Vuosi 1984 - Maailman Nopeimman, Professorin ja Alpun vuosi

  • Viestiketjun aloittaja CCMK
  • Aloituspäivämäärä

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Ayrton Sennalle ja Toleman-tallille hieman liian lyhyeksi jäänyt yhteistyö päättyi kuitenkin hyvällä tavalla kolmanteen paikkaan. Michele Alboreto oli lopussa jälleen lähellä, mutta Senna ei tehnyt enää virheitä kuten aiemmin. Sennan osalta hänen menonsa Estorilin radalla oli tietyllä tavalla huomattavasti erilaista kuin esimerkiksi Brands Hatchissa. Puhumattakaan sitten Monacosta.

Estorilin 1984 kolmas paikka vakuutti lopullisesti aivan parantumattomia kritisoijia lukuunottamatta kaikki formula 1:n sen hetken katsojat brasilialaisen kyvyistä ratin takana. Senna oli ollut huonoimmillaan viidentenä kilpailussa, muutoin neljäntenä ja oikeastaan tietyllä tapaa aina kolmanneksi nopein kuljettaja koko kilpailussa. Vain McLarenit olivat häntä nopeampia. Sennaa kuitenkin harmitti erityisesti Alex Hawkridgen liialliset viestit vauhdin pudottamisesta.

Senna kuitenkin edellytti täyttä vauhtia mikäli McLarenin miehille olisi tullut ongelmia. Niitä ei tullut. Palkintokorokkeella Senna oli jossain määrin yllättävän ilmeetön. Ilme kuitenkin kirkastui kun Lauda itse antoi oman mestaruuspullonsa Moetia huikkaa varten.:eek: Sennasta kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä vain yhden kauden jälkeen. Ayrton Senna da Silvasta oli tullut uusi supertähti ja monen mielestä hän oli se tähti minkä Michele Alboreto tai Corrado Fabi olisi voinut olla.

Ja vain vuosi sitten hän oli se sama nuori kaveri mikä hädin tuskin jaksoi kääntää formula-auton rattia Riccardo Palettin tapaan, lyyhistyi ratin taakse kipujen takia ja jonka hänen sittemmin loppukauden sivussa olleen Johnny Cecotton piti nostaa autosta ja kantaa tallin lääkintätiloihin. Ayrton Senna da Silvasta oli eräällä tavalla nousemassa uusi brasilialainen supertähti Nelson Piquetin rinnalle.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Michele Alboretolle kausi 1984 oli Ferrarilla ollut kaikkiaan melkoinen pettymys. Kauden kohokohdista paras osui Zolderiin. Siellä hän voitti. Muutoin kausi oli ollut melkoista kamppailua jatkuvasti oikuttelevan auton kanssa. Puhumattakaan myös loppukautta pahenevista tallin ristiriidoista. Alboreto oli vuoden 1984 aikana muuttunut paljon siitä Alboretosta mikä tuntui näkevän vain voittojen tien ja oli pahimmillaan varsin ylimielinenkin kaikesta. Lopulta vaikeudet ainakin karistivat hänestä pahimmat puolet pois.

