Ennakko
Ennen Hyvinkään kisaa olin ajanut vain hassut 20 minuuttia Joensuun Karting Centerin parkkipaikalle tehdyllä ulkoradalla, jonka profiili oli sisäratamainen. Tästäkin oli parisen viikkoa jo aikaa. Sitä ennen edellinen ajokerta olikin umpisurkea Forssan kisa. Siispä odotukset eivät älyttömän korkealla olleet. Asiaan toki auttoi se, että olin sisäistänyt, mikä mulla meni Forssassa pieleen.
Matkalla Hyvinkäälle, ehti Cmoneyn (JPN) kanssa sopivasti analysoidakin vähän rataa, ajotyylejä ja virheitä. Tästä oli varmasti rutkasti apua.
Positiivisin mielin kuitenkin olin radalle tulossa ja Cmoneyllekin (JPN) sanoin, että kunhan ajaminen on mukavaa, eikä jäis päättömäksi suhaamiseksi ja mummoiluksi.
Harjoitukset
Mielestäni harjoitusten ja aika-ajojen aikajako 7,5 minuuttiin oli hyvä ratkaisu. Harjoituksiin ja aika-ajoon mulle arvottiin auto 37. Joka tuntui äärimmäisen hyvältä heti kättelyssä, vaikkei mulla vertailukohtaa muista autoista ollutkaan. Kerran kun olen aikaisemmin Hyvinkäällä käynyt ja tämä tapahtui kesällä 2005, jolloin paikalla oli enemmänkin old school F1 Forumisteja. Muistelin että silloiset parhaat kierrosaikani pyörivät 56 sekunnin paikkeilla. Oli nimittäin silloin toinen tai kolmas kerta koko elämässäni, kun karting-autoon istuin. Lisäksi 2005 jouduin kisan keskeyttämään, koska käsistä loppui autojen kanssa ruuti.
Joka tapauksessa 37 tuntui hyvältä, mutta rata oli todella liukas. Lisäksi en jotenkin sisäistänyt alussa, kuinka kovaa rok-koneet ehti lyhyelläkin suoralla kiihtyä, joten jarrutuspaikat oli aina hieman liian myöhään, jolloin tuppasin missaamaan apexin huolella lähes joka mutkassa. Paras kierrosaika oli tasoa 51.9 muistaakseni. Ajo tuntui hyvältä ja harjoittelun ja lähes ensikertalaisena Hyvinkäällä, olin aikaani tyytyväinen. Toinen ensikertalainen maradona (ARG), jonka tiesin vikkeläksi kaveriksi ajoi suurinpiirtein saman ajan.
Aika-ajo
Samalla autolla jatkettiin, mutta nyt huomasin autossa pieniä heikkouksia. Siitä tuppasi häviämään veto takasiksakmutkissa sekä pääsuoran päässä, juuri kun tie "putoaa" alta pois ja jarrutus alkaa. Kovinkaan paljon kellossa nuo pienet pätkimiset tuskin näkyivät, mutta tulipahan huomattua. Jarrutuspaikkojen kanssa oli edelleen ongelmia, samoin kuin takasiksakmutkiin lähdettäessä siinä tiukassa oikeassa. Kaikki tuntuivat ottavan siinä kohtaan muhun ainakin 5m ylimääräistä etumatkaa.
En ollut ajooni aika-ajoissa kauhean luottavainen, koska ongelmia piisasi edelleen, enkä saanut virheitä karsittua riittävän nopeasti ajosta pois. Parhaan aikana todennäköisesti olisin saanut kun saavutin Williamsia, mutta kierros meni pieleen, kun ohi en päässyt. Taaksekaan ei voinut enää jättäytyä, kun aika-ajoa oli jo niin kauan ajettu, että tiesin ruutulipun tippuvan hetkenä minä hyvänsä.
