Nyt on tilanne sellainen, että se iltasavujen jälkeen tuttu yököttävä olo petille mentäessä on historiaa. On oikein ilo mennä pitkäkseen kun ei ole sitä iltasavujen tuottamaa nikotiiniryöppyä ja pahoinvointia enää. Aamulla eka ajatus ei ole enää savut, mutta melko pian on eka inhalaattori saatava. Se loogisesti sijoittuu siihen samaan mihin aiemmin savuke: koiran ekaan aamulenkkiin.
Mitään sellaisia liman irtoamisia tai köhimisiä mulle ei ole tullut, mutta olo on kaikenkaikkiaan mukavampi, kevyempi ja raikkaampi. Olen tällä hetkellä melkoisen toivorikas homman onnistumisen suhteen.
Mites Juskanen? Onko mitään limanirtoamisköhää ollut? Sitä ei vissiin tule kaikille kun ei mullekaan ole tullut.
Joo, ja mitä Mehe tuolla sanoi, niin jotka on tupakin lopettamista harkinnut, niin nyt messiin koskapa tosiaan vertaistukiryhmä on jo tavallaan kuin itsestään koolla. Ei kannata odotella...apoteekkiin vaan ja sieltä itselle sopivaa nikotiinikorvausainetta ja yrittämään. Ei siinä kovasti paljoa menetä jos ei onnistuisikaan ja tuskinpa täältä kukaan alkaa pilkata jos pieleen menee. Uskon, että rohkaistaan mahdollisen retkahduksen myötä kaikesta huolimatta jatkamaan ja yrittämään.
Tässä toikissa on niin moni ilmaisuus tukensa asiaan, että nyt olisi kaikkien aikojen tilaisuus lopettaa tupakinpoltto ja tiukan paikan tullen kertoa avoimesti fiiliksistään tänne toikkiin...sekin auttaa kun oikein tiukkaa tulee. Palaute on varmastikin rohkaisevaa ja ainakin itseäni on auttanut paljon tässä toikissa olleet tuenilmaukset. Vaikka en vielä olekaan joutunut kenellekään soittamaan tupakantuskassa. Sana "joutunut" on kyllä ihan väärä. Kyllä se on niin, että jos tiukka paikka tulee, niin _saan_ soittaa esim. Samille ja purkaa mieltäni. Tuollaisen mahdollisuuden olemassaolo jo sinänsä auttaa asiassa.
"