Toki epäilykseksi jäi se, että Ferrarin muuttuessa hallitsevaksi tilanne kääntyisi taas Tyrrellin aikojen vastaavaksi. Vaikka Alboreto olikin vaikeuksissa niin kaikkiaan hän tuntui suorittaneen kunnialla asemansa tallissa olemalla myös parempi kuin tallikaverinsa Rene Arnoux. Alboreto ei ehkä saavuttanut mitään suuria tavoitteita Estorilissa, mutta toi tallille pisteitä ja nöyryytti tallikaverinsa ajamalla tästä myös kierroksella ohi. Kaudesta 1985 sanottiin tulevan parempi Ferrarilla ja sitä italialainen toivoi erittäin paljon.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Elio de Angelis vuorostaan oli viides Estorilissa. Väärästä rengasvalinnastaan huolimatta de Angelis oli pisteidensä ansiosta varmistanut itselleen uransa ensimmäisen MM-taulukon kolmannen tilan. Hän oli kuin voittaja ilman voittoa kaudella 1984. Voitto hänellä tosin oli, mutta kauden 1982 Itävallasta ja silloinkin vain hyvin pienellä mitalla Keke Rosbergiin nähden. Nelson Piquet jäi kuutospaikallaan mitaleilta ulos.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Nelson Piquetin osalta kuudes sija oli varsin huono tulos kilpailusta joka olisi ilman omaa ajovirhettä ollut huomattavasti parempi. Toisaalta taas Piquetin ohittelumäärät herättivät kilpailun aikana paljonkin ihailua. Piquetin osalta viimeisen pisteen saaminen oli lähinnä kiinni Patrick Tambayn virheestä. Tambay oli tehnyt virheen noudattaessaan tallin varikkomerkkejä ja kuunneltuaan kisainsinöörinsä viestiä. Renaultin radioviestissä Tambaylle sanottiin, että brasilialainen olisi ollut edelleen kisassa häntä kierrosta jäljessä ja Tambayn piti ajaa kisaa Riccardo Patresen kanssa eikä huolehtia lainkaan Brabhamin miehistä koska Manfred Winkelhock oli tiettävästi liian kaukana. Virheen tehtyään Tambay kävi kuumana tiimiradioon ja sanoi asiasta paljon myös kilpailun jälkeenkin. Tambay oli seitsemäs ja jäi siten ilman pisteitä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Alfa Romeon loppukausi 1984 vaikutti jossain määrin edes hämärästi edellisiä suhteellisen hyviä kausia. Valitettavasti melkein koko kausi oli ollut puhdasta tappelua polttoainesääntöä vastaan ja talli ei pystynyt ongelmiaan ratkaisemaan oikeastaan mitenkään. Monza, Nürburgring ja Estoril olivat kuitenkin olleet yllättävänkin hyviä kilpailuja. Estorilissa Riccardo Patresen osalta kuutospaikka oli oikeastaan maksimi vaikka reaalisesti jopa viitospaikka olisi ollut mahdollinen. Patresen ongelmana oli jälleen sekä ajaminen alemmilla turbon paineilla ja loppukisassa kaikesta huolimatta bensansäästö. Vahvimmillaan Patrese oli ollut aivan kilpailun alussa. Lopulta kohtaloksi tuli kasipaikka ja pisteittä jääminen. Alfa Romeolle ja etenkin Tyrrelin hylänneelle Benettonille kausi 1984 oli valtava pettymys ja lähes katastrofi. Pisteitä oli toki tullut, mutta kauden 1983 kaltainen jopa yllättävänkin hyvä ajovauhti tuntui kadonneen kilpailuista polttoainesäännön myötä. Palkintojakin vaadittiin ja paineet Euroracingin johdolle lisääntyivät edelleen mustasukkaisen Autodeltan tahdolta heidän nimensä käytöstä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Rene Arnoux sai ysipaikastaan Estorilissa Ferrarilla kerta kaikkiaan haukkuja niskaan ja tavallaan oikeutetustikin. Kilpailu oli Arnoux'n uran huonoin huipputalleissa ajaman jakson ajalta. Yksinkertaisesti sanottuna mitään yritystä ei tuntunut olevan ilmassa, Arnoux oli hätää kärsimässä Francois Hesnaultin, Philippe Streiffin ja Jacques Laffiten kaltaisten kuskien tahdolta ja tallipalaveri oli päättyä ranskalaisen ja Toiminnanjohtaja Piccininin väliseen fyysiseen yhteenottoon.

