Categories
f1

Kolumni: Imolan kisa avaa Euroopan F1-kauden

Artikkeli on vuodelta 2003

San Marinon GP sijoittuu perinteisesti huhti-toukokuulle ollen yleensä ensimmäinen osakisa Euroopan mantereella. GP on ajettu jo yli 20 vuoden ajan Imolassa Enzo&Dino Ferrarin radalla. Monesti kuulee sanottavan, että F1-kausi alkaa vasta Imolasta.

Sinänsähän tuo väite on järjetön, sillä tasan samanarvoisia MM-pisteitä on jaettu milloin missäkin osakisassa ympäri maailmaa. Taustalla on kuitenkin enemmän F1-maailman realiteetteja, kuin vain pelkkää selittelyä.

Aikaisemmin kauden avaus muodostui Kyalamin, Rio de Janeiron ja USA:n eri katuratojen kaltaisista kilpailuista, joilla oli oma erikoinen luonteenpiirteensä. Lisäksi F1 oli aikaisemmin vähemmän ammattimaista eli kalusto ei tahtonut olla ikinä kauden avauskisoissa kovinkaan hyvässä iskussa. Näin oli varsin perusteltua todeta, että kauden avauskisoissa ei oltu vielä saatu todellista kuvaa tallien voimasuhteista. Valtaosa kisoista kuitenkin ajettaisiin perinteisillä eurooppalaisilla moottoriradoilla.

Aikaisemmin eurooppalaiset radat olivat nopeita ja painottivat kaluston suurta moottoritehoa ja rungolta hyvää toimivuutta nopeissa kaarteissa. Imolakin oli aikaisemmin nopea rata, mutta 90-luvun puolenvälin muutokset tekivät siitä melko hitaan, shikaaneja täynnä olevan radan. Käytännössä Imolasta tuli siis samanlainen kuin muistakin F1-radoista viime vuosina. Imolan muutokset Sennan kuoleman jälkeen veivät radalta runsaasti luonnetta ja ennen kaikkea ohituspaikkoja.

Imolan radan historiassa ylivoimaisesti suurin ja merkityksellisin tapahtuma on tietysti Ayrton Sennan menehtyminen 1994. Aihetta on käsitelty muissa yhteyksissä niin paljon, että siihen tapahtumaan on turha tässä yhteydessä enää palata. Imolan historiassa on kuitenkin paljon muita erittäin mielenkiintoisia seikkoja, joita on hyvä verestää ennen kisaviikonloppua.

Politiikkaa ja tallipeliä

Vuoden 1982 tapahtumista voitaisiin kirjoittaa oma kirja. Tuohon aikaan F1 oli lähempänä hajoamista kuin se koskaan oli ollut. Tilanne kärjistyi todella pahaksi kahden eri leirin välillä. FISA:n johtamat ei-brittiläiset tiimit ja Bernie Ecclestonen johtama FOCA-liittouma eivät kohdanneet Imolassa 1982 erinäisten sopimusriitojen takia. FOCA-tiimit, kuten Williams, McLaren ja Brabham, eivät osallistuneet kisaan, vaan jättivät FISA-tiimit (lähinnä Ferrari ja Renault) keskenään taistelemaan kisan voitosta. Tuon kisan jälkeen FISA ja FOCA päätyivät sopuun, jossa F1:n kaupalliset oikeudet päätyivät FOCA:lle ja kilpailulliset oikeudet päätyivät FISA:lle, josta myöhemmin tuli FIA. Tuon sopimuksen merkityksen havaitsemme vieläkin Bernie Ecclestonen omistamissa tv-oikeuksissa.

Historia näyttää toistavan itseään, sillä poliittiset riidat sarjan oikeuksista ovat taas nostamassa päätään. Voi olla, että Bernie joutuu autonvalmistajien kiristyksen kohteeksi ja joutuu luopumaan voitoistaan, joita hän tuolla vuonna 1982 tehdyllä sopimuksella on itselleen ja yritykselleen haalinut.

