alkaa syödä myös marjoja, muita kasviksia ja pähkinöitä.

Itse olen kokenut hyväksi aamulenkin ennen aamiaista, mutta ilmeisesti siinäkin on jotain huonoa? Pitäisikö ennen sitä kuitenkin syödä jotain (proteiinipitoista), jotta se harjoitus olisi myös kehittävä (eikä vain kuluttava)?
En ole siis tuota säännöllisesti harrastanut, mutta tarkoitus olisi ottaa seuraavalle pk-kaudelle se ihan päivittäiseksi tavaksi. Mitä mieltä Mosse ja oldez?

Kyllä kannattaa aina aamulla syödä joitan ennen treeniä. Ei niitä lihaksia kannata kuluttaa poiskaan.

Tarkoitus olisi myös ottaa seuraavalle pk-kaudelle (sen alkupuolelle) jokin lyhyt (1kk?) perioodi jolloin vetäisin hiilarit niin minimiin kuin mahdollista ja katsoisin mitä tapahtuu treenaamiselle. Käytännössä (vauhdin ja sykkeen) pitäisi laskea. Määrät eivät olisi tässä jaksossa kovin suuria, ja harjottelu sisältäisi myös lihaskestävyysharjoittelua salilla suhteellisen paljon, jolloin proteiinipitoisemmasta ruokavaliosta vedettäisiin kaikki hyöty irti. En tiedä onko tuossa järkeä.. tämä on vasta ajatusasteella.

No siis ei kannata ihan nolliin. Siis toki pidä marjat, pähkinät ja kasvikset ruokavaliossa mukana, mutta jätä pois viljat ja riisit. Kokeile miltä tuntuu.

Tietenkin voit ihan mielenkiinnosta kokeilla pari viikkoa kunnon syvää ketoosia. Suosittelisin sitä kaikille. Eli pelkkää rasvaa ja proteiinia, eikä yhtään hiilaria. Siinä näkee mihin kroppa oikeasti pystyy. Nälkä vain katoaa jonnekin ja rasva palaa.

 

[Mangelo]

Oldez ruvennut kuulostamaan ihan siltä radion ravitsemusterapeutilta, joka suosittaa joka väliin pähkinöitä marjoja täysjyvää kuitua... Itse ainakin syön mielellään vaaleaa pastaa ja vaaleaa leipää. Mut raakaviljatuotteet on jäänyt aika minimiin.

 

[Jacques]

Kannattaa syklittää se hiilari. Niin että esim. syö sunnuntaina sitä hiilaria ja sitten muuten syö vähähiilarisesti, jolloin alkuviikon treenit menee täysillä hiilarivarastoilla ja loppuviikosta menee tyhjillä varastoilla. Näin kroppa saa treeniä molemmista olosuhteista. Mutta kun aloittelee vähähiilarisen kanssa niin suosittelen että vedät alkuun kaksiviikkoa putkeen tiukasti vaan proteiinia, rasvaa ja vihreitä kasviksia. Silloin kroppa tottuu paremmin ja samalla tottuu itsekin. Sitten kahden viikon jälkeen voi alkaa syödä myös marjoja, muita kasviksia ja pähkinöitä.

Kuulostaa ihan fiksulta ajatukselta. Tuossa on vaan sellainen, että työssäkäyvänä treenit painottuu viikonlopuille, jolloin tulee ne pitkät lenkit. Niin ehkä se syklitys kannattaisi tehdä loppuviikosta alkaen. Eli perjantaina syö hiilaria ja sitten vähemmän? Silloin ne hilarit menee silloin kun niitä eniten tarvitsee ja arkipäivinä lyhyet lenkit menee vähemmällä.

No siis ei kannata ihan nolliin. Siis toki pidä marjat, pähkinät ja kasvikset ruokavaliossa mukana, mutta jätä pois viljat ja riisit. Kokeile miltä tuntuu.

Tietenkin voit ihan mielenkiinnosta kokeilla pari viikkoa kunnon syvää ketoosia. Suosittelisin sitä kaikille. Eli pelkkää rasvaa ja proteiinia, eikä yhtään hiilaria. Siinä näkee mihin kroppa oikeasti pystyy. Nälkä vain katoaa jonnekin ja rasva palaa.

Juu, tarkoitin "niin minimiin kuin mahdollista" juuri tuota, että marjat, kasvikset, pähkinät pysyy mukana, mutta kaikki pastat, viljat, riisit kokonaan veke. Mutta hyvä tarkennus kuitenkin.

Ketoosia en uskalla kokeilla nyt, mutta ehkä vuoden päästä, jos tämä kokeilu on onnistunut.

 

[Jacques]

Oldez ruvennut kuulostamaan ihan siltä radion ravitsemusterapeutilta, joka suosittaa joka väliin pähkinöitä marjoja täysjyvää kuitua... Itse ainakin syön mielellään vaaleaa pastaa ja vaaleaa leipää. Mut raakaviljatuotteet on jäänyt aika minimiin.

Kai näissä jutuissa on se tärkeintä mikä sattuu itselle sopimaan parhaiten.. Ja tietty eri juttujen kokeileminen parantaa tietoa siitä mikä itselle sopii. Sun treeni on usein samankaltaista kuin ultrajuoksijoilla, kun teet extraylipitkiä lenkkejä, joissa kulutetaan varmasti kaikki mahdollinen. Sinänsä sun tapauksessa on varmaan perusteltua, ettei ole niin kriittinen hiilareiden suhteen?

 

[oldez]

Oldez ruvennut kuulostamaan ihan siltä radion ravitsemusterapeutilta, joka suosittaa joka väliin pähkinöitä marjoja täysjyvää kuitua... Itse ainakin syön mielellään vaaleaa pastaa ja vaaleaa leipää. Mut raakaviljatuotteet on jäänyt aika minimiin.

En ikinä suosittelisi kenellekään mitään viljoja.

 

[oldez]

Kuulostaa ihan fiksulta ajatukselta. Tuossa on vaan sellainen, että työssäkäyvänä treenit painottuu viikonlopuille, jolloin tulee ne pitkät lenkit. Niin ehkä se syklitys kannattaisi tehdä loppuviikosta alkaen. Eli perjantaina syö hiilaria ja sitten vähemmän? Silloin ne hilarit menee silloin kun niitä eniten tarvitsee ja arkipäivinä lyhyet lenkit menee vähemmällä.

Niin siis syöt perjantain treenin jälkeen reilusti hiilaria ja sitten vedät vhh-linjalla seuraavat 6 päivää ja sit taas perjantaina reilusti hiilaria. Kun oot treenannut hiilarivarastot tyhjiksi ja sitten täytät ne hiilarilla niin tapahtuu superkompensaatiota eli hiilarivarastoihin menee enemmän hiilaria kuin normaalisti. Oikeaoppisesti suoritettu hiilarityhjennys ja tankkaus voi mahdollistaa sen että lihaksiin menee jopa 50% enemmän hiilaria varastoon kuin normaalisti. Tosin tässä tapauksessa niin maksimaalista tyhjentymistä ja täyttämistä ei kannata edes harkita.

 

[Albert Oil]

Yhet jauhaa täällä jostain terveydestä! Sairasta.