Lopulta aika 50:93. Olin edelleen tyytyväinen, koska moni oli puhunut että 50 sekunnin rajapyykin alitus on kova juttu. Ja tällä kokemuksella toi 51 alle ajaminen oli äärimmäisen hyvä tulos. Tiesin, että olisin C-finaalin keskivaiheilla ja lopulta, kun porukka jaettiinkin neljään finaalin, D-finaalin kärjessä. jari5:n vauhti yllätti.
Kisa
G-pistefinaalin kärjen starttijärjestys: Jari5 (FIN), Dominic (SWE), Kouvotshenko (USSR).
Warmupille lähdettäessä Kouvotshenko (USSR) koki jonkin aivopierun kun lähti kärkkymään jarin (FIN) perään, vaikka mun piti ajaa letkassa kakkosena. Ihme häiskä, ajattelin. Ehkä Neuvostoliitossa asiat tehdään hieman toisin, kuin länsimaissa.
Ja sitten takaisin ruutuihin ja päästihän se kouvokin mut takaisin kakkoseksi ENNEN VIIMEISTÄ MUTKAA, ennen starttia.
Lippu alas ja kaasulle. Heti oli selvää, ettei auto (27) kiihdy kuin muut, joten jouduin leikkaamaan radan oikeaan reunaan estääkseni Kouvotshenkon (USSR) äärimmäisen epätoivoiset ohitusyritykset. Sitten jarin (FIN) peesiin, jossa pysyminen ei ollut lainkaan hankalaa. Kaverilla oli selkeästi hermojen kanssa ongelmia. Taakse vilkaisut kertoivat Kouvotsenkon (USSR) seuraaavan parin-kolmen metrin päässä perässä tiiviisti. Jarista (FIN) olisi ohitse päästävä tai muuten Kouvotshenkon (USSR) kanssa voi tulla vielä ohjelmaa. Melkein koko kierros mentiinkin tiiviissä nipussa.
Takasiksakin jälkeisestä oikealle kääntyvästä mutkasta ulos ja kohti viimeistä vasuria ennen pääsuoraa. Etäisyyttä jariin ehkä 4-5 metriä, mutta tiesin saavuttavani tämän eron tuossa nopeassa pääsuoralle vievässä vasurissa, koska olin sen vastikään oppinut ajamaan sairaan nopeasti. Yllättäen jari (FIN) alkaakin järruttaa mutkaan käsittämättömän aikaisin ja jarrutti niin kovaa, että tuntuu niinkuin olisi shikaanista oltaisi menossa. Itsekin jarrulle, jonkin verran ehdin vauhtia ottaa pois, tilaa väistämiselle ei ollut, joten peräänajo oli odotettavissa. Tässä kohtaa oli taas sellainen matkustaja-olo, että mitenköhän tässä käy. Auto osui jarin (FIN) vasempaan takapyörään ja kiipesi siitä auton yli. Katselin 0,5-1,0 sekuntia vain taivaan pilviä, kun auto oli 45 asteen kulmassa rataan nähden ja ajattelin, että olihan tämä ihan hyvä elämä ollut, OLIHAN??!?!
No keula lopulta palasi takaisin radalle ja sain ajaa hetken rallia. Vilkaisu radalle, tyhjää. Takaisin radalle. Vähän shakedownia, että lähtee ylimääräiset pullanmuruset renkaista, hampaat irveen ja kaasua. Episodin aikana ohi minusta ei päässyt kuin Kouvotshenko (USSR) ja Puhis (DDR). Pääsuoraan kiihdyttäessä huomasin Haaparannan (GER) kävelevän lippupisteelle ja aavistelinkin, että voi olla että ensikierroksella musta mulle heilahtaa. Mutta siinä vaiheessa, mun oli turha sitä murehtia. Olihan mulla kisaa vielä jäljellä ainakin yksi kierros!