Ferrarin ja hänen yhteistyö näytti päättyvän kahden kauden jälkeen erittäin huonoissa merkeissä. Kesäkauden ja syyskauden ajan välit koko talliin oli yksinkertaisesti huonontuneet myös ranskalaisen oman henkilökohtaisten vaikeuksien vuoksi. Pahinta oli tietyllä tapaa hävitä omalle tallikaverilleen ja Arnoux ei ollut kaudella 1984 juuri koskaan voittanut tallikaveriaan sillä tavalla millä hänen olisi pitänyt voittaa. Hädin tuskin voitiin puhua mistään paremmuudesta ja vain kerran Arnoux oli ollut murskaavan ylivoimainen Alboretoon nähden. Dallasissa Arnoux oli yksinkertaisesti Zolderin kilpailun ohella ajanut kauden kohokohtansa. Ja Zolderin oli voittanut Alboreto, mutta ei Arnoux. Ja missään muussa kilpailussa kaudella 1984 ei Ferrari juuri voittotaistelussa ollut.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Manfred Winkelhock oli ajanut jossain määrin hyvän kilpailun kauden päätöksessä Estorilissa. Toisaalta rentous johtui lähinnä huipputallin paikasta. Brabhamilla Winkelhock pystyi näyttämään jonkin verran kykyjään, mutta paikka tuntui tulleen hänelle kovinkin yllättäen ja se myös pakostikin vaikutti ehkä suoritukseen. Winkelhock kuitenkin jäi hieman liian helposti eräiden ranskalaisten hurjapäiden taakse päästessään paremmille sijoille ja lopulta myös tilapäinen tallikaveri Nelson Piquet meni hänestä ohi.

Lopulta Winkelhock oli jäädä jopa Stefan Johanssonin taakse ennen ruutulipun heilahdusta. Kymppipaikka oli siis kelvollinen suoritus sinänsä, mutta kysymys olikin Winkelhockin kyvyistä huipputallissa. Niitä ei ainakaan mitenkään todella paljon näyttänyt olevan yhden kilpailun perusteella. Toisaalta kaikkea ei ollut Lempeän Härän kohdalta vielä sanottu...
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Stefan Johanssonilla tuntui Estorilissa riittävän vauhtia pisteille saakka. Jopa paremmillekin sijoille näytti asiaa olevan vaikka Ayrton Senna oli selvästi nopeampi kuin ruotsalainen ainakin Estorilissa. Ilman turbovauriota Virallisessa Harjoituksessa hän olisi ollut todella hyvillä sijoilla todennäköisesti. Lopulta kilpailussa Johanssonilta hajosi etusiipi Niki Laudan aiheuttaman kolarin johdosta ja sitä korjailtiin varikolla aivan liian pitkään. Kaksi kierrosta kului korjaukseen ja vaihtamiseen kun siipi ei mennyt kunnolla kiinnikeiden huonon kunnon takia kiinni.

Johansson aloitti kuitenkin hurjan ajonäytöksen ja ajoi sen osoitukseksi koko kilpailun kolmanneksi nopeimman kierroksen. Vain Niki Laudan aika 1.22.996 ja Alain Prostin aika 1.23.452 olivat nopeampia kuin hänen aikansa 1.24.053. 11:sta sija maalissa oli siis varsin väärä sija Johanssonin kyvyille. Vaikka Suomessa Johanssonin suoritukset nähtiin osa-aikaisesta asemasta huolimatta jopa erinomaisina kisoihin nähden niin Ruotsissa Johanssonin suoritukset nähtiin jossain määrin vain välttävän kelvollisena ja suorasta herjailusta oltiin siirrytty lähinnä piiloherjailemaan.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Jacques Laffiten viimeinen Williamsin kilpailu oli varsin masentava kaikkiaan. Hän ajoi lähinnä alemmassa keskikastissa ilman minkäänlaista osoitusta paremmasta taistelutahdosta. Toisaalta kun nopean alun jälkeen renkaat kuluivat niin hänen ajostaan tuli Keke Rosbergin tapaan mahdotonta. Ohjautuvuus oli kadonnut autosta kokonaan ja siinä missä Keke Rosbergia auttoi kovimpien renkaiden käyttö niin Laffitelta ohjautuvuus hävisi jo paljon aikaisemmin. Suurin piirtein samaan aikaan kuin Rosberg joutui taistelemaan Alain Prostia vastaan johdon säilymisestä.