Jotta nuo kauden -82 tapahtumat Imolassa eivät olisi jääneet pelkästään poliittisiksi, järjesti Ferrarin tiimi tapahtumia radallakin. Tiimin kuljettajat Gilles Villeneuve ja Didier Pironi järjestivät tifoseille juhlittavaa kaksoisvoitolla. Tapa, millä voitto tuli, sytytti Ferrarin tiimin sisäiset riidat ennennäkemättömiksi. Tallin johto oli määrännyt kisan loppupuolella “SLOW” taululla Ferrari-kuljettajat rauhoittamaan menoa. Villeneuve johti ja Pironi tuli toisena. Suurimmat uhkaajat, Renaultit, olivat hyytyneet radan varteen ja kolmanneksi tullut Michele Alboreto oli kaukana takana. Villeneuve tulkitsi “SLOW” kyltin myös tallimääräyksenä, mutta Didier Pironi ei nähnyt asiaa tällä tavalla, vaan ohitti Gillesin tämän säästellessä bensaa. Gilles kykeni ottamaan takaisin johtopaikan Pironilta, kun tämä silminnähden löysäsi. Tässä vaiheessa Gilles luuli Pironin vain pilailleen ja oletti hänen noudattavan tiimin antamaa käskyä kilpailun loppuun asti. Pironi kuitenkin yllätti Villeneuven viimeisellä kierroksella Tosa-kaarteessa eikä Gillesillä ollut mahdollisuutta enää vastata radalla Didierille, vaikka muuten olisi tähän kyennytkin.

Tämä Pironin temppu aiheutti kaksikon lopullisen välirikon. Gilles Villeneuve menehtyi seuraavassa GP:ssa Belgian Zolderissa aika-ajoissa rajun ulosajon seurauksena.

Seuraavan kerran sisäiset riidat leimahtivat Imolassa seitsemän vuotta myöhemmin. McLarenin Alain Prost ja Ayrton Senna olivat sopineet ennen lähtöä, että se kumpi irtoaa paremmin viivalta, saa mennä Tosa-mutkaan ensimmäisenä. Ensimmäisessä lähdössä kaikki sujui hienosti, mutta lähtö jouduttiin keskeyttämään Gerhard Bergerin rajun ulosajon takia. Bergerin auto syöksyi Tamburello-mutkassa radalta suoraan seinään ja syttyi tuleen. Berger saatiin kuitenkin pelastettua. Toisessa lähdössä Prost irtosi paremmin viivalta ja oletti saavansa jarruttaa Tosaan ensimmäisenä. Senna toimi kuitenkin ennen kisaa tehdyn keskinäisen sopimuksen vastaisesti ja yllätti Prostin jarruttamalla tämän ohi. Tämän kisan jälkeen miehet eivät olleet puheväleissä. Prostia harmitti eniten se, että Senna oli pettänyt sopimuksen. Senna kertoi jälkeenpäin, että sopimus ei pätenyt enää toisessa lähdössä, vaan koski vain ensimmäistä. Prostia tällainen logiikka ihmetytti, varsinkin kun koko sopimus oli Sennan idea.

Sadekeli Imolassa

Keväisestä ajankohdasta huolimatta Imolassa ei olla viime vuosina nähty sadekelin kilpailuja. Viimeinen sadekisa taitaa olla vuodelta 1997, jolloin rata oli vain kisan alussa märkä. Saman tyyppisiä kisoja oli myös -95, -93 ja -91. Kaikissa näissä kilpailuissa rata oli lähtöhetkellä kauttaaltaan märkä, mutta kuivui jo muutaman ajetun kierroksen jälkeen.

Ferrari-fanien kannalta nöyryyttävin hetki tapahtui vuoden -91 kisassa. Ferrarin Alain Prost pyörähti radalta jo lämmittelykierroksella. Samasta paikasta lipsahti ulos myös Gerhard Berger, mutta hän pääsi jatkamaan. Jean Alesi aiheutti Ferrarin täydellisen nöyryytyksen lipsahtamalla leveäksi jo tutuksi tulleessa Tosa-mutkassa vain muutaman kierroksen jälkeen. Myös muut tallit ja kuljettajat olivat suurissa vaikeuksissa liukkaalla radalla. Kisa oli todella rankka ja keskeytyksiä tuli liukuhihnalta. Loppupuolella Roberto Morenon ja Stefano Modenan vaihteistoviat nostivat JJ Lehdon palkintokorokkeelle. Eric Van de Poelen keskeytys nosti myös Mika Häkkisen viidenneksi. Suomalaisittain tuo päivä oli todella hieno ja menestystä osattiin myös arvostaa.

Prost sai tärkeän voiton märällä ajetussa kauden -93 kisassa. Mies oli istahtanut ylivoimaiseen Williamsiin, mutta suoritukset eivät olleet kovin vakuuttavia. Epävarmat otteet kahdessa edellisessä sadekelin kisassa nostivat Prostin paineet kattoon. Lisäksi kaksi vuotta aikaisemmin Alain oli lipsahtanut lämmittelykierroksella ulos, joten pienellä ranskalaisella oli henkisesti kova paikka Imolan sateessa. Kisan startti meni kuitenkin Sennalle ja Hillille Prostin jäädessä kolmanneksi. Kun rata kuivui tarpeeksi n. 10 kierroksen jälkeen vaihtoivat kärkikuljettajat slikseihin. Tämän jälkeen Alain Prost suoritti yhden uransa komeimmista ohituksista. Lähdettyään Tosasta kiihdyttämään ylämäkeen Alainin edessä olivat Hill ja Senna. Seuraavassa mutkassa, erittäin nopeassa Piratella-kaarteessa, Prost paukautti ohi molemmista herroista yhdellä ja samalla liikkeellä. Tämän jälkeen Prost teki eroa Sennaan ja voitti kisan.

Vuoden 1995 kisa oli ensimmäinen uudistetulla radalla ajettu. Tämäkin kisa alkoi sateessa, mutta rata kuivui jälleen muutaman ajetun kierroksen jälkeen. Michael Schumacherin radan liukkaus kuitenkin yllätti ja mies ajoi rajusti ulos Piratellassa ensimmäisellä kierroksellaan kuivan kelin renkailla. Kisan voittoon ajoi Damon Hill, jonka tie mestaruuteen näytti vihdoin avautuneen. Benetton näytti olevan suurissa vaikeuksissa ja Williamsin auto oli todella nopea. Tilanne kuitenkin kääntyi nopeasti Benettonin eduksi lähinnä paremman taktisen osaamisen avulla.

Imolan kisa on muuttunut radan uusimisen jälkeen tapahtumaköyhäksi päristelyksi. Mitään legendaarista ei voida odottaa tapahtuvan tällä radalla. En olisi ollenkaan harmissani, vaikka Imolan kisasta luovuttaisiin mahdollisimman pikaisesti. San Marinon kisa voitaisiin kyllä ajaa toisella Pohjois-Italian radalla. Mugello on nimittäin urheilullisesti merkittävästi parempi areena. Radan nopeat mutkat, korkeuserot ja olosuhteet ovat huomattavasti Imolaa paremmat.

Pekka Hacklin

Categories
f1

Punaisia ja keltaisia lippuja Brasiliassa

Artikkeli on vuodelta 2003

Sunnuntaisen Brasilian GP:n keskeyttäminen puhutti paljon, olihan kisan voittajan ratkaiseminen monimutkaisempaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Sääntöjä jouduttiin tutkimaan vähän pitemmälle ja oli hiukan epäselvää, jaetaanko kisasta täysiä pisteitä.

