Vittorio Jano sanoi:
Yhtenä osasyynä voinee pitää ns. moduulirekkaa, joita Keski-Euroopan puolella vedetään puoliperävaununa. Sellainen on täysperävaunuksi kytkettynä turhan pitkä = raskas ja vaikea, ellei mahdoton, oikaistava heittelehtimään lähdettyään. Kuten AMS82 sanoi olisi pitänyt olla varaa painaa kaasua ja jos auto oli jo rajoittimella niin eipä paljon ollut tehtävissä. Kuskin viaksi tuota ei voi pistää, mutta tästäkin voisi oppia olla vedättämättä täysillä mäen päälle ja jättää alamäkeen kiihdytysvaraa. Tosin auto oli ilmeisesti jo melkein tasaisella. Ylinopeudesta kuskia ei kannata syyttää, koska tuo vauhdin hidastaminen liukkaassa alamäessä ilmajarrullisella (jarruttaa millä akselilla sattuu) täysperävaunulla on kuten tiedetään vaarallista.
Käsittääkseni kyseessä ei nyt ollut puhdas moduulirekka, vaan tavanomainen ajoneuvoyhdistelmä, pituudeltaan 22 - 25,25 m. Moduulirekkoja on kahta päälajia:
1. Puoliperävaunun keulan alle kytketään apuvaunu, 'dolly', jolloin siitä tulee ikäänkuin varsinainen perävaunu. Tämä kytketään vetoauton perään.
2. Yhdistelmä, jossa vetoauto vetää puoliperävaunua, jonka perässä on vielä ns. keskiakseliperävaunu.
Molemmissa tapauksissa yhdistelmä voi venyä 25,25 m:n mittaiseksi. Ennen EU:ta maksimipituus oli 22 m. Mutta kun dolly-puolipv. yhdistelmä voi olla 25,25 m, niin silloin voidaan tehdä myöskin pidempi varsinainen perävaunu, jolloin yhdistelmän kokonaispituus voi venyä 25,25 m:iin. Näin taisi neuvotteluissa lopulta käydä, kun Suomi ja Ruotsi kamppailivat EU:ta vastaan halutessaan säilyttää 22 metriset (FIN) ja 24 metriset (SWE), 60 tonniset yhdistelmänsä. Muualla Euroopassa pituus ja painot ovat pienempiä, jolloin em. ihmeyhdistelmillä esim. espanjalainen kuljetusyritys voi kilpailla Pohjolassa kalustollaan tasavertaisesti.
Korjatkaa, asiaatuntevammat, jos kuvaukseni oli väärin. Mittoja ja painoja kuvien kera voi käydä katsomassa SKALin sivuilla
www.skal.fi. Joka tapauksessa, kun alunpitäen pohjoismaisia yhdistelmiä pidettiin liian suurina, pitkinä ja painavina, lopputulemana olivat vielä pidemmät yhdistelmät!
Eikö ollut niin, että törmäyskohta oli 85 m alamäen jälkeen. Silloin perävaunun työntövoimaa on vielä runsaasti jäljellä, luulen. Edelleen tn. ollaan oltu lähellä rajoittimen maksiminopeutta, jolloin vedätysvaraa ei ole enää ollut. Toisaalta, vaikka nopeusvaraa olisi ollutkin, veturin moottoritehot eivät välttämättä olisi riittäneet riittävän nopeaan nopeuden nousuun. Nopeus pitäisi lisääntyä hetkessä, jotta yhdistelmän vedätys suoraksi onnistuisi.
PS. Mityn kuvaus tyhjistä pulpeteista pisti todella hiljaiseksi.
EDIT: Korjailin yhdistelmien pituuksia oikeammaksi.