Sitä lippua ei sitten tullutkaan ja Kouvshenkokin (USSR) katosi jonnekin. Puhiksen (DDR) kanssa en kauaa nahistellut, kun ohituspaikka löytyikin jo pääsuoran jarrutuksessa. Raivopäänä ajo tuntui toimivan. Järjettömällä attackilla yritin saada jaria (FIN) kiinni, kunnes tapahtui jotain todella yllättävää. Takasiksakin ensimmäisessa nopeassa vasemmalle kääntyvässä mutkassa auto alkoikin yllättävästi puskea. Kuvittelin, että se pito sieltä kyllä tulee joten hirveästi en siinä löysäillyt. No sitä pitoa ei koskaan tullut, ja oikealle kääntyvän mutkan sisäkanttare läheni ns. väärässä kulmassa. Yritin jonkinlaista väistöliikettä, että saisin edes renkaan kanttarin päälle, kun ulommat renkaat olivat menossa jo nurmikolle, enkä pääasiassa halunnut kuolla - ainakaan vielä - varsinkaan Hyvinkäällä. Väistöliikkeen seuraukseni, auto meni lopulta kanttarin päälle poikittain, jolloin kanttare nosti auton pohjasta ilmaan. Kaikki renkaat ilmassa. Frisbeenä sitten pyörin siinä +80km/h vauhdissa hienot spinniraidat ja rullasin kauniisti parkkiin ulkokurvin puolelle nurtsille. Kaasua, kone ottaa kierroksia ei liikahda. Vilkaisu vasemmalla alas. Ketjut nurtsilla. Jeespox! Morjestelin ohi ajavia runkkareita (USA) kun odottelin Medical Carin (GER) saapumista. Ei muuta ku autosta ylös ja käveleksiin takaisin varikolle.
Jännää oli! Tuskin sitä jaria (FIN) kiinni olisin saanut, mutta päivänä toisna olisi tulos voinut olla hyvin, HYVIN erinäköinen. Ensi-Hyvinkäälle jäi valtavasti hampaankoloon. Tavoite ois ajella siihen 50 sekunnin pintaan.
Erittäin positiivinen koitos noin oman nopeuden ja ajotuntuman palautuksen kannalta.
Kiitoksia.
Ennen Hyvinkään kisaa olin ajanut vain hassut 20 minuuttia Joensuun Karting Centerin parkkipaikalle tehdyllä ulkoradalla, jonka profiili oli sisäratamainen. Tästäkin oli parisen viikkoa jo aikaa. Sitä ennen edellinen ajokerta olikin umpisurkea Forssan kisa. Siispä odotukset eivät älyttömän korkealla olleet. Asiaan toki auttoi se, että olin sisäistänyt, mikä mulla meni Forssassa pieleen.
Matkalla Hyvinkäälle, ehti Cmoneyn (JPN) kanssa sopivasti analysoidakin vähän rataa, ajotyylejä ja virheitä. Tästä oli varmasti rutkasti apua.
Positiivisin mielin kuitenkin olin radalle tulossa ja Cmoneyllekin (JPN) sanoin, että kunhan ajaminen on mukavaa, eikä jäis päättömäksi suhaamiseksi ja mummoiluksi.
Harjoitukset
Mielestäni harjoitusten ja aika-ajojen aikajako 7,5 minuuttiin oli hyvä ratkaisu. Harjoituksiin ja aika-ajoon mulle arvottiin auto 37. Joka tuntui äärimmäisen hyvältä heti kättelyssä, vaikkei mulla vertailukohtaa muista autoista ollutkaan. Kerran kun olen aikaisemmin Hyvinkäällä käynyt ja tämä tapahtui kesällä 2005, jolloin paikalla oli enemmänkin old school F1 Forumisteja. Muistelin että silloiset parhaat kierrosaikani pyörivät 56 sekunnin paikkeilla. Oli nimittäin silloin toinen tai kolmas kerta koko elämässäni, kun karting-autoon istuin. Lisäksi 2005 jouduin kisan keskeyttämään, koska käsistä loppui autojen kanssa ruuti.