Laffite joutui lisäksi tekemään pienen ennätyksen varikkostoppeja. 6 kertaa pysähtyi Laffite kilpailun aikana ja vain kerran renkaita varten. Muut pysähdykset olivat korjauksia moottoria ja auton runkoa varten. Lopulta irtoilevia rungon osia ei saanut kunnolla kiinni kilpailun aikana ja viimeisellä stopilla hieman ennen kilpailun loppua Laffiten autosta otettiin kokonaan irti moottorinkate ja siten ranskalainen ajoi ilman moottorinkatetta 14:sta maaliin. Masentavan kilpailun päätteeksi hetken aikaa hänen tulevaisuutensa ja ehkä koko urakin näytti olevan ohi. Asiaa hänestä olisi kuitenkin pian tulossa paljonkin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Andrea de Cesariksen ja Gerhard Bergerin kilpailuita oikeastaan voitiin kutsua lähinnä selviytymistaistoiksi ilman mitään erityistä tavoitetta. Bergerin tavoitteena oli lähinnä ajaa tulevaisuutensa puolesta sillä ATS-tallia uhkasi konkurssi tai vähintään todella paha taloudellinen epävarmuus. Etenkin kun sille ei BMW:n vetäytyessä ollut omaa moottoria. Ligier vuorostaan oli jo varmistanut de Cesariksen paikan kaudeksi 1985 ja kun autokaan ei ollut Estorilissa oikein missään vauhdissa niin de Cesaris ajoi oikeastaan harvinaisen tylsän kaksituntisen kilpailun. Ainakin siihen asti ajamiensa kilpailujensa perusteella. Kaksintaistelut ja ohitusnäytökset hän jätti tallikaverilleen Francois Hesnaultille ja jostain syystä se ei juuri miellyttänyt Ligierin johtavia päättäjiä. Viikonloppuna de Cesaris oli jälleen arvostellut myös JS23B:n rakennetta ja käyttänyt vanhaa autoa. Siten kausi 1984 oli hänelle oikeastaan hirveä pettymys.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Kaudella 1984 oikeastaan pienenä ihmeenä pidettiin piskuisen Spirit-tallin selviämistä koko kauden loppuun asti käytännössä kenkälaatikkotason budjetilla. Mauro Baldi oli jälleen kerran häpäissyt RAM-tallin ja oli jopa molempien Osellan kuljettajien Piercarlo Ghinzanin ja Jo Gartnerin edellä varsin pitkään kilpailussa. Vain väistämätön Spirit 101B-automallin heikkous moneen muuhun tallin vastaavaan nähden esti paremman tuloksen aikaansaamista. Ja etenkin kun Estorilissa nähtiin vain hyvin vähän keskeytyksiä.

Baldi oli monen kuljettajan mielestä muuttunut ajajana ja ennen kaikkea parempaan suuntaan. Epävarmuus ja liiallinen empiminen Arrowsin ja Alfa Romeon ajoilta tuntui olevan kokonaan poissa. Vahinko vain, että Baldin sponsorivarat eivät riittäneet kuin osaksi kautta ja ennen kaikkea ajokykyjen oikea puhkeaminen kukkaansa näkyi kerta kaikkiaan väärässä tallissa väärään aikaan. Tosin parantuneet otteet kerta kaikkiaan herättivät monen tallinkin huomion häntä kohtaan. Muun muassa Toleman ja jopa Brabham olivat hänestä kiinnostuneita. Talvikauden 1984-1985 testit alkaisivat heti maanantaina samalla radalla ja siten Baldilla ei ollut mitään kiirettä lähteä pois rata-alueelta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Jo Gartnerilla Osellan kilpailu oli jälleen melkoinen esitys. Ainakin tahtoa tuntui riittävän vaikka muille jaettavaksi silloin kun muut kuljettajat vain rauhoittelivat menoaan. Gartnerin kaasuttelujen uhriksi oli tosiaan joutua myös kisan kärkikolmikkokin kun mies ei halunnut antaa tilaa ja tuntui pitävän jokaista hänen lähellään ollutta kuljettajaa vastaantulijana tai kilpailijana vaikka reaalisesti hänellä ei alkuvaiheen jälkeen ollut auton rajoitusten takia oikein keskikastin ylempää puolta enempää vauhtia. Hänestä tuntui tulleen eräänlainen Stefan Bellofin korvaaja radoilla eli äärimmäisen näyttävä ja peräänantamaton kuljettaja pienen tallin autolla.