Räikkösen voitto oli todella harvinainen juttu, sillä vaikka kisoja on aikaisemminkin keskeytetty, en nyt muista milloin olisi käynyt niin, että voittaja olisi ohitettu radalla ennen punaista lippua.

Tutkittuani kisoja 30 viimeisen vuoden ajalta havaitsin, että kisan keskeyttäminen on jo sinänsä harvinaista. 2000-luvulla tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun kisaa ei ajettu loppuun. Belgian GP 2001 keskeytettiin Luciano Burtin ulosajon takia ja jäljelle jäänyt osa jäi torsoksi. Silti kisapäivänä ajettiin kaikki kisakierrokset. Onneksi nykyään ei enää yhdistetä kahta eri lähtöä yhdeksi, kuten Suzukassa 1994 tehtiin. Kilpailun seuraaminen on vaikeaa niin katsojille kuin joillekin vähemmän fiksuille ajajille.

Edellisen kerran kisa keskeytettiin punaisella lipulla Australian Adelaidessa 1991, jossa olosuhteet olivat todella heikot. Adelaiden kisaa ajettiin vain alun toistakymmentä kierrosta, kunnes kisan johtokin tajusi olosuhteiden olleen mahdottomat. Tuolloin kakkospaikan ottanut Nigel Mansell kerkesi spinnata ulos pitkällä pääsuoralla, silti Nige oli lopputuloksissa toinen. Eli vähän samaa kohtaloa kuin Kimillä.

Mestaruuden ratkaisijana

Kisojen keskeyttämisellä on ollut oma vaikutuksensa myös maailmanmestaruuksiin. Kaudella 1990 Portugalin GP keskeytettiin toistakymmentä kierrosta ennen maalia Alex Caffin ulosajon takia. Kisan voittajaksi nousi Ferrari-kuljettaja Nigel Mansell jättäen taakseen mestaruudesta taistelleen Sennan ja Prostin, joka oli myös Nigelin tallitoveri. Ainakin itselle (ja Prostille) jäi sellainen fiilis kisan jälkeen, että voitto olisi mennyt Alainille, jos kisa olisi ajettu loppuun saakka. Tämä olisi muuttanut pistetilannettakin niin, että loppukauden kisoissa Senna ei ehkä olisi voinut ajaa Prostin päälle Suzukassa.

Prost oli tavallaan kärsijänä myös Monacossa 1984. Tuolloinhan kisa keskeytettiin noin puolessa välissä Prostin johtaessa McLarenilla. Kisan johtajan Jacky Ickxin mielestä olosuhteet alkoivat heikkenemään. Tuon kisan loppuratkaisusta ollaan väännetty kättä ja vieläkin kiistellään, oliko keskeytys oikea ratkaisu. Ayrton Senna tuli nimittäin takaa todella kovaa ja oli aivan Alainin kannassa kun kisa keskeytettiin. Monien mielestä Ickx keskeytti kisan suojellakseen Prostia. Koska kisa keskeytettiin jo puolessa välissä, voittaja sai vain 4,5 pistettä.

Miksi Prost oli tuossa tilanteessa sitten kärsijänä? Siksi, että kauden lopussa Prost hävisi mestaruuden Laudalle vain puolella pisteellä. Jos Monacon kisaa ei olisi keskeytetty, niin Senna olisi ohittanut varmasti Prostin. Mutta Prost olisi ajanut yhtä suurella varmuudella toiseksi ja saanut sijoituksestaan 6 pistettä, mikä olisi kauden lopussa tuonut mestaruuden. Saa nähdä onko Brasilian tapahtumilla merkitystä tämän vuoden mestaruusratkaisussa. Kaikkien osapuolten kannalta olisi toivottavaa, ettei mestaruus jäisi Brasilian kisasta kiinni.

Aikakirjoja tutkittuani nuo Monacon tapahtumat aiheuttivat kyllä valtavan jälkipelin, Markku Alén olisi sanonut tilanteesta, että “Grande Casino”. Kisan johtoa vastaan nostettiin kaksi protestia. Toisen protestin nosti Brasilian autoliitto, jonka mielestä Ickx belgialaisena suosi ranskalaista Prostia ja sorsi brasilialaista Sennaa. Luullaankohan Brasiliassa, että kaikki eurooppalaiset naapurimaat suosivat toisiaan muiden mantereiden maiden kustannuksella. Suosiihan Norja Suomea hiihdossakin… Esitettiin myös näkemyksiä, että kisan keskeyttäminen oli FISA:n tuolloisen johtajan Jean-Marie Balestren aloite. Tämä ei kuitenkaan ole totta, sillä Ickx ei keskustellut ratkaisustaan kenenkään muun kanssa ja FISA poistikin Ickxin toimitsijalisenssin määräajaksi ja löi päälle vielä 6000 USD:n sakot.

Tutkitaanpa vielä aikakirjoja. Tuon Monacon kisan keskeytyksen jälkeen pitää mennä ajassa liki 10 vuotta taaksepäin kauteen 1975. Tuona kautena Itävallan ja Espanjan GP:t keskeytettiin noin puolenvälin tietämillä. Itävallassa voittoon ajoi legendaarisesti Vittorio Brambilla, joka päihitti kaikki sen ajan tähdet liukkaalla radalla. Voitto oli Marchin tehdastiimin ensimmäinen ja muistetaan parhaiten siitä, että Brambilla veti voiton jälkeen auton kaiteeseen.

Espanjan GP:ssä kisa keskeytettiin Rolf Stommelenin ulosajon takia. Saksalaisen auton takasiipi irtosi Montjuich-puiston huimalla radalla ja auto lensi kaiteiden tuoiselle puolelle tappaen toimitsijoita ja yhden valokuvaajan. Useat paikalla olleet loukkaantuivat. Sen verran järjestelykoneisto onnahteli, että kisaa ei heti keskeytetty, vaan se jatkui vielä viiden kierroksen ajan. Voitto meni Jochen Massille. Mass oli johdossa onnettomuuden sattuessa, mutta raportit kertovat, että Jacky Ickx kerkesi ohittaa miehen kertaalleen Stommelenin onnettomuuden jälkeen, mutta Mass kuittasi belgialaisen legendan muutaman mutkan jälkeen. Olisiko Ickxiä kohdannut Fisichellan kohtalo lienee kuitenkin ollut tuolloin pienimpiä huolenaiheita.

Keltaiset liput

Brasilian kisan toinen puheenaihe oli Alonson onnettomuus ja se, ettei mies piitannut keltaisista lipuista. Alonso sai kokea raskaimman kautta, mitä keltaiset liput tarkoittavat. Myös Jacques Villeneuve kritisoi Alonsoa. Olisiko Jacquesin pitänyt laittaa kommenttinsa perään kuitenkin “nimimerkki: Kokemusta on”? Jotkut saattavat muistaa Jacques Villeneuven oman CART-debyytin. Vuonna 1994 Villeneuve ajoi uransa ensimmäisessä CART:n ovaalikisassa Phoenixin mailin ovaalilla pahasti päin Hiro Matsushitan autoa. Matsushita ja Paul Tracy olivat kolaroineet, Tracy oli hypännyt jo autostaan ulos kaiteen toiselle puolelle, mutta Matsushitan auton oli poikittain radan ulkokaarteessa. Ohitustilanteessa ollut Jacques Villeneuve tuli ja pamautti suoraan keula edellä n. 300km/h lasissa suoraan Matsushitan kylkeen katkaisten Dick Simonin tallin auton kahtia ohjaamon takaa. Onneksi tilanteessa ei käynyt kenelläkään mitään, mutta pelottavan näköinen tilanne oli. Vieläpä keltaisten lippujen liehuessa.

Pekka Hacklin, pmv