Joka tapauksessa 37 tuntui hyvältä, mutta rata oli todella liukas. Lisäksi en jotenkin sisäistänyt alussa, kuinka kovaa rok-koneet ehti lyhyelläkin suoralla kiihtyä, joten jarrutuspaikat oli aina hieman liian myöhään, jolloin tuppasin missaamaan apexin huolella lähes joka mutkassa. Paras kierrosaika oli tasoa 51.9 muistaakseni. Ajo tuntui hyvältä ja harjoittelun ja lähes ensikertalaisena Hyvinkäällä, olin aikaani tyytyväinen. Toinen ensikertalainen maradona (ARG), jonka tiesin vikkeläksi kaveriksi ajoi suurinpiirtein saman ajan.
Aika-ajo
Samalla autolla jatkettiin, mutta nyt huomasin autossa pieniä heikkouksia. Siitä tuppasi häviämään veto takasiksakmutkissa sekä pääsuoran päässä, juuri kun tie "putoaa" alta pois ja jarrutus alkaa. Kovinkaan paljon kellossa nuo pienet pätkimiset tuskin näkyivät, mutta tulipahan huomattua. Jarrutuspaikkojen kanssa oli edelleen ongelmia, samoin kuin takasiksakmutkiin lähdettäessä siinä tiukassa oikeassa. Kaikki tuntuivat ottavan siinä kohtaan muhun ainakin 5m ylimääräistä etumatkaa.
En ollut ajooni aika-ajoissa kauhean luottavainen, koska ongelmia piisasi edelleen, enkä saanut virheitä karsittua riittävän nopeasti ajosta pois. Parhaan aikana todennäköisesti olisin saanut kun saavutin Williamsia, mutta kierros meni pieleen, kun ohi en päässyt. Taaksekaan ei voinut enää jättäytyä, kun aika-ajoa oli jo niin kauan ajettu, että tiesin ruutulipun tippuvan hetkenä minä hyvänsä.
Lopulta aika 50:93. Olin edelleen tyytyväinen, koska moni oli puhunut että 50 sekunnin rajapyykin alitus on kova juttu. Ja tällä kokemuksella toi 51 alle ajaminen oli äärimmäisen hyvä tulos. Tiesin, että olisin C-finaalin keskivaiheilla ja lopulta, kun porukka jaettiinkin neljään finaalin, D-finaalin kärjessä. jari5:n vauhti yllätti.
Kisa
G-pistefinaalin kärjen starttijärjestys: Jari5 (FIN), Dominic (SWE), Kouvotshenko (USSR).
Warmupille lähdettäessä Kouvotshenko (USSR) koki jonkin aivopierun kun lähti kärkkymään jarin (FIN) perään, vaikka mun piti ajaa letkassa kakkosena. Ihme häiskä, ajattelin. Ehkä Neuvostoliitossa asiat tehdään hieman toisin, kuin länsimaissa.
Ja sitten takaisin ruutuihin ja päästihän se kouvokin mut takaisin kakkoseksi ENNEN VIIMEISTÄ MUTKAA, ennen starttia.
Lippu alas ja kaasulle. Heti oli selvää, ettei auto (27) kiihdy kuin muut, joten jouduin leikkaamaan radan oikeaan reunaan estääkseni Kouvotshenkon (USSR) äärimmäisen epätoivoiset ohitusyritykset. Sitten jarin (FIN) peesiin, jossa pysyminen ei ollut lainkaan hankalaa. Kaverilla oli selkeästi hermojen kanssa ongelmia. Taakse vilkaisut kertoivat Kouvotsenkon (USSR) seuraaavan parin-kolmen metrin päässä perässä tiiviisti. Jarista (FIN) olisi ohitse päästävä tai muuten Kouvotshenkon (USSR) kanssa voi tulla vielä ohjelmaa. Melkein koko kierros mentiinkin tiiviissä nipussa.