Philippe Streiffin tapaan Gartner aiheutti melkoista päänpuistelua muun muassa osumalla Ayrton Sennaan hieman ennen kilpailua Interiorissa ulkokautta sukelluksessaan päin sivuponttoonia. Senna ei oikein käsittänyt liikettä, mutta ihme kyllä brasilialainen lähes pienenä ihmeenä ei juurikaan jaksanut kiistellä asiasta. Etenkin kun auto ei onneksi kärsinyt mitään pahempia vahinkoja osumisesta. Yksinkertaisesti hän tyytyi Gartnerin selitykseen siitä, että itävaltalainen oli luullut kilpailevansa Piercarlo Ghinzanin tai nousevan Nelson Piquetin kanssa sijoituksista. Lopulta Gartnerin kohtalo oli jäädä radan varteen mikä ehkä koko kilpailua silmällä pitäen oli vain oikein hänelle.
 

Cmoney

Well-known member
Ylläpitäjä
Liittynyt
12.8.2004
Viestit
13772
Stefan Johanssonilla tuntui Estorilissa riittävän vauhtia pisteille saakka. Jopa paremmillekin sijoille näytti asiaa olevan vaikka Ayrton Senna oli selvästi nopeampi kuin ruotsalainen ainakin Estorilissa.
Johansson pysyi itseasiassa hyvin samassa porukassa, kuin Senna. 26 kierroksen jälkeen eronsa vain reilu 2 sekkaa (ja sijat 3 ja 6). Toki Senna oli jo muutoinkin esittänyt kauden aikana suurta potentiaalia verrattuna kaikkiin muihin tulokkaisiin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Viimeisenä maaliin Estorilissa pääsi kuusi kierrosta voittajaa Alain Prostia jäljessä ollut Eddie Cheever. Cheever jäi luonnollisesti vain kierroksen verran ajamalla Prostille, mutta 5 kierrosta tuli päälle teknisen vian takia. Polttoainesyöttövaurio oli hankala korjata putkessa olleen tukkeuman myötä. Kun tukokset oli saatu korjattu niin Cheeverin turbon säätöohjelmaa jouduttiin myös säätäämään varikolla. Siten Cheever pääsi ensimmäistä kertaa maaliin kaudella ilman polttoaineen riittävyysongelmaa. Kaikkiaan Cheever pääsi maaliin vasta toista kertaa koko kaudella. Edellisellä kerralla hän oli nähnyt ruutulipun Rio de Janeirossa maaliskuussa. Eli kauhean kauden päätteeksi oli hyvä päästä maaliin.

Riossa Cheever oli nostattanut Alfa Romeon toiveita pääsemällä samalla kauden ainoan kerran pisteille. Sen jälkeen Cheever oli ajanut lukuisia hyviä ja jopa näyttäviä kilpailuja, mutta aina polttoaine loppui autosta kesken. Lopullisesti hänen uskonsa kaikkeen oli katkaissut Monzan keskeytys polttoaineen loppumiseen kolmospaikalta. Cheever ei kuitenkaan voinut enää irtautua sopimuksestaan ja häntä suututti olla missään tekemisissä Riccardo Patresen eli tallitoverinsa kanssa. Patrese kun oli Monacossa tehnyt hänelle melkoisen tempun ja ollut kertomatta hänelle säädöistä jotka veivät häneltä mahdollisuuden osallistua kisaan eli hän karsiutui. Monacossa ja yleensäkin sadekelillä usein hyvin ajanut Cheever olisi voinut menestyä todellakin hyvin kilpailun keskeyttämiset huomioon ottaen ja Monacossa ei välttämättä edes Alfa Romeon hirveä kulutusongelmakaan olisi aiheuttanut mitään ongelmia. Valitettavasti Cheeverin oli tyydyttävä kohtaloonsa ja toivottava kaudesta 1985 tulevan parempi. Ainakin hän uskotteli niin itselleen.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Joka tapauksessa Alain Prost oli saanut kaudella 1984 7 voittoa mikä toi hänet tasoihin Jim Clarkin kauden 1965 voittoennätyksen kanssa. Professori oli samalla tasolla monen mielestä kuljettajana. Mestaruudet vain puuttuivat edelleen harmittavasti. Kysymys oli edelleen kuitenkin myös Niki Laudan jaksamisessa. Etenkin nyt kun mestaruuskin oli saavutettu niin Laudan neljännen mestaruuden sijaan monet puhuivat enemmänkin Prostin mestaruudesta kaudella 1985.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Kauden 1984 voitto Estorilissa oli McLarenin 12:sta kaudella ja se oli ylivoimaisesti murskaavaa ylivoimaa lajissa. Ei edes kauden 1978 Lotus ollut tuntunut arvosteluista huolimatta näin ylivoimaiselta kuin mitä Dallasin jälkeen kaudella 1984 oli tuntunut. Samalla Estorilin voitto oli kauden 1984 neljäs kaksoisvoitto tallille. Samalla se oli hieno osoitus Michelinin renkaiden ylivoimasta lajista ja mukava jäähyväislahja sille.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Kun kautta 1984 miettii sinällään niin Niki Laudan itsevarmuus, terävät otteet radalla ja kokemus varmistivat hänelle mestaruuden vaikkakin erittäin niukasti vauhdillisesti melko selvästi sinällään parempaa kuljettajaa vastaan siinä vaiheessa uraa. Toisaalta juurikin todella konkreettiset kaksintaistelut olivat hyvin vähissä kaudella 1984 Laudan ja Alain Prostin välillä. Lauda yksinkertaisesti otti pisteet saavuttamalla ne oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kausi 1984 tuntui ainakin melkoisen jännittävältä kaikkiaan, mutta jossain määrin jännitys oli jäänyt etenkin kauden loppua kohti joitakin yksittäisiä välähdyksiä lukuunottamatta vähäiseksi McLarenin ylivoiman takia. Kaikkein iloisin henkilö Laudan ohella oli kuitenkin itse Ron Dennis ja koko McLarenin henkilökunta. Se oli ensimmäinen valmistajien mestaruus Ron Dennisin tallipäällikkökauden aikana ja jotenkin tuntui siltä, että McLarenilla oli alkamassa lajissa hallinnan dynastia. John Barnardin ainoa harmi mestaruusautona toimineessa MP4/2:ssa oli se, että vuoden autossa ei ollut maaefektiä. Silloin se olisi ollut jo naurettavan ylivoimainen koska MP4-mallit olivat olleet alunperin maaefektiautoja.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Kauden 1984 osalta kauden päätöksessä Estorilissa oli myös melkoinen joukko F1-paluuta havitelleita kuljettajia. Muun muassa Roberto Moreno, Raul Boesel ja Jan Lammers olivat osa tätä joukkoa. Myös nuorista kuljettajista Paolo Barilla oli paikan päällä Ivan Capellin kanssa. Lammers oli muun muassa ennen kauden testijakson alkamista voittanut Renault Eurocupin, mutta ei ollut päässyt tekemään haluamaansa paluuta Estoriliin. Lammers oli sopinut testeistä muun muassa Renaultille ja Tolemanille.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
Maanantaina 22.10.1984 heti kauden 1984 mestaruusjuhlien jälkeen ajettiin välittömästi ensimmäiset suurtestit. Testeissä oli äärimmäisen paljon kuljettajia paikan päällä. Järjestys oli hauskalla tapaa hyvin samanlainen kuin itse kilpailussakin. Yksi oli kuitenkin välittömästi selvää:

Ayrton Senna oli ylivoimainen kauden ensimmäisissä suurtesteissä. Senna ajoi välittömästi uuden rataennätyksen Tolemanilla. Niki Lauda tuoreena maailmanmestarina ja Alain Prost olivat ällikällä lyötyjä nuorukaisen kyvyistä. Senna tuntui kävelevän veden päällä. Tulos Estorilin radalla oli shokki. Uusi rataennätys oli 1.21.600 täsmälleen. McLarenin miehet olivat jossain määrin yllättyneitä muutenkin sillä Nelson Piquet sai heti Sennan shokkituloksen jälkeen nopeimman ajan ajalla 1.21.700. Se oli kolme tuhannesosaa nopeampi kuin Piquetin oma paalupaikka. Manfred Winkelhock sai melkoisen luottamustehtävän itse Bernieltä. Teo Fabi ja Corrado Fabi palaisivat Estoriliin vasta tiistaina 23.10 joten Winkelhock sai ajaa koko maanantain ja lisäksi tiistainakin. Maanantain testeissä Winkelhock oli 10:s eli hieman vaatimattomasti jatkui Winkelhockin taival testaajana.

Nopein F1:siin palaavista henkilöistä oli testien viidenneksi nopeimman ajan ajanut Roberto Moreno. Moreno ajoi Tolemanin näyttöajoja Estorilissa. Mike Thackwell ajoi vuorostaan Williamsilla suurtestejä. Hän oli kuudenneksi nopein maanantaina. Stefan Johansson oli seitsemänneksi nopein. Kahdeksas paikka testissä meni yllättäen Jan Lammersille. Lammers ajoi Renaultin testejä. Lammers aikoi siirtyä Tolemanin näyttöajoihin suurtestien kestäessä. Ysipaikka meni vuorostaan RAM-paikkansa jättäneelle Jonathan Palmerille. Palmer oli myös eräs Tolemanin näyttöajajista. Paolo Barilla vuorostaan joutui jättämään ajot väliin. Hänellä tapahtui nolo tilanne. Tolemanilla ei ollut sopivaa monokokkia tukevan oloiselle italialaiselle.:eek: Ivan Capelli ei vuorostaan päässyt näyttöajossaan kuin 9 kierrosta ennen moottoririkkoa. Raul Boesel oli vuorostaan 15:sta näyttöajossaan Tolemanilla.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
15034
23.10.1984 tiistaina ajettiin Estorilissa edelleen suurtestejä. Nelson Piquet jatkoi edellisen päivän tapaan testejään Michelinin renkailla, mutta samalla myös Pirellin renkailla joita oltiin käytetty myös maanantaina ensimmäisen kerran. Senna jatkoi uskomatonta jyräämistä kärjessä ja osa kuljettajista lähti talvilomalleen sen sijaan, että olisivat jatkaneet testejä. Muun muassa Francois Hesnault lähti talvilomalleen koska Ligier ei antanut hänen ajaa ennen kuin hän allekirjoittaisi virallisen testikuljettajan sopimuksen kaudelle 1985.

Hänen ajopaikkansa oli jo sunnuntaina kilpailun jälkeen ilmoitettu menevän Jacques Laffitelle. Senna ajoi testien kolmanneksi kovimman eli 1.21.703. Piquet vuorostaan ajoi ajan 1.22.996. Pirellin renkaille se oli hyvä aika. Teo Fabille vuorostaan paluu Brabhamille tuotti ajan 1.24.100. Roberto Moreno vuorostaan ajoi ihme kyllä tasa-ajan Fabin veljeksistä vanhemman kanssa. Corrado Fabin testiaika Brabhamilla vuorostaan tuotti ajan 1.24.110 ja viitospaikan. Manfred Winkelhock ajoi kuudenneksi nopeimman ajan edelleen Brabhamilla. Winkelhockin aika oli 1.24.150. Stefan Johansson oli kuudes ajalla 1.25.0 tasan. Jonathan Palmer oli seitsemäs ajalla 1.26.0 tasan. Jan Lammers oli edelleen kahdeksas ajalla 1.26.500 Renaultilla. Paolo Barilla oli Brabhamilla vihdoin ja viimein ratin takana, mutta ohjaamo ei tuntunut sopivan hänelle sitten mitenkään. Aika oli 1.29.000 tasan. Ivan Capelli sai ensimmäiset kierrokset alleen, mutta kärsi edelleen ongelmista ja paras kierros oli 1.32.406.
 
Ylös