toleranssisiipi
Langennut enkeli
Peesaan. Kyllähän tupakan haisto sillonkin kun itse poltti, mut ei se mitenkään erikoiselta haissut. Ja jos joku oli just käynyt tupakalla, niin kyllä senkin haisto, mut ei se mitenkään erikoisen pahalta haissut.Mehe Rienarsuo sanoi:Ootas vielä kotvan aikaa. Sitten vasta, kun oma maku- ja hajuaisti pääsee tupakeissonin jälkeen kalibroitumaan taas vähän herkemmälle, tiedät ja huomaat kuinka perseeltä röllittelijät ja heidän ympäristönsä oikeen tuoksahtelee. *laattaa*
Itse kun lopetin sitten polttamisen (näin uskallan jo sanoa), niin ihan muutamassa päivässä alkoi tupakka ja tupakoivat ihmiset haisemaan aivan järkyttävän pahalle. Se oli pienoinen yllätys itelle, kuinka pahalle tupakka voikaan haista tupakoimattoman nenässä (itse olen viimeks ollut tupakoimaton joskus 80-luvun alkuvuosina), ja kuinka nopeesti se miellyttävä tupakan tuoksu alkaakin muuttuukin kamalaks löyhkäksi.
Tosta purkasta sen verran, että mulla se oli avain onneen ja autuuteen.
Päätin uutena vuotena lopettaa ilman mitään apuvälineitä, mut jo 1.1. annoin periksi. Poltin kolme tupakkaa. Seuraavana päivänä poltin vielä yhden tupakan, ennen ku tajusin että ilman apuja se ei tuu onnistumaan, ja aloin syömään nikotiinipurkkaa (ja kurkkupastilleja). Tein suunnitelman, minkä mukaan päätin että (olikohan se) kolme kuukautta syön purkkaa, sitten lopetan senkin. Tarkotus oli vähitellen vaihtaa 4 mg:sta laimeampiin.
Aika nopeeta tahtia se purkan jauhaminen sit alkokin vähenemään, ja yhtenä päivänä meinasin oksentaa, kun pureskelin purkkaa. Se olikin sitten viimenen nikotiinipurukumi, mitä pureskelin. En ehtinyt vaihtaa yhtään miedompaan.
Jotain muutakin piti vielä tarinoida, mut unohtu että mitä.