Takasiksakin jälkeisestä oikealle kääntyvästä mutkasta ulos ja kohti viimeistä vasuria ennen pääsuoraa. Etäisyyttä jariin ehkä 4-5 metriä, mutta tiesin saavuttavani tämän eron tuossa nopeassa pääsuoralle vievässä vasurissa, koska olin sen vastikään oppinut ajamaan sairaan nopeasti. Yllättäen jari (FIN) alkaakin järruttaa mutkaan käsittämättömän aikaisin ja jarrutti niin kovaa, että tuntuu niinkuin olisi shikaanista oltaisi menossa. Itsekin jarrulle, jonkin verran ehdin vauhtia ottaa pois, tilaa väistämiselle ei ollut, joten peräänajo oli odotettavissa. Tässä kohtaa oli taas sellainen matkustaja-olo, että mitenköhän tässä käy. Auto osui jarin (FIN) vasempaan takapyörään ja kiipesi siitä auton yli. Katselin 0,5-1,0 sekuntia vain taivaan pilviä, kun auto oli 45 asteen kulmassa rataan nähden ja ajattelin, että olihan tämä ihan hyvä elämä ollut, OLIHAN??!?!
No keula lopulta palasi takaisin radalle ja sain ajaa hetken rallia. Vilkaisu radalle, tyhjää. Takaisin radalle. Vähän shakedownia, että lähtee ylimääräiset pullanmuruset renkaista, hampaat irveen ja kaasua. Episodin aikana ohi minusta ei päässyt kuin Kouvotshenko (USSR) ja Puhis (DDR). Pääsuoraan kiihdyttäessä huomasin Haaparannan (GER) kävelevän lippupisteelle ja aavistelinkin, että voi olla että ensikierroksella musta mulle heilahtaa. Mutta siinä vaiheessa, mun oli turha sitä murehtia. Olihan mulla kisaa vielä jäljellä ainakin yksi kierros!
Sitä lippua ei sitten tullutkaan ja Kouvshenkokin (USSR) katosi jonnekin. Puhiksen (DDR) kanssa en kauaa nahistellut, kun ohituspaikka löytyikin jo pääsuoran jarrutuksessa. Raivopäänä ajo tuntui toimivan. Järjettömällä attackilla yritin saada jaria (FIN) kiinni, kunnes tapahtui jotain todella yllättävää. Takasiksakin ensimmäisessa nopeassa vasemmalle kääntyvässä mutkassa auto alkoikin yllättävästi puskea. Kuvittelin, että se pito sieltä kyllä tulee joten hirveästi en siinä löysäillyt. No sitä pitoa ei koskaan tullut, ja oikealle kääntyvän mutkan sisäkanttare läheni ns. väärässä kulmassa. Yritin jonkinlaista väistöliikettä, että saisin edes renkaan kanttarin päälle, kun ulommat renkaat olivat menossa jo nurmikolle, enkä pääasiassa halunnut kuolla - ainakaan vielä - varsinkaan Hyvinkäällä. Väistöliikkeen seuraukseni, auto meni lopulta kanttarin päälle poikittain, jolloin kanttare nosti auton pohjasta ilmaan. Kaikki renkaat ilmassa. Frisbeenä sitten pyörin siinä +80km/h vauhdissa hienot spinniraidat ja rullasin kauniisti parkkiin ulkokurvin puolelle nurtsille. Kaasua, kone ottaa kierroksia ei liikahda. Vilkaisu vasemmalla alas. Ketjut nurtsilla. Jeespox! Morjestelin ohi ajavia runkkareita (USA) kun odottelin Medical Carin (GER) saapumista. Ei muuta ku autosta ylös ja käveleksiin takaisin varikolle.
Jännää oli! Tuskin sitä jaria (FIN) kiinni olisin saanut, mutta päivänä toisna olisi tulos voinut olla hyvin, HYVIN erinäköinen. Ensi-Hyvinkäälle jäi valtavasti hampaankoloon. Tavoite ois ajella siihen 50 sekunnin pintaan.
Erittäin positiivinen koitos noin oman nopeuden ja ajotuntuman palautuksen kannalta.
Kiitoksia.
Viimeksi muokattu: